Tekoälyn avulla museoista voidaan tehdä saavutettavampia ja houkuttelevampia, mutta uhkaako tekoäly museoiden asemaa luotettavan tiedon lähteenä?
Frida Ahonen / STT
Kun ostamme pääsylipun museoon, odotamme tavallisesti pääsevämme tutustumaan vanhoihin esineisiin, taideteoksiin tai rakennuksiin. Konkreettisten näyttelykappaleiden ohesta oletamme löytävämme taustoittavia tekstejä tai videoita.
Tulevaisuuden museo saattaa tarjota kävijälleen jotain aivan muuta. Esimerkiksi museon, jota ei fyysisesti edes ole olemassa ja jossa voisi vierailla kotisohvalta. Tai vaikkapa keskustelua tekoälyn luoman oppaan kanssa.
Museoliiton toimitusjohtajan Petra Havun äänestä kuultaa innostus, kun hän alkaa kertoa museoiden tulevaisuudennäkymistä Museoliiton tiloissa Helsingin Pohjoisesplanadilla.
Havun mukaan museoiden on sopeuduttava yhteiskuntamme muutoksiin ja tarpeisiin.
– Me olemme laiskempia ja laiskempia lukemaan, asioiden pitää olla kuvallisia ja mieluiten interaktiivisia, Havu tiivistää nykyihmisten taipumuksia.
Havu on avainpaikalla pohtimassa museoiden tulevaisuutta, sillä hän aloitti elokuun alussa yli 30 000:ta eurooppalaista museota edustavan Euroopan museojärjestöjen verkoston (Nemo) puheenjohtajana. Nemo on vuonna 1992 perustettu kansallisten museojärjestöjen riippumaton verkosto, joka edustaa Euroopan neuvoston jäsenvaltioiden museoyhteisöä. Verkoston tehtävä on ajaa alan etua, toimia ammattimaisen museotyön yhteentuojana ja järjestää esimerkiksi koulutuksia.
Tekoäly kehittyy häkellyttävää tahtia, ja sen uusissa käyttömahdollisuuksissa on paikoin melkein mahdotonta pysyä kärryillä. Havun mukaan Suomi on kuitenkin Euroopassa muiden Pohjoismaiden ja Viron ohella edelläkävijä tekoälyteknologian hyödyntämisessä museoissa.
Suomessa on jo käynnissä projekteja, joissa selvitetään niin kutsuttujen virtuaalimuseoiden tarjoamia mahdollisuuksia. Esimerkiksi Järvenpään, Keravan ja Tuusulan museot kokeilevat tekoälyn erilaisia sovellusmahdollisuuksia XR-museohankkeessa.
– Se (tekoäly) on iso osa virtuaalimuseohankkeemme strategiaa, XR-museon hankejohtaja Janne Tamminen kertoo STT:lle.
Hankkeen tavoitteena on rakentaa kolmen kunnan museoaineistoista täysin digitaalinen museokokonaisuus, johon myös muut museot voisivat mahdollisesti tulevaisuudessa tulla mukaan.
Ideana on esimerkiksi luoda virtuaalisia hahmoja vanhojen valokuvien perusteella. Hahmot toimisivat museovierailulla ikään kuin virtuaalisina oppaina, ja niiden kanssa voisi myös keskustella.
Tekoälyn avulla hahmot voisi ohjelmoida siten, että ne osaisivat puhua eri kielillä.
– Osa sen (tekoälyn) käytöstä meillä tulee olemaan varmaan sellaista, että se helpottaa vain meidän työtämme, esimerkiksi puhtaaksikirjoittamista, Tamminen lisää.
Tekoälyllä museoista voidaan tehdä Havun mukaan myös aiempaa saavutettavampia. Esimerkiksi nykyistä useammalla oppilaalla olisi mahdollisuus käydä museossa, jos sitä varten ei tarvitsisi lähteä koulusta mihinkään.
Toisaalta tekoälyn ja muiden teknologioiden hyödyntäminen saattaa tehdä museoista helpommin lähestyttäviä nuorille.
– Pelien suuri suosio kertoo siitä, miten suuret valmiudet ihmisillä on olla läsnä virtuaalisessa maailmassa.
Tekoälystä voi tulevaisuudessa olla apua myös museoiden kokoelmien digitoimisessa ja digitaalisessa hyödyntämisessä. Museoiden yksi tärkeimmistä tehtävistä on kerätä ja säilyttää erilaisia kulttuuriperintöä esitteleviä kokoelmia.
– Esimerkiksi Luonnontieteellisessä keskusmuseossa on noin kymmenen miljoonaa näytettä vielä digitoimatta.
Tällöin aineistosta voitaisiin Havun mukaan tehdä tekoälyn avulla kattavampia analyysejä ja kenties uudenlaisia havaintoja.
– Volyymi on mieletön. Aineistoa hyödynnetään vaikka ilmastonmuutoksen seuraamisessa.
Jos museot eivät itse ota aktiivista roolia tekoälyn soveltamisessa, voi museoiden rooli luotettavan tiedon lähteenä vaarantua, Havu pohtii.
– Tiedonvälitys on aika poleemista, ja on paljon valeuutisia ja muuta. Museoita pidetään kuitenkin monessa maassa tosi luotettavina.
Museoihin on perinteisesti luotettu vankasti. Esimerkiksi Ruotsissa Ruotsin museoliiton vuoden 2023 raportissa todettiin, että ihmisten luottamus museoihin oli vuonna 2022 yhtä korkea kuin luottamus poliisiin.
– Tekoäly tekee virheitä, ja nykyään tarvitaan ihminen tai tarkistusmekanismi. Pitää miettiä, miten tätä taklataan. Kysymys on, miten museot voivat lähteä käyttämään tekoälyä siten, että luottamus säilyy.
Myös XR-museon hankejohtajana työskentelevä Tamminen kertoo, että XR-museohankkeessa pohditaan huolellisesti, mihin tekoälyä uskalletaan käyttää.
– Juuri eettisyyskysymysten takia käytämme täysin keksittyjä hahmoja. Eli kun me emme voi esimerkiksi Sibeliuksen suulla sanoa yhtään mitään.
Havu on huolissaan siitä, että museot joutuisivat toimimaan kaupallisen tekijöiden ehdoilla.
– Museot voisivat ottaa aktiivisen roolin. Tämä keskustelu on nyt vasta alkamassa.
Euroopan museojärjestöjen verkosto pyrkii vaikuttamaan eurooppalaisella tasolla ennen kaikkea siihen, että EU-tason poliittiset päättäjät ymmärtävät, miten EU voi toimia museoiden ja kulttuuriperinnön hyväksi.
– EU voi luoda sääntelyä tai toisaalta antaa rahoitusta.
Suomen hallituksen kaavailemat kulttuurialan leikkaukset Havu näkee jarruna museoiden kehittämistyölle.
– Museot tarvitsevat rahaa osaamisen kehittämiseen ja siirtymään. Toisaalta teknisiin sovelluksiin täytyy investoida.
Tekoälyn käyttö voisi tuoda myös pitkällä aikavälillä säästöjä, jos ihmistyövoiman käyttö tai varastotilan tarve vähentyy. Havu huomauttaa, että leijonanosa museoiden kustannuksista tulee juuri tilakustannuksista.
– Siirtymä on paljon parempi ja tehokkaampi, jos se kyetään hallitusti tekemään kuin jos se tapahtuisi distruptiivisesti – että toiset (museot) katoavat ja toiset selviytyvät.