Mitä yh­teis­tä on on­nis­tu­neel­la uu­dis­tus­hak­kuul­la ja ku­kois­ta­val­la ki­ma­lai­syh­dys­kun­nal­la? Enem­män kuin us­koi­si. Pö­lyt­tä­jien huo­mi­oi­mi­nen ei ta­pah­du vain kuk­ka­ke­doil­la, vaan Suo­men suu­rin, usein unoh­det­tu mah­dol­li­suus pii­lee met­sis­säm­me. Hyvä met­sän­hoi­to on par­haim­mil­laan myös te­ho­kas pö­lyt­tä­jä­te­ko.

Ta­pi­on Met­sän­tun­ti­jat-pod­cas­tin jak­sos­sa kes­kus­tel­laan sii­tä, mi­ten pö­lyt­tä­jät voi­daan huo­mi­oi­da met­sän­hoi­dos­sa. Ai­hees­ta kes­kus­te­le­vat Ta­pi­on ym­pä­ris­tö­a­si­an­tun­ti­ja Sel­ma Sa­lin ja asi­ak­kuus­pääl­lik­kö Sini Miet­ti­nen sekä UPM:n bi­o­lo­gi ja luon­non­hoi­don asi­an­tun­ti­ja Mii­ka Lai­ho­nen.

Mi­ten pö­lyt­tä­jät sit­ten liit­ty­vät met­siin? Kun pu­hu­taan pö­lyt­tä­jä­ka­dos­ta tai pö­lyt­tä­jien huo­mi­oi­mi­ses­ta, aja­tuk­set suun­tau­tu­vat hel­pos­ti kuk­ki­viin niit­tyi­hin, maa­ta­lou­sym­pä­ris­töi­hin ja ko­ti­pi­hoi­hin. Suo­men maa­pin­ta-alas­ta kui­ten­kin noin 70 pro­sent­tia on met­sää, jo­ten juu­ri met­sil­lä ja nii­den hoi­dol­la on mer­kit­tä­vä roo­li pö­lyt­tä­jien eli­nym­pä­ris­tö­jen tur­vaa­mi­ses­sa.

Vaik­ka pö­lyt­tä­jä­ka­dos­ta pu­hu­taan usein maa­ta­lou­den on­gel­ma­na, Suo­men met­sis­sä elää val­ta­va mää­rä pö­lyt­tä­jiä. Myös mo­net maa­ta­lou­sym­pä­ris­tö­jen pö­lyt­tä­jät hyö­dyn­tä­vät met­siä tois­si­jai­si­na eli­nym­pä­ris­töi­nään. Pö­lyt­tä­jil­le eri­tyi­sen tär­kei­tä ovat met­sien auk­ko­pai­kat sekä reu­na­vyö­hyk­keet, jot­ka ra­jaa­vat avoi­mia alu­ei­ta ja met­siä.

Pö­lyt­tä­jien eli­no­lo­suh­tei­ta on vii­me vuo­si­na edis­tet­ty nä­ky­väs­ti. Muun mu­as­sa Sa­lon ja Kuo­pi­on kau­pun­kien kans­sa pö­lyt­tä­jä­hank­kei­ta to­teut­ta­nut Sini Miet­ti­nen ker­too, et­tä Suo­men kun­nis­sa ja kau­pun­geis­sa on ol­lut käyn­nis­sä to­del­li­nen "niit­ty­buu­mi", jon­ka myö­tä avoi­mien ja paah­deym­pä­ris­tö­jen mer­ki­tys pö­lyt­tä­jil­le on tun­nis­tet­tu. Tämä on nä­ky­nyt konk­reet­ti­si­na toi­men­pi­tei­nä eri puo­lil­la maa­ta.

Kun­tien ja kau­pun­kien ak­tii­vi­suus on luo­nut pö­lyt­tä­jil­le elin­tär­kei­tä au­rin­koi­sia, läm­pi­miä ja avoi­mia eli­nym­pä­ris­tö­jä. Miet­ti­nen kui­ten­kin huo­maut­taa, et­tä sa­mal­la kun niit­tyi­hin on kes­ki­tyt­ty, met­säi­sem­pien alu­ei­den nii­den po­ten­ti­aa­li met­sän­hoi­don ja luon­non­hoi­don kei­noil­la pö­lyt­tä­jien tu­ke­mi­ses­sa on saat­ta­nut jää­dä vä­hem­mäl­le huo­mi­ol­le.

Mi­ten pö­lyt­tä­jien eli­nym­pä­ris­tö­jä voi­daan pa­ran­taa met­sis­sä?

Kau­pun­ki­met­sät ovat usein pie­niä, pirs­ta­lei­sia ja täyn­nä reu­na­vyö­hyk­kei­tä. Vaik­ka täl­lai­set kau­pun­ki­met­sät ei­vät sovi van­han, sul­keu­tu­neen met­sän la­jis­tol­le, ne ovat täy­del­li­nen eli­nym­pä­ris­tö mo­nil­le pö­lyt­tä­jil­le, jot­ka ku­kois­ta­vat va­los­sa ja läm­mös­sä. Miet­ti­nen ke­hot­taa­kin kään­tä­mään kau­pun­ki­met­sien nä­en­näi­set heik­kou­det vah­vuu­dek­si hoi­ta­mal­la esi­mer­kik­si reu­na­vyö­hyk­kei­tä tie­toi­ses­ti pö­lyt­tä­jien hy­väk­si.

Mii­ka Lai­ho­nen muis­tut­taa, et­tei ole ole­mas­sa yh­tä ai­no­aa toi­men­pi­det­tä, joka aut­tai­si kaik­kia pö­lyt­tä­jiä. Pö­lyt­tä­jä­hyön­teis­ten jouk­ko on mo­ni­muo­toi­nen: toi­set la­jit tar­vit­se­vat au­rin­koi­sia paah­de­paik­ko­ja, kun taas toi­set ovat riip­pu­vai­sia kos­te­as­ta la­ho­puus­ta.

Avain on­nis­tu­mi­seen on tun­nis­taa, mitä la­jia tai la­ji­ryh­mää ha­lu­taan aut­taa, ja sel­vit­tää sen eri­tyis­vaa­ti­muk­set. Tie­don poh­jal­ta voi­daan toi­men­pi­teet koh­den­taa oi­kein. Esi­mer­kik­si la­ho­puu­ta tar­vit­se­via la­je­ja au­te­taan jät­tä­mäl­lä met­siin mo­ni­puo­li­ses­ti eri­lais­ta la­ho­puu­ta ja te­ko­pök­ke­löi­tä. Mitä vaih­te­le­vam­pia ra­ken­ne­piir­tei­tä met­sä tar­jo­aa, sitä rik­kaam­pi on sen pö­lyt­tä­jä­kan­ta.

Pö­lyt­tä­jien huo­mi­oi­mi­nen on mah­dol­lis­ta met­sän­kas­va­tuk­sen kai­kis­sa vai­heis­sa, mut­ta kei­not hie­man vaih­te­le­vat. Uu­dis­tus­hak­kuun jäl­kei­nen tai­mik­ko­vai­he on otol­li­sin ai­ka yl­lä­pi­tää va­loa ja läm­pöä vaa­ti­vien la­jien eli­nym­pä­ris­tö­jä. Tai­mi­kon kas­va­es­sa ja met­sän sul­keu­tu­es­sa näi­den la­jien olo­suh­teet heik­ke­ne­vät. Met­sään voi­daan kui­ten­kin jät­tää tar­koi­tuk­sel­la puus­tol­taan har­vem­pia koh­tia esi­mer­kik­si kal­li­oi­den tai mui­den ka­rum­pien laik­ku­jen yh­tey­teen. Eri­tyi­sen tär­ke­ää on sääs­tää tai­mi­kon­hoi­dos­sa rai­to­ja ja mui­ta pa­ju­kas­ve­ja, jot­ka kuk­ki­vat ai­kai­sin ke­vääl­lä ja tar­jo­a­vat elin­tär­ke­ää ra­vin­toa esi­mer­kik­si he­rää­vil­le ki­ma­lais­ku­nin­gat­ta­ril­le.

– Pö­lyt­tä­jiä tu­ke­vat kei­not ovat usein nii­tä sa­mo­ja luon­non­hoi­don kei­no­ja, joi­ta ta­lous­met­sis­sä käy­te­tään muu­ten­kin, ki­teyt­tää Sel­ma Sa­lin.

Yk­si­tyi­sen met­sä­no­mis­ta­jan kan­nat­taa ol­la it­se ak­tii­vi­nen ja ker­toa met­sä­a­si­a­kas­vas­taa­val­le, mi­kä­li ha­lu­aa huo­mi­oi­da pö­lyt­tä­jiä met­sän­hoi­dos­sa. Esi­mer­kik­si met­sän­hoi­don suo­si­tuk­sis­ta löy­tyy tie­toa pö­lyt­tä­jäys­tä­väl­li­ses­tä luon­non­hoi­dos­ta ta­lous­met­sis­sä.

Pö­lyt­tä­jien hy­väk­si teh­dään jo pal­jon konk­reet­tis­ta työ­tä. Miet­ti­nen ker­too, et­tä Ta­pio Pal­ve­lut Oy:n hank­keis­sa, ku­ten Kuo­pi­on Pö­lyt­tä­jä­pa­ra­tii­si Pil­pas­sa ja Sa­lon Pö­lyt­tä­jä­lin­nas­sa, on avat­tu ja kun­nos­tet­tu um­peen­kas­va­nei­ta pe­rin­ne­bi­o­toop­pe­ja pö­lyt­tä­jien nä­kö­kul­mas­ta. Näis­sä mo­ni­muo­toi­sis­sa koh­teis­sa on hoi­det­tu niin avoi­mia niit­ty­jä, reu­na­vyö­hyk­kei­tä kuin van­ho­ja ha­ka­maa­met­si­ä­kin pö­lyt­tä­jil­le so­pi­vik­si. Miet­ti­nen ko­ros­taa, et­tä ker­ta­kun­nos­tus ei rii­tä, vaan kes­keis­tä on myös jat­ku­va hoi­to: Sa­los­sa eli­nym­pä­ris­tö­jä yl­lä­pi­de­tään lam­pai­den ja leh­mien lai­dun­nuk­sel­la, kun taas Pil­pas­sa jat­ke­taan sään­nöl­lis­tä rai­vaus­ta. Kun­nos­te­tut alu­eet tu­ke­vat sa­mal­la luon­non mo­ni­muo­toi­suut­ta ylei­sem­min ja tar­jo­a­vat vir­kis­täy­ty­mis­mah­dol­li­suuk­sia kun­ta­lai­sil­le.

Myös UPM on to­teut­ta­nut Ta­pio Pal­ve­lut Oy:n kans­sa hank­keen, jos­sa pi­lo­toi­tiin pö­lyt­tä­jiä tu­ke­vaa uu­dis­tus­hak­kuu­ta.

– Va­lit­sim­me en­sin yh­des­sä hank­kee­seen so­pi­van koh­teen, jol­le Ta­pi­on asi­an­tun­ti­jat suun­nit­te­li­vat pö­lyt­tä­jiä tu­ke­vat toi­men­pi­teet ja tuot­ti­vat lei­mi­kon­suun­nit­te­lua tu­ke­van ra­por­tin ja käy­tän­nön oh­jeet, mil­lä kri­tee­reil­lä pö­lyt­tä­jäys­tä­väl­lis­tä eri­kois­hak­kuu­ta voi läh­teä mo­nis­ta­maan, ker­too Lai­ho­nen.

Mil­lai­nen met­sä sit­ten so­pii pö­lyt­tä­jä­hak­kuun koh­teek­si? Lai­ho­sen mu­kaan kai­ken pe­rus­ta on ole­mas­sa ole­vien ra­ken­ne­piir­tei­den tun­nis­ta­mi­nen.

– Koh­teel­la täy­tyy ol­la yl­lä­pi­det­tä­viä tai li­sät­tä­viä ra­ken­ne­piir­tei­tä jo en­nes­tään. Täl­lä­kin ku­vi­ol­la meil­lä oli mo­ni­puo­lis­ta puus­toa: pö­lyt­tä­jil­le elin­tär­kei­tä, met­tä tuot­ta­via rai­to­ja, muu­ta­ma leh­mus sekä haa­paa. Siel­lä oli myös kuol­lut­ta puu­ta jo val­miik­si. Yh­des­sä osas­sa met­sää oli tuu­len­kaa­to­jen jäl­jil­tä huo­mat­ta­va mää­rä la­ho­puu­ta ka­sas­sa. Tä­hän yh­tey­teen kes­ki­tim­me sääs­tö­puu­ryh­män, jot­ta saim­me tur­vat­tua la­ho­puun jat­ku­mon, Lai­ho­nen sel­ven­tää.

Suo­mi on paik­ka­tie­to­ai­neis­to­jen lu­vat­tu maa ja isom­pien met­sä­o­mai­suuk­sien omis­ta­jat voi­vat­kin hyö­dyn­tää ene­ne­vis­sä mää­rin myös paik­ka­tie­toa pö­lyt­tä­jäys­tä­väl­lis­ten koh­tei­den tun­nis­ta­mi­sek­si met­sis­sään.

– Paik­ka­tie­to­a­na­lyy­seis­sa yh­dis­te­tään tie­toa esi­mer­kik­si maa­la­jis­ta, il­man­suun­nis­ta, kas­vu­paik­ka­tyy­pis­tä, leh­ti­puu­o­suu­des­ta kas­vil­li­suu­des­ta ja ole­mas­sa ole­vis­ta ar­vok­kais­ta luon­to­koh­teis­ta. Näi­den tie­to­jen avul­la voi­daan tun­nis­taa met­säs­tä koh­tei­ta, jois­sa pö­lyt­tä­jiä suo­si­vat met­sän- ja luon­non­hoi­don­toi­men­pi­teet ovat pe­rus­tel­tu­ja, Miet­ti­nen sum­maa.

Kuun­te­le Met­sän­tun­ti­jat-pod­cas­tin uu­sin jak­so Spo­ti­fys­sa: Pö­ri­nää met­siin – pö­lyt­tä­jä­te­ot osa­na met­sän­hoi­toa