Suo­mes­sa elä­vien met­sä­ti­ais­ten – hö­mö­ti­ai­sen, töyh­tö­ti­ai­sen, la­pin­ti­ai­sen ja kuu­si­ti­ai­sen – pe­si­mä­kan­nat ovat vä­hen­ty­neet mer­kit­tä­väs­ti 2000-lu­vul­la. Syy­nä tä­hän ovat met­sien kä­sit­te­ly ja sii­tä seu­raa­vat met­sien ra­ken­ne­muu­tok­set. Tuo­re tut­ki­mus­koos­te nos­taa esiin näi­den on­gel­mien li­säk­si myös konk­reet­ti­sia rat­kai­su­ja ti­lan­teen pa­ran­ta­mi­sek­si. Koos­te pe­rus­tuu 18 poh­joi­seu­roop­pa­lai­seen tut­ki­muk­seen ja on osa Suo­men met­sä­kes­kuk­sen ja Hel­sin­gin yli­o­pis­ton Luon­non­tie­teel­li­sen kes­kus­mu­se­on Tint­ti­met­sä-han­ket­ta.

Tut­ki­mus­ten mu­kaan suu­rim­mat met­sien kä­sit­te­lyn kiel­tei­set vai­ku­tuk­set koh­dis­tu­vat la­jei­hin, jot­ka ovat riip­pu­vai­sia van­hois­ta met­sis­tä, laho- ja ko­lo­puus­ta sekä se­ka­puus­toi­suu­des­ta.

– Esi­mer­kik­si hö­mö­ti­ai­nen pe­sii useim­mi­ten la­hois­sa koi­vu­pök­ke­löis­sä, joi­hin ne kai­ver­ta­vat it­se ko­lon­sa. Li­säk­si nii­den tal­vi­re­vii­rit si­jait­se­vat van­hois­sa met­sis­sä. Voi­ma­kas met­sien kä­sit­te­ly vä­hen­tää pe­sä­paik­ko­jen ja suo­jien li­säk­si myös ti­ais­ten ra­vin­to­a­lu­ei­ta, huo­maut­taa pro­jek­ti­pääl­lik­kö Juk­ka Ruu­ti­ai­nen Suo­men met­sä­kes­kuk­ses­ta.

Van­hem­pi met­sä tar­jo­aa tal­vi­ai­kaan enem­män ruo­kaa ja suo­jaa met­sä­ti­ai­sil­le. Van­ho­jen met­sien vä­he­tes­sä lin­nut jou­tu­vat laa­jen­ta­maan re­vii­re­jään, min­kä ta­kia sa­mal­le pin­ta-alal­le mah­tuu vä­hem­män lin­tu­ja. Laa­jem­mal­la tal­vi­re­vii­ril­lä liik­ku­mi­seen ku­luu enem­män ener­gi­aa, ja lin­nut ovat myös alt­tiim­pia saa­liik­si jou­tu­mi­sel­le.

– Tut­ki­mus­ten mu­kaan hö­mö­ti­ais­ten stres­si­hor­mo­ni­ta­sot nou­se­vat ja sel­viy­ty­mi­nen heik­ke­nee, jos tal­vi­re­vii­ril­lä on vä­hem­män van­hem­paa met­sää. La­pin­ti­ai­sel­la puo­les­taan pe­sä­poi­kas­ten kuol­lei­suus on kor­ke­am­paa avo­hak­kui­den lä­hei­sil­lä alu­eil­la to­den­nä­köi­ses­ti hei­kom­pien ruo­kai­lu­a­lu­ei­den ta­kia, sa­noo Yli-in­ten­dent­ti Alek­si Le­hi­koi­nen Luon­non­tie­teel­li­ses­tä kes­kus­mu­se­os­ta.

Mi­ten met­sä­ti­ai­sia voi­daan aut­taa?

Met­sä­ti­ai­set ei­vät elä avoi­mil­la alu­eil­la mut­ta ei­vät myös­kään vaa­di eli­nym­pä­ris­tök­seen aar­ni­o­met­siä. Ta­lous­met­sis­sä met­sä­ti­ais­ten eli­no­lo­ja pa­ran­ne­taan luon­non mo­ni­muo­toi­suu­den säi­lyt­tä­mi­seen täh­tää­vil­lä hoi­to­toi­mil­la.

Met­sä­ti­ais­ten tal­vie­li­nym­pä­ris­töik­si so­vel­tu­via laa­jo­ja yh­te­näi­siä met­sä­a­lu­ei­ta tur­va­taan suo­si­mal­la jat­ku­vaa kas­va­tus­ta tai kas­vat­ta­mal­la met­siä ny­kyis­tä van­hem­mik­si.

– Met­sä­no­mis­ta­ja voi myös suo­jel­la ar­vok­kai­ta koh­tei­ta va­paa­eh­toi­sel­la MET­SO-oh­jel­mal­la. Suo­je­lus­ta mak­se­taan kor­vaus, ker­too Ruu­ti­ai­nen.

Ke­sä­re­vii­reil­lä puus­to on nuo­rem­paa kuin tal­vi­re­vii­reil­lä ja siel­lä met­sä­ti­ais­ten ti­lan­net­ta voi­daan pa­ran­taa suo­si­mal­la met­sän­kas­va­tuk­ses­sa eri leh­ti­puu­la­jeil­la ai­kaan­saa­tua se­ka­puus­toi­suut­ta. Li­säk­si on tär­ke­ää sääs­tää ti­ai­sil­le tyy­pil­li­set pe­si­mäym­pä­ris­töt, ku­ten soi­den ja ve­sis­tö­jen reu­na­met­sät. Nii­den lä­hei­syy­teen jä­te­tään riit­tä­vän le­ve­ät suo­ja­vyö­hyk­keet, kos­ka kos­te­at olo­suh­teet ovat suo­tui­sat pe­sä­pök­ke­löi­den la­ho­a­mi­sel­le.

– Met­sis­sä ole­via pök­ke­lö­pui­ta tu­lee ai­na sääs­tää hak­kuis­sa ja teh­dä li­säk­si te­ko­pök­ke­löi­tä hel­pot­ta­maan met­sä­ti­ais­ten pe­sä­paik­ka­pu­laa. Myös ny­kyi­nen te­ko­pök­ke­löi­den teko-oh­jeis­tus oli­si syy­tä päi­vit­tää la­jien tar­pei­ta pa­rem­min vas­taa­vak­si, sa­noo Ruu­ti­ai­nen.

Tut­ki­mus­koos­te on met­sä­ta­lou­sin­si­nöö­ri Kris­tii­na Sil­lan­pään opin­näy­te­työ Hä­meen am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lus­sa. Työn toi­mek­si­an­ta­ja­na toi­mi Suo­men Met­sä­kes­kus, joka on val­ta­kun­nal­li­sen maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­ri­ön ra­hoit­ta­man Tint­ti­met­sä-hank­keen pää­to­teut­ta­ja.

- Opin­näy­te­työ­ni ai­ka­na met­sä­ti­ais­ten maa­il­ma avau­tui mi­nul­le ai­van uu­del­la ta­val­la. Pien­ten lin­tu­jen eli­nym­pä­ris­tö­jä tar­kas­te­le­mal­la hah­mot­tui koko met­sän mo­ni­muo­toi­suu­den mer­ki­tys ja se teki tut­ki­musp­ro­ses­sis­ta to­del­la pal­kit­se­van, ker­too Kris­tii­na Sil­lan­pää.