Oikeudellinen arvio: Suomella on merkittävä liikkumavara ennallistamisasetuksen toimeenpanossa
Suomen ei tarvitse tyytyä ennallistamisasetuksen tiukimpaan mahdolliseen tulkintaan, toteaa tuore oikeudellinen arvio. Sen mukaan kansallista liikkumavaraa on ja sitä voidaan hyödyntää laajasti ilman, että Suomi vaarantaa EU-oikeuden velvoitteiden toteutumisen.
MTK pyysi riippumatonta oikeudellista arviota Euroopan unionin luontodirektiivin luontotyyppien tulkintakäsikirjan eli habitaattimanuaalin oikeudellisesta asemasta ja merkityksestä Suomen kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelussa. Oikeudellisen arvion laati Geradin Partners Asianajotoimisto Oy:n senior counsel, entinen oikeuskansleri, OTT Tuomas Pöysti.
Arvion rahoittivat MTK, Metsämiesten Säätiö, Marjatta ja Eino Kollin säätiö, Stiftelsen Finlandssvenska Jordfonden sekä maa- ja metsätaloustuottajien ruotsinkielinen keskusjärjestö SLC.
– Rahoittajat katsoivat riippumattoman oikeudellisen arvion tarpeelliseksi, sillä ennallistamisasetuksen toimeenpanon kustannusten on arvioitu nousevan erittäin suuriksi ja sen vaikutukset ulottuvat laajasti maa- ja metsätalouteen sekä maanomistajiin vuosikymmenten ajaksi", MTK:n elinvoimajohtaja Leena Kristeri kommentoi.
Arvion keskeinen johtopäätös on, että habitaattimanuaali ei ole oikeudellisesti sitova säädös, vaikka sillä on merkittävä asema EU:n luonnonsuojelujärjestelmässä. Suomen on mahdollista tehdä kansallisiin olosuhteisiin perustuvia, tieteellisesti perusteltuja tarkennuksia luontotyyppien määrittelyyn. Samalla arvio osoittaa, että suurimmat mahdollisuudet kansallisen liikkumavaran hyödyntämiseen liittyvät ennallistamisasetuksen omiin joustoihin, toimenpiteiden kohdentamiseen sekä kustannustehokkaisiin toteutustapoihin.
Arviossa tarkastellaan myös muiden boreaalisten EU-maiden käytäntöjä. Ruotsi, Viro, Latvia ja Liettua ovat kaikki täydentäneet habitaattimanuaalia kansallisilla kriteereillä ja tulkinnoilla, mikä osoittaa, että kansallisten olosuhteiden huomioiminen on olennainen osa ennallistamisasetuksen toimeenpanoa eri puolilla Eurooppaa.
Kristerin mukaan arvio tuo kaivattua selkeyttä keskusteluun ennallistamisasetuksen toimeenpanosta.
– Luontotyyppimääritelmät ovat koko ennallistamisasetuksen toimeenpanon kannalta ratkaisevassa asemassa. Toivomme, että arvio auttaa ymmärtämään paremmin sekä määritelmien merkitystä että niitä oikeudellisia mahdollisuuksia, joita kansallinen liikkumavara Suomelle tarjoaa”, Kristeri sanoo ja jatkaa.
– Arvio vahvistaa sen, että Suomella on mahdollisuus tehdä omia ratkaisujaan EU-oikeuden puitteissa. Kansallista liikkumavaraa voidaan hyödyntää tavalla, joka huomioi luonnon monimuotoisuuden tavoitteet, maanomistajien oikeudet sekä maa- ja metsätalouden toimintaedellytykset.
Arviossa korostetaan myös, ettei kansallinen ennallistamissuunnitelma sellaisenaan luo uusia velvollisuuksia yksittäisille maanomistajille. Sen sijaan suunnitelmassa käytettävät luontotyyppien määritelmät ja niiden kansallinen tulkinta, tietopohja, tavoitteet ja toimenpiteiden kohdentaminen vaikuttavat keskeisesti siihen, millaiseksi ennallistamisasetuksen toimeenpano Suomessa muodostuu tulevina vuosikymmeninä.
Ennallistamisasetuksen mukaan jäsenmaiden tulee toimittaa kansalliset ennallistamissuunnitelmansa Euroopan komissiolle syyskuun 2026 alussa. Suomen valmistelu on kuitenkin edelleen kesken, ja ministeriöt ovat ilmoittaneet, ettei suunnitelma ole vielä valmis toimitettavaksi komissiolle alkuperäisessä aikataulussa. Siksi myös kansallisen liikkumavaran, luontotyyppimääritelmien ja vaikutusarvioiden huolellinen tarkastelu on juuri nyt erityisen tärkeää.
Selvityksen keskeiset johtopäätökset
– Ennallistamissuunnitelmalla on näin huomattavia vaikutuksia Suomelle EU:n jäsenvaltiona, mikä korostaa johdonmukaista ja selkeää kansallisen liikkumavaran hyödyntämistä.
– Habitaattimanuaali ei ole oikeudellisesti sitova säädös, ja Suomella on ennallistamisasetuksen toimeenpanossa enemmän kansallista liikkumavaraa kuin julkisessa keskustelussa on usein arvioitu.
– Luontotyyppien määrittelyä voidaan tarkentaa kansallisiin oloihin sopivaksi tieteellisin perustein, mutta luontotyyppien ekologista ydinsisältöä ei voida muuttaa taloudellisista tai poliittisista syistä.
– Suurimmat mahdollisuudet kansallisen liikkumavaran hyödyntämiseen liittyvät ennallistamisasetuksen joustoihin, toimenpiteiden kohdentamiseen, priorisointiin sekä kustannustehokkaisiin toteutustapoihin.
– Muut boreaaliset jäsenmaat, kuten Ruotsi, Viro, Latvia ja Liettua, hyödyntävät jo kansallisia tulkintoja ja kriteerejä luontotyyppien määrittelyssä.
– Kansallinen ennallistamissuunnitelma ei sellaisenaan luo uusia velvollisuuksia yksittäisille maanomistajille, mutta sen määritelmät, tavoitteet ja toimenpiteet vaikuttavat merkittävästi tulevaan toimeenpanoon.
Lähde: Metsämiesten Säätiön uutiskirje
