Nuo­ris­ta met­sis­tä kor­jat­tiin pien­puu­ta vii­me vuon­na tu­ki­va­roil­la noin vii­den­nek­sen edel­lis­vuot­ta enem­män. Eni­ten pien­puun kor­juu li­sään­tyi La­pis­sa, Kes­ki-Suo­mes­sa ja Poh­jois-Sa­vos­sa edel­lis­vuo­teen ver­rat­tu­na. Nuo­ren met­sän hoi­to aut­taa met­siä so­peu­tu­maan il­mas­ton­muu­tok­seen ja kes­tä­mään pa­rem­min eri­lai­sia tu­ho­ja.

Met­sä­no­mis­ta­jat voi­vat ha­kea nuo­ren met­sän hoi­toon ja pien­puun kor­juu­seen tu­kea Met­sä­kes­kuk­ses­ta. Vii­me vuon­na 2024 tu­ki­va­roil­la kor­jat­tiin pien­puu­ta noin 50 000 heh­taa­rin alal­ta. Kor­juu­pin­ta-ala kas­voi 10 000 heh­taa­ril­la edel­lis­vuo­des­ta.

Pien­puun kor­juun tu­kea käy­tet­tiin vii­me vuon­na eni­ten La­pis­sa ja Poh­jois-Poh­jan­maal­la. Suh­tees­sa yk­si­tyis­met­sä­heh­taa­rei­hin tu­kea hyö­dyn­net­tiin eni­ten Poh­jois-Sa­vos­sa ja Kes­ki-Suo­mes­sa.

Tu­el­la teh­dyn pien­puun kor­juun pin­ta-ala li­sään­tyi vii­me vuon­na eni­ten La­pis­sa, Kes­ki-Suo­mes­sa ja Poh­jois-Sa­vos­sa ver­rat­tu­na edel­lis­vuo­teen.

– Poh­jois-Sa­vos­sa ja Kes­ki-Suo­mes­sa on pal­jon ener­gi­a­lai­tok­sia, jot­ka ovat siir­ty­neet käyt­tä­mään tur­peen si­jas­ta ko­ti­mais­ta pien­puu­ta. La­pis­sa puo­les­taan isot in­ves­toin­nit puun­ja­los­tus­lai­tok­siin ovat li­sän­neet pien­puun ky­syn­tää. Tu­kieh­to­jen muu­tos on voi­nut myös vai­kut­taa sii­hen, et­tä La­pis­sa pien­puun kor­juun tu­kea on voi­nut saa­da nyt ai­em­paa use­am­min, sa­noo ra­hoi­tuk­sen ja tar­kas­tuk­sen pal­ve­lu­pääl­lik­kö Aki Hos­tik­ka Suo­men met­sä­kes­kuk­ses­ta.

Luon­non­va­ra­kes­kuk­sen val­ta­kun­nan met­sien in­ven­toin­nin (VMI13) tie­to­jen mu­kaan nuo­ris­sa met­sis­sä noin 800 000 heh­taa­ril­la oli­si tar­peen teh­dä en­si­har­ven­nus. Tai­mi­kon­hoi­to oli­si tar­peen teh­dä noin 600 000 heh­taa­ril­la. Osal­ta tai­mi­kon­hoi­to­koh­teis­ta oli­si mah­dol­lis­ta kor­ja­ta myös pien­puu­ta ener­gi­a­käyt­töön tai ja­los­tuk­seen. Kii­reel­lis­ten en­si­har­ven­nus­ten ja tai­mi­kon­hoi­to­jen mää­rät ovat vä­hen­ty­neet vii­me vuo­si­na, mut­ta met­sän­hoi­dol­lis­ta tar­vet­ta hoi­to­töil­le on edel­leen.

Il­mas­ton­muu­tok­sen on en­na­koi­tu li­sää­vän eri­lai­sia met­sä­tu­ho­ja Suo­mes­sa­kin. Esi­mer­kik­si ete­läi­ses­sä Suo­mes­sa rou­ta­jak­so­jen ly­hen­ty­mi­nen kas­vat­taa tuu­li­tu­ho­jen ris­kiä, kun taas Itä- ja Poh­jois-Suo­mes­sa li­sään­ty­vä tal­vi­nen sa­dan­ta kas­vat­taa lu­mi­tu­ho­jen ris­kiä.

Nuo­ris­sa met­sis­sä on tär­ke­ää teh­dä tar­vit­ta­vat har­ven­nuk­set oi­ke­aan ai­kaan ja suo­si­tus­ten mu­kai­ses­ti. Kun puut saa­vat har­ven­nus­ten jäl­keen li­sää kas­vu­ti­laa, py­sy­vät ne elin­voi­mai­si­na ja jä­rey­ty­vät no­pe­as­ti. Näin ne kes­tä­vät pa­rem­min tuu­li- ja lu­mi­tu­ho­ja ja pit­käl­lä ai­ka­vä­lil­lä myös mah­dol­li­sia hyön­teis- ja sie­ni­tu­ho­ja.

Pien­puun kor­jaa­mi­nen met­säs­tä vä­hen­tää kui­vi­na ke­si­nä myös met­sä­pa­lo­jen le­vi­ä­mi­sen ris­kiä. Har­ven­ta­mat­to­mas­sa met­säs­sä tuli voi her­kem­min nous­ta no­pe­as­ti le­vi­ä­väk­si lat­va­pa­lok­si.

Nuo­ren met­sän hoi­dol­la voi­daan vai­kut­taa myös puu­la­ji­va­lin­taan ja suo­sia se­ka­puus­toi­suut­ta sekä mo­ni­muo­toi­suut­ta.

– Mo­ni­puo­li­nen puus­to pie­nen­tää tu­ho­ris­ke­jä ja on ar­vo­kas­ta niin met­sä­maan, kuin mo­ni­muo­toi­suu­den­kin kan­nal­ta. Suo­si­tus­ten mu­kai­ses­ti hoi­det­tu, elin­voi­mai­nen ja mo­ni­muo­toi­nen met­sä pys­tyy puo­lus­tau­tu­maan hy­vin eri­lai­sia tu­ho­nai­heut­ta­jia vas­taan, sa­noo met­sän­hoi­don asi­an­tun­ti­ja Juha Tuo­no­nen Met­sä­kes­kuk­ses­ta.