AA­RI Metä Oy:n jul­kai­se­ma mark­ki­na­kat­saus ker­too, et­tä Yh­dys­val­tain pre­si­dent­ti Do­nald Trum­pin no­pe­as­ti muut­tu­va tul­li­po­li­tiik­ka vai­kut­taa puun ky­syn­tään ja hin­taan. Tämä on ajan­koh­tai­nen ja met­sä­no­mis­ta­jia mie­ti­tyt­tä­vä asia.

Met­sä­no­mis­ta­jan an­sain­nas­ta noin 70 pro­sent­tia muo­dos­tuu tuk­ki­puun ja 30 pro­sent­tia kui­tu­puun myyn­nis­tä. Tä­män vuok­si tuk­ki­puun ja sa­ha­ta­va­ran hin­ta­vai­ku­tus­ten ar­vi­oin­ti on met­sä­no­mis­ta­jan tu­lon­muo­dos­tuk­sen kan­nal­ta tär­ke­ää.

Tuk­ki­puu­ta käy­te­tään pää­a­si­as­sa sa­ha­ta­va­ran tuo­tan­toon. Yh­dys­val­lois­sa sa­ha­ta­va­raa käy­te­tään vuo­sit­tain noin 100 mil­joo­naa kuu­ti­o­met­riä. Käy­te­tys­tä sa­ha­ta­va­ras­ta noin 25 mil­joo­naa kuu­ti­o­met­riä tuo­daan Ka­na­das­ta ja vain 4 mil­joo­naa kuu­ti­o­met­riä Eu­roo­pas­ta – lä­hin­nä Sak­sas­ta ja Ruot­sis­ta.

Yh­dys­val­lois­sa sa­ho­jen käyt­tö­as­te oli lä­hel­lä täys­käyt­töä Co­vid-19 ai­heut­ta­man tee se it­se– boo­min seu­rauk­se­na, jol­loin sa­ha­ta­va­ran hin­ta nou­si mer­kit­tä­väs­ti. Sit­tem­min sa­ha­ta­va­ran ky­syn­tä on las­ke­nut ja käyt­tö­as­te pa­lan­nut nor­maa­lil­le ta­sol­le. Ar­vi­oi­den mu­kaan Yh­dys­val­to­jen on mah­dol­lis­ta nos­taa omaa sa­ha­ta­va­ran vuo­sit­tais­ta tuo­tan­toa enin­tään 5 % il­man uu­sia, mer­kit­tä­viä in­ves­toin­te­ja tuo­tan­to­lai­tok­siin, inf­rast­ruk­tuu­riin tai kor­juu­ka­lus­toon.

Yh­dys­val­lat tu­lee siis ole­maan jat­kos­sa­kin sa­ha­ta­va­ran mer­kit­tä­vä net­to­tuo­ja. Ka­na­da­lai­seen sa­ha­ta­va­raan koh­dis­tu­vat tuon­ti­tul­lit tu­le­vat nos­ta­maan sa­ha­ta­va­ran hin­taa Yh­dys­val­lois­sa mer­kit­tä­väs­ti. Ly­hy­el­lä ai­ka­vä­lil­lä tämä voi hyö­dyt­tää eu­roop­pa­lai­sia sa­ho­ja, mi­kä­li nii­den suh­teel­li­nen kil­pai­lu­ky­ky Yh­dys­val­to­jen mark­ki­nal­la säi­lyy pa­rem­pa­na kuin ka­na­da­lais­ten tuot­ta­jien.

Kos­ka sa­ha­ta­va­ran vien­ti Eu­roo­pas­ta Yh­dys­val­toi­hin ei ole vo­lyy­mil­taan ko­vin mer­kit­tä­vä, on Eu­roo­pan si­säi­sel­lä sa­ha­ta­va­ra­mark­ki­nal­la suu­rem­pi mer­ki­tys met­sä­no­mis­ta­jan kan­nal­ta. Sak­sas­sa puu­ra­ken­ta­mi­sen osuus li­sään­tyy sel­väs­ti, vaik­ka muu­toin ra­ken­nu­sak­ti­vi­teet­ti on ma­ta­la. Tämä nä­kyy jo osit­tain Kes­ki-Eu­roo­pan tuk­ki­puun hin­nas­sa. Trum­pin tul­lien net­to­vai­ku­tuk­set eu­roop­pa­lai­sen sa­ha­ta­va­ran ky­syn­tään ja tuk­ki­puun hin­taan ovat ar­vi­om­me mu­kaan ly­hy­el­lä täh­täi­mel­lä jopa po­si­tii­vi­sia. Kes­ki­pit­käl­lä täh­täi­mel­lä näh­dään vai­ku­tuk­sien ole­van neut­raa­le­ja.

Kui­tu­puu­ta käy­te­tään puo­les­taan pää­o­sin sel­lun ja mas­san tuo­tan­toon. Yh­dys­val­lois­sa käy­te­tys­tä pit­kä­kui­tui­ses­ta ha­vu­sel­lus­ta noin puo­let tuo­daan ul­ko­mail­ta. Mer­kit­tä­vin tuon­ti­maa on jäl­leen Ka­na­da, sii­nä mis­sä Ruot­sin ja Suo­men osuus on pie­neh­kö. Li­säk­si Yh­dys­val­toi­hin tuo­daan ly­hyt­kui­tuis­ta leh­ti­sel­lua eri­tyi­ses­ti Ete­lä-Ame­ri­kas­ta. Trum­pin tuon­ti­tul­leil­la on odo­tet­ta­vas­ti ne­ga­tii­vi­nen vai­ku­tus nii­hin poh­jois­mai­siin met­säyh­ti­öi­hin, jot­ka vie­vät mark­ki­na­sel­lua tai kar­ton­kia Yh­dys­val­toi­hin.

Trum­pin ta­voit­tee­na on edis­tää yri­tys­ten in­ves­toin­te­ja tuo­tan­toon Yh­dys­val­lois­sa. Ke­mi­al­li­sen met­sä­te­ol­li­suu­den in­ves­toin­nit kui­ten­kin kes­tä­vät esi­sel­vi­tyk­si­neen ja suun­ni­tel­mi­neen vuo­sia. Li­säk­si vaa­di­taan puun­kor­juu­seen ja lo­gis­tiik­kaan liit­ty­viä mer­kit­tä­viä in­ves­toin­te­ja. Yh­dys­val­to­jen met­sä­te­ol­li­suu­sin­ves­toin­tien vauh­dit­ta­mi­sek­si tar­vit­tai­siin pi­dem­pi­ai­kai­nen py­sy­vä muu­tos, jo­hon liit­tyi­si myös puun­kor­juu­ka­lus­ton han­kin­taa ja hen­ki­lös­tön li­sä­kou­lu­tus­ta, sekä tie­tys­ti var­muut­ta toi­min­ta­ym­pä­ris­tös­tä.

Em­me näe mer­kit­tä­viä in­ves­toin­te­ja uu­teen ka­pa­si­teet­tiin to­den­nä­köi­se­nä ny­kyi­ses­sä, en­nal­ta ar­vaa­mat­to­mas­sa toi­min­ta­ym­pä­ris­tös­sä. Suu­rim­mat kiel­tei­set aju­rit tä­hän ovat ar­vaa­ma­ton ja ly­hyt­nä­köi­nen ta­lous­po­li­tiik­ka, sekä in­ves­toin­tip­ro­ses­sien kes­to, joka on par­haas­sa­kin mah­dol­li­ses­sa ta­pauk­ses­sa 4 vuot­ta.

Ve­nä­jän puu

Ve­nä­jän puun mah­dol­li­nen pa­luu mark­ki­noil­le on myös asia, joka ai­heut­taa pal­jon kes­kus­te­lua. Ve­nä­läi­nen puu on ol­lut ko­ti­maam­me met­sä­te­ol­li­suu­del­le tär­keä raa­ka-ai­neen läh­de, jos­kin tuon­ti­mää­rät las­ki­vat huip­pu­vuo­sien noin 15 mil­joo­nan kuu­ti­on vuo­si­tuon­nis­ta 8 mil­joo­nan kuu­ti­on ta­sol­le jo en­nen Ve­nä­jän aloit­ta­maa Uk­rai­nan hyök­käys­so­taa.

Mer­kit­tä­vin muu­tos tul­li­sään­nök­sis­sä ta­pah­tui fi­nans­sik­rii­sin jäl­keen, jol­loin ha­vu­tuk­kien vien­ti­tul­lit Ve­nä­jäl­tä nou­si­vat kiin­ti­öi­neen. Ha­vu­tu­kin tuon­ti vä­he­ni tuol­loin mer­kit­tä­väs­ti, mut­ta koi­vu­kui­tu säi­lyi tul­leil­ta va­paa­na, ja näin ol­len sii­tä muo­dos­tui vo­lyy­mil­taan mer­kit­tä­vin osa Ve­nä­jän puun vien­nis­tä.

On syy­tä muis­taa, et­tä ko­ti­mai­sen met­sä­te­ol­li­suu­tem­me ra­ken­ne on muut­tu­nut graa­fi­sen pa­pe­rin tuo­tan­non vä­he­ne­mi­sen seu­rauk­se­na, jon­ka vuok­si koi­vu­kui­dun tar­ve on las­ke­nut. Sa­maan ai­kaan ha­vu­puun käyt­tö on kas­va­nut, sil­lä uu­det in­ves­toin­nit ku­lut­ta­vat enem­män ha­vu­puu­ta ver­rat­tu­na graa­fi­sen pa­pe­rin val­mis­ta­mi­seen. Nä­em­me ko­ti­maan puun­käy­tön li­sään­ty­vän vuo­si­na 2025–2026, kun Ke­min bi­o­tuo­te­teh­das siir­tyy täys­tuo­tan­toon, Stora En­son Ou­lun in­ves­toin­ti on val­mis ja uu­det sa­hat (Stora En­so, Kuh­mo, Pölk­ky) käyn­nis­ty­vät. Kil­pai­lu Itä­me­ren alu­een ha­vu­puu­va­ran­nois­ta kiih­tyy edel­leen.

Nä­ke­myk­sem­me mu­kaan Ve­nä­jän puun mah­dol­li­nen pa­luu mark­ki­noil­le voi aluk­si li­sä­tä hak­keen ja kui­tu­puun tar­jon­taa, mikä voi vä­lil­li­ses­ti hel­pot­taa Suo­men mark­ki­na­ti­lan­net­ta. Ve­nä­jän puun­vien­nin käyn­nis­ty­mi­nen on var­muu­del­la by­rok­raat­ti­nen ja komp­li­soi­tu pro­ses­si, em­me­kä näin pidä to­den­nä­köi­se­nä, et­tä vien­nin vo­lyy­mi yl­täi­si ko­vin no­pe­as­ti ta­sol­le, jos­sa se oli en­nen Uk­rai­nan so­dan al­kua.

Te­ol­li­suu­den puun­käy­tön muu­tos ja uu­det in­ves­toin­nit huo­mi­oi­den nä­em­me, et­tä Ve­nä­jän mah­dol­li­sen tuon­ti­puun mer­ki­tys ly­hy­el­lä ai­ka­vä­lil­lä on vä­häi­nen, mut­ta kes­ki­pit­käl­lä ai­ka­vä­lil­lä aut­taa ta­sa­pai­not­ta­maan kui­tu­puun yli­ky­syn­näs­tä joh­tu­vaa epä­ta­sa­pai­noa.

Yh­teen­ve­to nä­ky­mis­tä vuo­del­le 2025

Eu­roo­pan ra­ken­ta­mi­sen as­teit­tai­nen el­py­mi­nen ja Sak­san il­moit­ta­mat mer­kit­tä­vät inf­rast­ruk­tuu­ri-in­ves­toin­nit li­sää­vät sa­ha­ta­va­ran ja tä­män kaut­ta tuk­ki­puun ky­syn­tää Kes­ki-Eu­roo­pas­sa. Kova hin­ta­kil­pai­lu sel­lu­mark­ki­noil­la ra­joit­taa met­säyh­ti­öi­den ky­kyä mak­saa kor­kei­ta hin­to­ja eri­tyi­ses­ti kui­tu­puus­ta. Har­ven­nus­hak­kuis­sa hin­nat ovat huip­pu­ta­sol­la ja odo­tam­me eri­tyi­ses­ti kui­tu­puun hin­nan las­ke­van lie­väs­ti lop­pu­vuon­na. Pää­te­hak­kui­den tuk­ki­puun hin­nas­sa ar­vi­oi­daan ole­van vie­lä lie­vää nou­su­po­ten­ti­aa­lia ke­vääl­lä, sa­ha­ta­va­ran hin­ta­ke­hi­tyk­sen myö­tä.

Nä­ke­myk­sem­me mu­kaan pel­käs­tään ny­kyi­nen epä­var­muus Trum­pin tuon­ti­tul­leis­ta hei­ken­tää eri­tyi­ses­ti Yh­dys­val­to­jen ta­lout­ta ja glo­baa­lia ta­lous­kas­vua.

Puun hin­ta­ta­sos­sa on edel­leen nou­su­va­raa, mi­kä­li mark­ki­noi­den hin­noit­te­le­ma op­ti­mis­mi koh­tuul­li­ses­ta Eu­roo­pan ta­lou­den el­py­mi­ses­tä to­teu­tui­si. Nä­em­me kui­ten­kin uh­ka­ku­vat glo­baa­lin tul­li­so­dan vai­ku­tuk­sis­ta mer­kit­tä­vi­nä. Al­ku­vuo­den kil­pai­lu­tuk­ses­sa pää­sim­me en­nä­tyk­sel­li­siin puun hin­toi­hin har­ven­nus­hak­kui­den ylit­tä­es­sä sel­väs­ti 80 eu­roa tuk­ki­puus­sa ja 40 eu­roa kui­tu­puus­sa. Olem­me tä­nä­kin vuon­na teh­neet puu­kaup­paa etu­pai­not­tei­ses­ti var­mis­taak­sem­me kas­sa­vir­rat ny­kyi­sel­lä, erit­täin hy­väl­lä hin­ta­ta­sol­la.

AA­RI Met­sä Oy:n mark­ki­na­kat­saus ke­vät 2026

Läh­teet: https://www.tim­ber-on­li­ne.net/sawn_tim­ber/2025/02/ta­rif­fs-or-no-ta­rif­fs-.html