Mitä tarkoittaa pounu tai ruoppakulju? – Kasvupaikat-sanasto on nyt julkaistu
Metsäalan sanastotyö -hanke on julkaissut viidennen sanaston. Kasvupaikat-sanasto sisältää aihealueen 425 keskeisen käsitteen tiedot. Sanasto on laadittu Suomen metsäkeskuksen, Luonnonvarakeskuksen sekä maa- ja metsätalousministeriön asiantuntijoiden yhteistyönä.
Nyt valmistunut Kasvupaikat-sanasto sisältää metsän kasvillisuutta, metsätyyppejä, suotyyppejä sekä turvekangastyyppejä kuvaavat keskeiset käsitteet ja määritelmät. Termit ovat sanastossa suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi. Määritelmät ja huomautukset ovat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Kasvupaikat-sanasto laadittiin Suomalais-venäläisessä metsäsanakirjassa julkaistun sanaston pohjalta. Sanastotyön yhteydessä sanaston käsitteistöä täydennettiin tai karsittiin ja käsitemääritelmät tarkastettiin.
– Käsiteanalyysin yhteydessä pyrittiin yhdenmukaistamaan metsä- ja ympäristöalalla käytössä olevat kasvupaikkatyyppijärjestelmät, jotta ne muodostaisivat yhtenäisen hierarkkisen kokonaisuuden. Yhdistämisessä onnistuttiin mielestämme huomattavan hyvin, joskin tuleville tutkijapolville jäi vielä selvitettävää sekä perattavaa, toteavat vieraileva asiantuntija Juha-Pekka Hotanen Luonnonvarakeskuksesta sekä senior advisor Markku Saarinen Tapiosta.
Kasvupaikat-sanasto on julkaistu Suomen metsäkeskuksen verkkosivuilla. Sanaston termitiedot julkaistaan myöhemmin syksyllä Digi- ja väestötietoviraston Yhteentoimivuusalustalla.
Yhdenmukaisten käsitteiden käyttö helpottaa vuorovaikutusta. Käsitteiden tarkkojen määritelmien avulla voidaan varmistaa yhteentoimivuus ja keskinäinen ymmärrys erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.
– Yhteistyö eri alojen ihmisten välillä helpottuu, kun tiedetään, että puhutaan täsmälleen samasta asiasta. Metsätyypeissä ja etenkin suotyypeissä on sellaista erikoissanastoa, joka ei ole itse itseään selittävää, kertoo tutkija Tiina Tonteri Luonnonvarakeskuksesta.
Kasvupaikat-sanasto edistää omalta osaltaan metsätalouteen liittyvää julkista keskustelua, tietojärjestelmien ja tietopalveluiden kehittämistyötä sekä metsäalan koulutusta ja viestintää.
Kasvupaikat-sanastoa valmisteli ydinasiantuntijaryhmä, johon kuuluivat Juha-Pekka Hotanen, Markku Saarinen ja Tiina Tonteri Luonnonvarakeskuksesta sekä terminologi Irina Kudasheva Suomen metsäkeskuksesta.
Sanastoluonnoksen kommentointiin Lausuntopalvelu.fi-sivustolla osallistui noin 20 asiantuntijaa Luonnonvarakeskuksesta, Suomen metsäkeskuksesta, Sanastokeskus TSK ry:stä, Museovirastosta, Geologian tutkimuskeskuksesta, Maanmittauslaitoksesta, Ilmatieteen laitoksesta, Helsingin yliopistosta, Metsähallituksesta, Bioenergia ry:stä, Suomen ympäristökeskuksesta, Hämeen ammattikorkeakoulusta, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta, Pohjois-Savon ELY-keskuksesta, valtioneuvoston kansliasta, puolustusministeriöstä, opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä maa- ja metsätalousministeriöstä.
– Kiitämme kaikista saamistamme kommenteista, joita tuli kaiken kaikkiaan lähes 200. Osa sanaston käsitteisiin liittyvistä kommenteista täydensi nyt julkaistun sanaston sisältöä. Ehdotukset sanaston laajentamisesta pyritään huomioimaan hankkeen jatkotyössä, sanoo Metsäalan sanastotyö -hankkeen projektipäällikkö Kai Blauberg Suomen metsäkeskuksesta.
Metsäalan sanastotyön seuraava osa käsittelee puunkorjuun keskeisiä käsitteitä. Sanasto laaditaan yhteistyössä Metsätehon asiantuntijoiden kanssa. Puunkorjuu-sanasto tulee kommentoitavaksi Lausuntopalvelu.fi-sivustolle myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.
Kasvupaikat-sanasto on Metsäkeskuksen verkkosivuilla.