Jaskari haluaa yrittäjien näkökulmaa vaaliteemoihin
Suomen Yrittäjät haluaa nostaa rimaa eduskuntavaaleihin. Käytännössä se merkitsee yrittäjien aseman näkymistä entistä enemmän vaalipuheissa ja teoissa, kun uusi hallitus ryhtyy työhön vaalien jälkeen.
Suomen Yrittäjien johtaja Harri Jaskari ei halua maalata kapealla pensselillä yrittäjänäkökulmaa. Hän puhuu niin valtion velan taittamisesta, työmarkkinoiden ja sosiaaliturvan uudistamisesta, verotuksesta ja julkisen hallinnon ja yksityisten yritysten työnjaon selkeyttämisestä.
– Kyllä meidän pitää saada velkaantuminen kuriin ja julkinen talous tasapainoon. Jo nyt korkomenot ovat 1,6 miljardia euroa vuodessa ja uhkaavat nousta, kun velka vain kasvaa, Harri Jaskari sanoo.
Hän puhuu näkymästä eli siitä, miten pitkällä aikavälillä julkinen talous saadaan tasapainoon.
Hän perää vastaavaa selkeää tulevaisuuden hahmottamista muihinkin asioihin, kuten esimerkiksi verotukseen.
– Nyt käydään paljon keskustelua veroista. Lähtökohtamme on se, ettei veroja pidä nostaa, vaan pikemminkin alentaa. Yrittäjien kohdalla on puhuttu paljon listaamattomien yhtiöiden osinkojen kevyestä verokohtelusta.
– Pitää muistaa, että näistä osinkoja nostavista yrittäjistä monet ovat kasvattaneet yrityksen varallisuutta vuosia jopa vuosikymmeniä tinkimällä omasta palkastaan.
– Toinen seikka, mikä unohdetaan on se, että yritys maksaa voitostaan 20 prosentin yhteisöveron, Jaskari muistuttaa.
Julkisen talouden tasapainottamisen lääkkeiksi hän näkee työllisyysasteen noston ja sosiaaliturvan sekä työnteon paremman yhteensovittamisen.
Suomessa on laajasti puhuttu siitä, miten työllisyysaste on nostettava 80 prosenttiin. Jaskari näkee, että ilman pelisääntöjen uudistamista se ei onnistu.
– Meillä ei saisi syntyä tilanteita, joissa perhe laskee, että on parempi jäädä kotiin kuin mennä töihin. Näin kuitenkin tapahtuu. Ihmiset laskevat tarkkaan, miten paljon he menettävät tukia ja kulut kasvavat, jos he ottavat työtä vastaan.
Harri Jaskari haluaa korostaa, ettei tästä tilanteesta pidä syyttää ihmisiä, vaan järjestelmää pitää uusia työn vastaanottamista kannustavammaksi.
Ongelmana hän pitää myös sitä, että järjestäytymättömiä yrityksiä eivät koske samat säännöt kuin järjestäytyneitä.
– Järjestäytymätön työnantaja ei voi sopia joustoista työntekijöiden kanssa kuten järjestäytynyt. Työaikajoustot, työaikapankit ja muut järjestelyt pitäisi sallia kaikille.
Jaskari mielestä työnteon ehdoista sopiminen pitäisi siirtää enemmän yrityksiin.
– Jos ei sopua synny, niin sitten olisi joku perälauta, mikä takaa vähimmäisehdot.
Jaskari haluaisi myös selvän tehtävänjaon julkisten ja yksityisten palveluyritysten välillä.
– Arviolta noin 15 miljardin edestä liikevaihtoa on siirtynyt yksityisiltä palveluyrityksiltä julkisen puolen palveluyrityksille. Onko ICT, palkanmaksu, siivous ja kiinteistönhuolto sellaisia aloja, joiden tehtävät kuuluvat julkiselle puolelle? Minusta ei.
Jaskari haluaa myös avata ne sopimukset, joilla julkinen puoli tilaa julkisen puolen yrityksiltä palveluja. Hänen mukaansa näin ei nyt ole.
– Esimerkkitapaus kertoo paljon myös vinoutumasta. Ympärivuorikautisesta palvelusta maksettiin julkisen puolen yritykselle 159 euroa vuorokaudessa, mutta palveluseteli yksityiselle oli vain 122 euroa!
Pauli Uusi-Kilponen