Eli­na Kor­kee / STT

Kas­vis­pai­not­tei­sem­paan ruo­kaan siir­ty­mi­nen on ku­lut­ta­jan te­hok­kain yk­sit­täi­nen kei­no vauh­dit­taa Suo­men kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­jen vä­hen­tä­mis­tä, ker­too Suo­men il­mas­to­pa­nee­lin tors­tai­na jul­kis­tet­tu ra­port­ti. Myös lii­ken­tee­seen, asu­mi­seen ja muu­hun ku­lu­tuk­seen liit­ty­vil­lä va­lin­noil­la on mer­kit­tä­viä vai­ku­tuk­sia.

–  Ra­por­tin tar­koi­tuk­se­na on ker­toa, mi­ten ku­lut­ta­jat voi­si­vat toi­mia vie­lä enem­män kuin mi­hin il­mas­to­po­li­tiik­ka näyt­täi­si vie­vän, sa­noi pro­fes­so­ri Jyri Sep­pä­lä Suo­men ym­pä­ris­tö­kes­kuk­ses­ta toi­mit­ta­jil­le suun­na­tus­sa taus­ta­ti­lai­suu­des­sa kes­ki­viik­ko­na. Sep­pä­lä on Suo­men il­mas­to­pa­nee­lin jä­sen ja yk­si ra­por­tin noin kym­me­nes­tä kir­joit­ta­jas­ta.

–  Vä­hä­hii­li­set va­lin­nat ovat ku­lut­ta­jan kan­nal­ta usein myös ta­lou­del­li­ses­ti ja ter­vey­del­li­ses­ti hy­viä, huo­maut­ti Sep­pä­lä.

Ra­por­til­la py­ri­tään Sep­pä­län mu­kaan hah­mot­te­le­maan myös sitä, mil­lai­sia ku­lu­tus­muu­tok­sia kan­nat­taa edis­tää tuki- ja oh­jaus­toi­mil­la. Jul­ki­sen val­lan kei­not oh­jaa­vat jo osal­taan koh­ti vä­hä­pääs­töi­sem­pää ku­lu­tus­ta, mut­ta pel­käs­tään ne ei­vät rii­tä ta­voit­tei­den saa­vut­ta­mi­seen.

Jos suo­ma­lai­set siir­tyi­si­vät laa­jas­ti vä­hem­män li­haa ja enem­män kas­vis­ruo­kia si­säl­tä­vään ruo­ka­va­li­oon, ruo­ka­va­li­on il­mas­to­vai­ku­tuk­set pie­ne­ni­si­vät enim­mil­lään 30–40 pro­sent­tia. Jot­ta tä­hän pääs­tään, pi­täi­si li­han ko­ko­nais­ku­lu­tuk­sen vä­hen­tyä kor­kein­taan kol­man­nek­seen ny­kyi­ses­tä.

Jot­ta ra­vit­se­mus­suo­si­tuk­set täyt­tyi­si­vät, li­han­syön­nin vä­hen­ty­es­sä syö­täi­siin vas­taa­vas­ti enem­män ko­ko­jy­vä­vil­jaa, pal­ko­kas­ve­ja ja sie­me­niä. Kas­vis­ten, mar­jo­jen ja he­del­mien ku­lu­tus nou­si­si mer­kit­tä­väs­ti, ras­vais­ten mai­to­tuot­tei­den ja voin ku­lu­tus taas las­ki­si. Myös ka­laa voi­si syö­dä enem­män, eri­tyi­ses­ti ko­ti­mais­ta ka­laa.

Jos li­haa syö­dään vä­hem­män, voi­daan eläin­ten re­hun kas­va­tuk­seen va­rat­tua vil­je­lys­maa­ta käyt­tää mui­hin tar­koi­tuk­siin. Lan­noi­te­pääs­töt ja nau­ta­kar­jan me­taa­ni­pääs­töt vä­he­ni­si­vät.

Ris­ki­nä on kui­ten­kin esi­mer­kik­si se, et­tä li­haa tuo­te­taan Suo­mes­sa ku­ten en­nen­kin, mut­ta en­tis­tä suu­rem­pi osa sii­tä pää­tyy vien­tiin. Ra­por­tin te­ki­jät pa­tis­ta­vat­kin muu­tok­siin maa­ta­lous­po­li­tii­kas­sa.

–  Täl­lä het­kel­lä suo­ma­lai­nen maa­ta­lous­po­li­tiik­ka ei näyt­täi­si re­a­goi­van mi­ten­kään sii­hen, et­tä ku­lut­ta­jat muut­ta­vat käyt­täy­ty­mis­tään, sa­noo Sep­pä­lä. Ku­lu­tuk­sen muu­tok­siin pi­täi­si hä­nen mu­kaan­sa vas­ta­ta oh­jaa­mal­la myös ruo­an­tuo­tan­toa vä­hä­pääs­töi­sem­pään suun­taan.

Ruo­ka­hä­vi­kin vä­hen­tä­mi­nen on ol­lut jul­ki­suu­des­sa pal­jon­kin esil­lä. Suo­men ta­voit­tee­na on hä­vi­kin puo­lit­ta­mi­nen vuo­teen 2030 men­nes­sä, ei­kä sii­tä ole ra­por­tin mu­kaan mah­dol­lis­ta enää ko­vin pal­jon pa­ran­taa.

Yk­si tapa vä­hen­tää kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­jä on va­li­ta sel­lai­nen tuo­te, joka omas­sa ryh­mäs­sään on mui­ta vä­hä­pääs­töi­sem­pi. Se ei kui­ten­kaan useim­mi­ten ole ihan help­poa.

–  Vai­ku­tus voi ol­la huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pi, jos suu­ri jouk­ko ku­lut­ta­jia siir­tyy suo­si­maan vä­hä­pääs­töi­siä tuot­tei­ta tuo­te­ryh­män si­säl­lä, sa­noo Sep­pä­lä.

Kun ku­lut­ta­jat te­ke­vät vä­hä­pääs­töi­siä va­lin­to­ja, myös yri­tys­ten kan­nat­taa tuot­taa ja tuo­da mark­ki­noil­le vä­hä­pääs­töi­siä tuot­tei­ta. Suun­ta on Sep­pä­län mu­kaan hyvä esi­mer­kik­si ku­lut­ta­ja­e­lekt­ro­nii­kas­sa: ener­gi­a­mer­kin­nät ovat näh­tä­vil­lä. Ne ker­to­vat kui­ten­kin pel­käs­tään käy­tön ai­heut­ta­mas­ta ener­gi­an­ku­lu­tuk­ses­ta, ei­vät sii­tä mitä tuot­teen val­mis­tus on ai­heut­ta­nut.

Myös osa elin­tar­vi­ke­a­lan yri­tyk­sis­tä on Sep­pä­län mu­kaan ryh­ty­nyt tuo­maan esiin hii­li­pääs­tö­jään ja nii­den vä­hen­tä­mis­tä. Poh­jois­mai­nen Jout­sen­merk­ki taas ker­too, et­tä sen mu­kai­set ym­pä­ris­töys­tä­väl­li­syy­den kri­tee­rit ovat tuot­tees­sa kun­nos­sa.

Sep­pä­län mu­kaan ku­lut­ta­jaa aut­ta­via mer­kin­tö­jä tar­vit­tai­siin kui­ten­kin li­sää – mitä sel­ke­äm­piä ja luo­tet­ta­vam­pia, sen pa­rem­pi.

–  Sii­hen pi­täi­si pa­nos­taa ihan sel­väs­ti. Us­kon, et­tä ti­lan­ne muut­tuu, kun men­nään koh­ti vuot­ta 2030, hän sa­noo.

Lii­ken­tees­sä ku­lut­ta­ja voi vauh­dit­taa pääs­tö­vä­hen­nyk­siä eten­kin va­lit­se­mal­la säh­kö­au­ton polt­to­moot­to­ri­au­ton si­jaan ja suo­si­mal­la jul­kis­ta lii­ken­net­tä, ra­por­tis­sa to­de­taan.

–  Suu­rim­mat vai­ku­tuk­set liit­ty­vät ajo­neu­von va­lin­taan. Myös ta­lou­del­li­sel­la ajo­ta­val­la on mer­ki­tys­tä, jos sen tar­peek­si moni au­toi­li­ja omak­suu, sa­noo Sep­pä­lä. Ta­lou­del­lis­ta ajo­ta­paa on esi­mer­kik­si pie­nem­pi ajo­no­peus.

–  Toi­mi­va jouk­ko­lii­ken­ne on yk­si kes­kei­nen asia, jol­la kau­pun­kiym­pä­ris­tös­sä voi­daan saa­da pääs­tö­jä alas, Sep­pä­lä jat­kaa.

Ra­por­tis­sa kes­ki­ty­tään päi­vit­täi­seen liik­ku­mi­seen ei­kä en­na­koi­da, et­tä len­to­mat­kai­lu tun­tu­vas­ti vä­hen­tyi­si. Yk­sit­täi­sen ul­ko­maan­mat­kan hii­li­di­ok­si­di­pääs­töt voi­vat kui­ten­kin vas­ta­ta jopa koko vuo­den ar­ki­lii­ken­teen pääs­tö­jä, ra­por­tis­sa to­de­taan.

–  Yk­si­lö­ta­sol­la ja niil­le, jot­ka len­tä­vät pal­jon, len­tä­mi­nen on erit­täin ter­ve­tul­lut koh­de vä­hen­tää, sa­noo Sep­pä­lä.

Öl­jy­läm­mi­tyk­ses­tä luo­pu­mis­ta kan­nat­taa ra­por­tin mu­kaan vauh­dit­taa. Se on tä­män­het­ki­ses­sä ti­lan­tees­sa jopa te­hok­kain kei­no vä­hen­tää asu­mi­seen liit­ty­viä hii­li­di­ok­si­di­pääs­tö­jä.

Kau­ko­läm­mön ja säh­kön tuo­tan­nos­sa omi­nais­pääs­tö­jen en­na­koi­daan vä­he­ne­vän Suo­mes­sa tun­tu­vas­ti jo teh­ty­jen ja te­keil­lä ole­vien muu­tos­ten an­si­os­ta. Ener­gi­ast­ra­te­gi­an ta­voi­tes­ke­naa­ri­on mu­kaan vä­hen­nys oli­si ai­na­kin 80 pro­sen­tin luok­kaa vuo­den 2020 ta­sos­ta jo vuo­teen 2030 men­nes­sä.

–  Vuo­den 2030 nä­kö­kul­mas­ta eh­dot­to­mas­ti suu­rin li­sä­sääs­tö­po­ten­ti­aa­li liit­tyy­kin öl­jy­läm­mi­tyk­ses­tä luo­pu­mi­sen jou­dut­ta­mi­seen, ra­por­tis­sa ar­vi­oi­daan.

Öl­jy­läm­mi­tyk­sen vaih­ta­mi­nen esi­mer­kik­si maa­läm­pöön on lä­hin­nä oma­ko­ti­a­suk­kai­den mah­dol­li­suuk­sien lis­tal­la. Sekä oma­ko­ti­a­suk­kai­den et­tä ta­lo­yh­ti­öi­den kan­nat­taa teh­dä kor­jauk­sia, jot­ka vä­hen­tä­vät ra­ken­nuk­sen ener­gi­an­ku­lu­tus­ta. Myös puun polt­toa on syy­tä vä­hen­tää. Säh­kön­sääs­tö ei ole pa­hit­teek­si, vaik­ka ei elet­täi­si­kään krii­si­tal­vea.

–  Ener­gi­an­käy­tön vä­hen­nys myös sääs­tää ku­lu­ja, Sep­pä­lä muis­tut­taa.

Pääs­tö­vä­hen­nys­ten edis­tä­mi­nen si­joi­tus­toi­min­nal­la tar­jo­aa eten­kin va­rak­kaam­mil­le ku­lut­ta­jil­le mah­dol­li­suuk­sia hii­li­ja­lan­jäl­ken­sä pie­nen­tä­mi­seen, ra­por­tis­sa to­de­taan. Sa­mal­la si­joi­te­tut va­rat ovat pois ku­lu­tuk­ses­ta, joka on omi­aan ai­heut­ta­maan kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­jä.

–  Täs­sä on jo ta­pah­tu­nut tiet­tyä lii­keh­din­tää. Toi­vo­taan uu­sia mah­dol­li­suuk­sia, sa­noo Sep­pä­lä.

Esi­mer­kik­si Green Bond -jouk­ko­vel­ka­kir­ja­lai­nat ovat Sep­pä­län mu­kaan mah­dol­li­suus si­joit­ta­jil­le, mut­ta ei­vät ny­kyi­sel­lään ta­val­li­sel­le ku­lut­ta­jal­le.

Il­mas­ton kan­nal­ta suo­tui­saa si­joit­ta­mis­ta on sel­lai­nen, jol­la edis­te­tään kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­jä vä­hen­tä­viä hank­kei­ta tai yri­tys­toi­min­taa. Luo­tet­ta­vaa tie­toa sii­tä, mi­ten te­hok­kaas­ti pääs­tö­vä­hen­nyk­siä saa­daan si­joi­tuk­sil­la ai­kaan, ei ra­por­tin mu­kaan kui­ten­kaan vie­lä ole.

–  Toi­min­ta tar­vit­see tu­ek­seen ny­kyis­tä luo­tet­ta­vam­paa ja hel­pos­ti löy­det­tä­vää tie­toa si­joi­tus­koh­tei­den il­mas­to­toi­mien vai­kut­ta­vuu­des­ta, ra­por­tis­sa ar­vi­oi­daan.