Alii­sa Uu­si­ta­lo / STT

EU:n il­mas­to­pal­ve­lu Co­per­ni­cuk­sen mu­kaan vii­me kuu oli glo­baa­lis­ti mit­taus­his­to­ri­an kuu­min. Vii­me vuo­den ke­sä­kuus­ta läh­tien jo­kai­nen kuu­kau­si on rik­ko­nut läm­pö­en­nä­tyk­siä, il­mas­to­pal­ve­lu ker­too.

Myös Suo­mes­sa ke­sä­kuu oli suu­rim­mas­sa osas­sa maa­ta 1,5–3,5 as­tet­ta ta­va­no­mais­ta läm­pi­mäm­pi ver­rat­tu­na il­mas­tol­li­sen ver­tai­lu­kau­den 1991–2020 kes­ki­läm­pö­ti­laan. Il­ma­tie­teen lai­tok­sen mu­kaan vii­mei­set 12 kuu­kaut­ta ovat ol­leet 1,5 as­tet­ta läm­pi­mäm­piä esi­te­ol­li­seen ai­kaan ver­rat­tu­na.

– On hä­lyt­tä­vää, et­tä edel­leen ri­ko­taan läm­pö­en­nä­tyk­siä. Kes­ki­läm­pö­ti­lan nou­su on ai­heut­ta­nut pu­laa ve­des­tä, maas­to­pa­lo­ja, Alp­pien jää­ti­köi­den su­la­mis­ta, on­gel­mia maa­ta­lou­des­sa sekä hel­le­kuo­le­mia, Il­ma­tie­teen lai­tok­sen pää­joh­ta­ja Pet­te­ri Taa­las to­te­aa Il­ma­tie­teen lai­tok­sen tie­dot­tees­sa.

Taa­lak­sen mu­kaan Suo­men poh­joi­nen si­jain­ti­kaan ei an­na täyt­tä suo­jaa yleis­ty­vien hel­tei­den ja il­mas­ton läm­pe­ne­mi­sen vai­ku­tuk­sil­ta, sil­lä poh­joi­set alu­eet läm­pe­ne­vät muu­ta maa­il­maa voi­mak­kaam­min.

Co­per­ni­cus-il­mas­to­pal­ve­lun pal­ve­lu­joh­ta­ja Car­lo Buon­tem­pon mu­kaan ky­sees­sä on enem­män kuin pelk­kä ti­las­tol­li­nen omi­tui­suus.

– Vaik­ka tämä ää­rim­mäi­syyk­sien sar­ja päät­tyi­si jos­sain vai­hees­sa, nä­em­me väis­tä­mät­tä uu­sia en­nä­tyk­siä tu­le­vai­suu­des­sa, kun il­mas­to jat­kaa läm­pe­ne­mis­tään, Buon­tem­po ker­toi AFP:lle.

Il­mas­to­pal­ve­lu Co­per­ni­cuk­sen mu­kaan myös en­nä­tyk­sel­li­set me­ren­pin­nan läm­pö­ti­lat At­lan­til­la, poh­joi­sel­la Tyy­nel­lä­me­rel­lä ja In­ti­an val­ta­me­rel­lä vai­kut­ti­vat ko­hon­nei­siin läm­pö­ti­loi­hin ym­pä­ri maa­il­maa. Me­ren­pin­nan läm­pö­ti­lat ovat saa­vut­ta­neet jo 15 kuu­kaut­ta pe­räk­käin uu­sia huip­pu­ja.

Val­ta­me­ret peit­tä­vät 70 pro­sent­tia maan pin­nas­ta ja ime­vät 90 pro­sent­tia yli­mää­räi­ses­tä läm­mös­tä, joka liit­tyy il­mas­ton läm­pe­ne­mi­seen vai­kut­ta­vien pääs­tö­jen li­sään­ty­mi­seen.

– Se, mitä ta­pah­tuu val­ta­me­ren pin­nal­le, vai­kut­taa mer­kit­tä­väs­ti il­man läm­pö­ti­laan pin­nan ylä­puo­lel­la ja myös maa­pal­lon kes­ki­läm­pö­ti­laan, Co­per­ni­cuk­sen van­hem­pi tut­ki­ja Ju­lien Ni­co­las sa­noi AFP:lle.

Maa­pal­lo on kui­ten­kin siir­ty­mäs­sä pian La Nina -vai­hee­seen, jol­la on vii­len­tä­vä vai­ku­tus me­ren­pin­to­jen läm­pö­ti­loi­hin.

– Voim­me odot­taa glo­baa­lin läm­pö­ti­lan las­ke­van seu­raa­vien muu­ta­man kuu­kau­den ai­ka­na. Jos nämä en­nä­tyk­sel­li­set me­ren­pin­nan läm­pö­ti­lat jat­ku­vat, voi se joh­taa kui­ten­kin sii­hen, et­tä vuo­si 2024 on läm­pi­mäm­pi kuin 2023. Mut­ta on vie­lä lii­an ai­kais­ta sa­noa, Ni­co­las sa­noi.

-----

Myös uu­tis­toi­mis­to AFP läh­tee­nä