Tampere–Pori-radalla takana pitkä historia
Ratayhteyden avajaiset pidettiin Porin VPK:n talolla 4.11.1895.
Jukka Silvast
Noin 130 kilometrin pituisella ratayhteydellä on 125 vuoden historia takanaan. Kuitenkin jo vuotta ennen virallisia Porissa pidettyjä avajaisia kulki koejuna, jota porilaiset tungeksivat katsomaan. Pari vuotta myöhemmin valmistui rata Kokemäeltä Raumalle. Tuolloin alkoivat myös Porin radan jatkotyöt Mäntyluotoon.
Keväällä 2010 perustettiin maakuntien ja vaalipiirien, radanvarren kaupunkien ja kuntien sekä elinkeinoelämän edustajien yhteinen Pori–Tampere-rataryhmä, nykyisin nimeltään Pori/Rauma–Tampere-rataryhmä. Rataryhmä kuulee asiantuntijoina LVM:n, Väyläviraston ja VR:n edustajia.
Rataryhmään vuodesta jo 2010 kuulunut Jouni Koskela Pirkanmaan liitosta huomauttaa, että ryhmä on erityisesti tavoitellut matka-aikojen nopeuttamista reitillä Pori–Tampere–Helsinki. Kaukojunaliikenteen lisäksi tavoitteena on ollut kehittää lähijunaliikennettä.
Koskela sanoo että Väyläviraston selvitystöissä tavaraliikenne kulkee etusijalla, vaikka ryhmä ajattelee ns. matkanopeus edellä.
Hän huomauttaa, että iso panostus rataan on tasoristeysten poistoon saatu 40 miljoona määräraha. Tasoristeyksien poistaminen on työn alla koko ajan, Mäntyluodon ja Tahkoluodon raiteen peruskorjaustyöt sekä sähköistys Tahkoluotoon.
– Pori–Tampere-väliltä tultaneen poistamaan noin 30 tasoristeystä, Koskela sanoo suunnitelmasta.
Vuoden 1888 valtiopäivillä eteni radan saaminen Poriin, kun rautatievaliokunta esitti neljä linjausvaihtoehtoa. Porilaiset halusivat radan kauaksi Turusta, jotta Porista tulisi Tampereen merisatama. Ratalinjan valinta Kokemäenjoen laaksoa myötäileväksi perustui sekä matkustajaliikenteeseen että teollisuuden synnyttämiseen radan varteen.
Historiaan mahtuu Suomen vapaussodan taistelut, kun rintamalinja punaisten ja valkoisten välillä kulki rataa myötäillen. Rata ja radanvarsi olivat keväällä 1918 lohduttomassa kunnossa taistelun ja hävityksen jäljiltä.
Rataa on ajan saatossa jonkin verran oikaistu, sitä on peruskorjattu, asemia ja seisakkeita suljettu, junakalustoa uusittu, matka-aikoja lyhennetty, rata on sähköistetty, viimeisimpänä Porin ja Mäntyluodon välillä, akselipainoja korotettu, tasoristeyksiä poistettu. Vuonna 2015 valmistui 104 miljoonan euron peruskorjaus välillä Lielahti–Kokemäki.
Jouni Koskela sanoo, että yksiraiteisen ja ratageometrialtaan monin paikoin haasteellisen radan satamayhteydet Poriin ja Raumalle ovat olleet ja ovat tärkeitä. Paperia, puuta, hiiltä, terästä, rikasteita, kemikaaleja kulkee runsaasti. Tonnimäärät Raumalle ovat suurempia kuin Poriin. Vuonna 2019 ei saavutettu edellisvuoden huippulukuja, mutta kuitenkin enemmän kuin vuonna 2017. Satamien lisäksi tärkeä kohde on Harjavallan suurteollisuuspuisto.
Rataryhmän jäsen Koskela näkee, ettei välille ole tulossa näillä tiedoin lisää raiteita. Lähijunaliikennettä aloitellaan Tampereen ja Nokian välillä, mutta Porin seudun lähijunaliikenteestä ei ole tällä hetkellä uutta sanottavaa. Vanhoja selvityksiä on olemassa, mutta ei muuten liikehdintää. Rauma haaveilee henkilöjunayhteyden avaamista Kokemäelle.
Vuonna 2019 oli Porin ja Tampereen välillä 365 000 matkustajaa, missä oli kasvua edellisvuoteen 14 prosenttia. Pori oli pitkään Suomen ainoa maakuntapääkaupunki, jonne eivät Pendolinot kulkeneet. Tilanne muuttui viime vuoden joulukuussa. Tuolloin alkoivat kulkea kokeiluna myös M-junat eli uudet lähijunat Nokian ja Tampereen välillä. Tälle liikenteelle odotetaan jatkoa. Tulossa on myös uusi Tesoman asema Länsi-Tampereelle.

