Alek­si Tei­vai­nen / STT

To­ki­on vii­me vuo­den ke­sä­o­lym­pi­a­lais­ten ja pa­ra­lym­pi­a­lais­ten pe­rin­töä tah­raa nyt Ja­pa­nis­sa lah­jus­s­kan­daa­li.

Skan­daa­lin kes­ki­ös­sä on olym­pi­a­ki­so­jen jär­jes­tä­jä­ko­mi­te­an en­ti­nen joh­to­hen­ki­lö Ha­ru­yu­ki Ta­ka­has­hi. Ta­ka­has­hia, 78, syy­te­tään yh­teen­sä lä­hes 200 mil­joo­nan je­nin eli 1,4 mil­joo­nan eu­ron ar­vois­ten lah­jus­ten vas­taa­not­ta­mi­ses­ta hä­nen myö­tä­vai­ku­tuk­sel­laan ki­so­jen yh­teis­työ­kump­pa­neik­si va­li­tuil­ta yri­tyk­sil­tä.

Mai­nic­hi-sa­no­ma­leh­den mu­kaan Ta­ka­has­hin epäil­lään saa­neen noin 51 mil­joo­naa je­niä Ja­pa­nin olym­pi­a­jouk­ku­een vi­ral­li­sen kisa-asun suun­ni­tel­leel­ta Ao­kil­ta, 76 mil­joo­naa je­niä kus­tan­nu­syh­tiö Ka­do­ka­wal­ta ja seit­se­män mil­joo­naa je­niä ki­sa­mas­kot­te­ja esit­tä­viä peh­mo­le­lu­ja val­mis­ta­neel­ta ja myy­neel­tä Sun Ar­ro­wil­ta.

Li­säk­si hän sai mar­ras­kuus­sa päät­ty­neen tut­kin­nan mu­kaan 47 mil­joo­naa je­niä mai­nos­toi­mis­to ADK:lta ja 15 mil­joo­naa Dai­ko Ad­ver­ti­sin­gil­ta.

Lah­jon­nas­ta epäil­lään usei­ta yri­tys­joh­ta­jia.

Ta­ka­has­hi on kiis­tä­nyt syy­tök­set. Mai­nic­hin mu­kaan hän ker­toi tut­ki­joil­le, et­tä jär­jes­tä­jä­ko­mi­te­an joh­ta­jat vir­ka­mie­hik­si rin­nas­ta­va laki as­tui voi­maan mel­kein vuo­si hä­nen ni­mi­tyk­sen­sä jäl­keen ei­kä hän pe­reh­ty­nyt asi­as­ta ker­to­viin asi­a­kir­joi­hin riit­tä­vän tar­kas­ti.

Skan­daa­li näyt­tää me­di­a­tie­to­jen va­los­sa ta­val­li­sel­ta ja­pa­ni­lai­sel­ta kor­rup­ti­o­ta­pauk­sel­ta, ar­vi­oi Ta­ka­sa­kin kaup­pa­kor­ke­a­kou­lun pro­fes­so­ri Tet­su­ro Mi­zo­guc­hi. Nii­den tyy­pil­li­siä piir­tei­tä ovat hen­ki­lö­koh­tais­ta hyö­tyä ta­voit­te­le­vat hy­vin ver­kos­toi­tu­neet toi­mi­jat, jot­ka voi­vat ase­man­sa puo­les­ta käyt­tää jul­kis­ta val­taa, ja iso­jen hank­kei­den ra­hak­kais­ta so­pi­muk­sis­ta kil­pai­le­vat suu­ry­ri­tyk­set.

Ta­ka­has­hin us­ko­taan oh­jail­leen va­lin­to­ja käyt­tä­mäl­lä sekä val­taan­sa jär­jes­tä­jä­ko­mi­te­as­sa et­tä kon­tak­te­jaan hä­nen en­ti­ses­sä työ­pai­kas­saan, ki­so­jen spon­so­ri­han­kin­nas­ta yk­si­noi­keu­del­la vas­tan­nees­sa mai­nos­jät­ti Dent­sus­sa.

–  (Olym­pi­a­lai­sis­sa) iso on­gel­ma oli myös bud­je­toin­nin lä­pi­nä­ky­mät­tö­myys, li­sää Mi­zo­guc­hi.

Uu­tis­toi­mis­to Ky­o­do ker­toi mar­ras­kuun lo­pus­sa, et­tä syyt­tä­jät ovat rat­san­neet Dent­sun toi­mi­ti­lat To­ki­os­sa. Rat­sia liit­tyy epäi­lyyn, et­tä olym­pi­a­lais­ten ko­e­ta­pah­tu­miin liit­ty­viä tar­jous­kil­pai­lu­ja oli­si peu­ka­loi­tu mai­nos­jä­tin ja kah­dek­san muun yri­tyk­sen eduk­si.

Pai­su­va skan­daa­li on ai­heut­ta­nut pään­vai­vaa vuo­den 2030 tal­vi­o­lym­pi­a­lais­ten ja -pa­ra­lym­pi­a­lais­ten isän­nyyt­tä ha­vit­te­le­vas­sa Sap­po­ros­sa. Kau­pun­gin por­mes­ta­ri Kat­su­hi­ro Aki­mo­to ja Ja­pa­nin olym­pi­a­ko­mi­tea aset­ti­vat lo­ka­kuus­sa työ­ryh­män laa­ti­maan kei­no­ja var­mis­taa hank­keen lä­pi­nä­ky­vyys ja puo­lu­eet­to­muus.

Isän­nyy­des­tä ki­saa­vat myös Van­cou­ver ja Salt Lake City.

Kan­sain­vä­li­sen olym­pi­a­ko­mi­te­an ja­pa­ni­lais­jä­sen Mo­ri­na­ri Wa­ta­na­be sa­noi lo­ka­kuus­sa uu­tis­toi­mis­to Ji­jil­le, et­tä Sap­po­ro on yhä ki­san en­nak­ko­suo­sik­ki, kun­han To­ki­on on­gel­mat saa­daan kä­si­tel­tyä kan­saa tyy­dyt­tä­väl­lä ta­val­la.

–  Mai­nos­taa voi mie­lin mää­rin, mut­ta se on yh­tä tyh­jän kans­sa el­lei sy­vää epä­luot­ta­mus­ta pois­te­ta, hän sa­noi.

Asa­hi Shim­bun -sa­no­ma­leh­den lo­ka­kui­sen ky­se­lyn mu­kaan 55 pro­sent­tia kan­sas­ta kan­nat­taa ja 38 pro­sent­tia vas­tus­taa tal­vi­o­lym­pi­a­lais­ten jär­jes­tä­mis­tä Sap­po­ros­sa. Ky­se­lyyn vas­ta­si 1  462 ih­mis­tä.

Pan­de­mi­an ta­kia vuo­del­la ly­kät­ty­jä ja tyh­jil­le kat­so­moil­le jär­jes­tet­ty­jä To­ki­on olym­pi­a­lai­sia vas­tus­tet­tiin ää­nek­kääs­ti Ja­pa­nis­sa. Mie­li­pi­teet kui­ten­kin kään­tyi­vät ki­so­jen kan­nal­le sitä mu­kaa, kun ja­pa­ni­lai­sur­hei­li­jat me­nes­tyi­vät.

Trans­pa­ren­cy In­ter­na­ti­o­nal -jär­jes­tön jul­ki­sen sek­to­rin kor­rup­ti­o­ta kan­sa­lais­ten nä­ke­mys­ten kaut­ta mit­taa­van CPI-in­dek­sin mu­kaan Ja­pa­ni oli vii­me vuon­na maa­il­man 18:nnek­si vä­hi­ten kor­rup­toi­tu­nut maa yh­des­sä Aust­ra­li­an, Bel­gi­an ja Uru­gu­ayn kans­sa. Lis­tan kär­ki­si­jaa ja­koi­vat Suo­mi, Tans­ka ja Uu­si-See­lan­ti.

Mo­net ja­pa­ni­lai­set to­den­nä­köi­ses­ti ali­ar­vi­oi­vat kor­rup­ti­on laa­juut­ta maan keh­non leh­dis­tön­va­paus­ti­lan­teen ta­kia, ar­vi­oi pro­fes­so­ri Mi­zo­guc­hi.

Ja­pa­ni pu­to­si Toi­mit­ta­jat il­man ra­jo­ja -jär­jes­tön tuo­reim­mas­sa, tänä vuon­na jul­kais­tus­sa leh­dis­tön­va­pau­sin­dek­sis­sä si­jal­le 71. Jär­jes­tön mu­kaan maas­sa ar­vos­te­taan ylei­ses­ti leh­dis­tön­va­paut­ta, mut­ta pe­rin­teet ja lii­ke­ta­lou­del­li­set int­res­sit ra­joit­ta­vat toi­mit­ta­jien mah­dol­li­suuk­sia vah­tia val­taa­pi­tä­viä.

Olym­pi­a­lais­ten lah­jus­s­kan­daa­lis­ta ra­por­toi­mis­ta han­ka­loit­ti eh­kä myös se, et­tä mo­net maan val­lan­käyt­töä kärk­kääm­min kri­ti­soi­vis­ta isois­ta sa­no­ma­leh­dis­tä oli­vat ki­so­jen yh­teis­työ­kump­pa­nei­ta, huo­maut­taa Mi­zo­guc­hi.

–  Ja­pa­nis­sa olym­pi­a­lais­ten kor­rup­ti­os­kan­daa­lis­ta ra­por­toi­vat etu­ne­näs­sä pai­kal­lis­leh­det, ku­ten To­kyo Shim­bun. Val­ta­me­di­an it­se­näi­syys on tär­ke­ää kor­rup­ti­on kit­ke­mi­sek­si.

Ja­pa­ni­lai­ses­sa kult­tuu­ris­sa voi näh­dä sekä kor­rup­ti­o­ta li­sää­viä et­tä vä­hen­tä­viä piir­tei­tä. Tut­ki­ja No­bu­yu­ki Has­hi­mo­to mai­nit­si vuon­na 2014 ar­tik­ke­lis­saan ja­pa­ni­lais­ten ta­van vaih­taa lah­jo­ja yh­te­nä syy­nä kor­rup­ti­ol­le. Toi­saal­ta Mi­zo­guc­hi ker­too, et­tä eten­kin pie­ni­muo­tois­ta kor­rup­ti­o­ta eh­käi­see ja­pa­ni­lais­ten kuu­li­ai­suus, vir­ka­mies­ten tun­nol­li­suus ja kor­ke­at eet­ti­set stan­dar­dit.

–  Ja­pa­nin on­gel­ma on kui­ten­kin pit­käl­ti suur­kor­rup­tio, sil­lä me­dia ei ra­por­toi sii­tä riit­tä­väs­ti, hän ko­ros­taa.

Hä­nen mu­kaan­sa li­sä­toi­mia tar­vi­taan, sil­lä niin sa­not­tu suur­kor­rup­tio na­ker­taa pait­si ta­lou­del­lis­ta te­hok­kuut­ta myös eet­ti­siä stan­dar­de­ja ja mui­ta yh­teis­kun­nal­li­sia ra­ken­tei­ta. Muu­tok­sia tar­vi­taan ai­na­kin jul­kis­ten kil­pai­lu­tus­ten sään­töi­hin ja iso­jen hank­kei­den ra­han­käy­tön val­von­taan.

–  Suur­kor­rup­tio hei­ken­tää yh­teis­kun­nan inf­rast­ruk­tuu­ria, eri­to­ten yh­tei­siä pe­li­sään­tö­jä ja yh­teis­kun­nal­li­sia nor­me­ja.