Tokion olympialaisten järjestäjää epäillään lahjusten ottamisesta
Aleksi Teivainen / STT
Tokion viime vuoden kesäolympialaisten ja paralympialaisten perintöä tahraa nyt Japanissa lahjusskandaali.
Skandaalin keskiössä on olympiakisojen järjestäjäkomitean entinen johtohenkilö Haruyuki Takahashi. Takahashia, 78, syytetään yhteensä lähes 200 miljoonan jenin eli 1,4 miljoonan euron arvoisten lahjusten vastaanottamisesta hänen myötävaikutuksellaan kisojen yhteistyökumppaneiksi valituilta yrityksiltä.
Mainichi-sanomalehden mukaan Takahashin epäillään saaneen noin 51 miljoonaa jeniä Japanin olympiajoukkueen virallisen kisa-asun suunnitelleelta Aokilta, 76 miljoonaa jeniä kustannusyhtiö Kadokawalta ja seitsemän miljoonaa jeniä kisamaskotteja esittäviä pehmoleluja valmistaneelta ja myyneeltä Sun Arrowilta.
Lisäksi hän sai marraskuussa päättyneen tutkinnan mukaan 47 miljoonaa jeniä mainostoimisto ADK:lta ja 15 miljoonaa Daiko Advertisingilta.
Lahjonnasta epäillään useita yritysjohtajia.
Takahashi on kiistänyt syytökset. Mainichin mukaan hän kertoi tutkijoille, että järjestäjäkomitean johtajat virkamiehiksi rinnastava laki astui voimaan melkein vuosi hänen nimityksensä jälkeen eikä hän perehtynyt asiasta kertoviin asiakirjoihin riittävän tarkasti.
Skandaali näyttää mediatietojen valossa tavalliselta japanilaiselta korruptiotapaukselta, arvioi Takasakin kauppakorkeakoulun professori Tetsuro Mizoguchi. Niiden tyypillisiä piirteitä ovat henkilökohtaista hyötyä tavoittelevat hyvin verkostoituneet toimijat, jotka voivat asemansa puolesta käyttää julkista valtaa, ja isojen hankkeiden rahakkaista sopimuksista kilpailevat suuryritykset.
Takahashin uskotaan ohjailleen valintoja käyttämällä sekä valtaansa järjestäjäkomiteassa että kontaktejaan hänen entisessä työpaikassaan, kisojen sponsorihankinnasta yksinoikeudella vastanneessa mainosjätti Dentsussa.
– (Olympialaisissa) iso ongelma oli myös budjetoinnin läpinäkymättömyys, lisää Mizoguchi.
Uutistoimisto Kyodo kertoi marraskuun lopussa, että syyttäjät ovat ratsanneet Dentsun toimitilat Tokiossa. Ratsia liittyy epäilyyn, että olympialaisten koetapahtumiin liittyviä tarjouskilpailuja olisi peukaloitu mainosjätin ja kahdeksan muun yrityksen eduksi.
Paisuva skandaali on aiheuttanut päänvaivaa vuoden 2030 talviolympialaisten ja -paralympialaisten isännyyttä havittelevassa Sapporossa. Kaupungin pormestari Katsuhiro Akimoto ja Japanin olympiakomitea asettivat lokakuussa työryhmän laatimaan keinoja varmistaa hankkeen läpinäkyvyys ja puolueettomuus.
Isännyydestä kisaavat myös Vancouver ja Salt Lake City.
Kansainvälisen olympiakomitean japanilaisjäsen Morinari Watanabe sanoi lokakuussa uutistoimisto Jijille, että Sapporo on yhä kisan ennakkosuosikki, kunhan Tokion ongelmat saadaan käsiteltyä kansaa tyydyttävällä tavalla.
– Mainostaa voi mielin määrin, mutta se on yhtä tyhjän kanssa ellei syvää epäluottamusta poisteta, hän sanoi.
Asahi Shimbun -sanomalehden lokakuisen kyselyn mukaan 55 prosenttia kansasta kannattaa ja 38 prosenttia vastustaa talviolympialaisten järjestämistä Sapporossa. Kyselyyn vastasi 1 462 ihmistä.
Pandemian takia vuodella lykättyjä ja tyhjille katsomoille järjestettyjä Tokion olympialaisia vastustettiin äänekkäästi Japanissa. Mielipiteet kuitenkin kääntyivät kisojen kannalle sitä mukaa, kun japanilaisurheilijat menestyivät.
Transparency International -järjestön julkisen sektorin korruptiota kansalaisten näkemysten kautta mittaavan CPI-indeksin mukaan Japani oli viime vuonna maailman 18:nneksi vähiten korruptoitunut maa yhdessä Australian, Belgian ja Uruguayn kanssa. Listan kärkisijaa jakoivat Suomi, Tanska ja Uusi-Seelanti.
Monet japanilaiset todennäköisesti aliarvioivat korruption laajuutta maan kehnon lehdistönvapaustilanteen takia, arvioi professori Mizoguchi.
Japani putosi Toimittajat ilman rajoja -järjestön tuoreimmassa, tänä vuonna julkaistussa lehdistönvapausindeksissä sijalle 71. Järjestön mukaan maassa arvostetaan yleisesti lehdistönvapautta, mutta perinteet ja liiketaloudelliset intressit rajoittavat toimittajien mahdollisuuksia vahtia valtaapitäviä.
Olympialaisten lahjusskandaalista raportoimista hankaloitti ehkä myös se, että monet maan vallankäyttöä kärkkäämmin kritisoivista isoista sanomalehdistä olivat kisojen yhteistyökumppaneita, huomauttaa Mizoguchi.
– Japanissa olympialaisten korruptioskandaalista raportoivat etunenässä paikallislehdet, kuten Tokyo Shimbun. Valtamedian itsenäisyys on tärkeää korruption kitkemiseksi.
Japanilaisessa kulttuurissa voi nähdä sekä korruptiota lisääviä että vähentäviä piirteitä. Tutkija Nobuyuki Hashimoto mainitsi vuonna 2014 artikkelissaan japanilaisten tavan vaihtaa lahjoja yhtenä syynä korruptiolle. Toisaalta Mizoguchi kertoo, että etenkin pienimuotoista korruptiota ehkäisee japanilaisten kuuliaisuus, virkamiesten tunnollisuus ja korkeat eettiset standardit.
– Japanin ongelma on kuitenkin pitkälti suurkorruptio, sillä media ei raportoi siitä riittävästi, hän korostaa.
Hänen mukaansa lisätoimia tarvitaan, sillä niin sanottu suurkorruptio nakertaa paitsi taloudellista tehokkuutta myös eettisiä standardeja ja muita yhteiskunnallisia rakenteita. Muutoksia tarvitaan ainakin julkisten kilpailutusten sääntöihin ja isojen hankkeiden rahankäytön valvontaan.
– Suurkorruptio heikentää yhteiskunnan infrastruktuuria, eritoten yhteisiä pelisääntöjä ja yhteiskunnallisia normeja.