Suu­ri osa yk­si­tyis­met­sien boo­ri­lan­noi­tuk­sis­ta teh­dään ny­ky­ään droo­neil­la. Moni met­sä­no­mis­ta­ja va­lit­see lan­noi­tuk­sen teh­tä­väk­si droo­nil­la he­li­kop­te­rin tai maa­le­vi­tyk­sen si­jas­ta. Muu­tos on ta­pah­tu­nut no­pe­as­ti pa­rin vii­me vuo­den ai­ka­na.

Met­sien ter­veys­lan­noi­tuk­sil­la kor­ja­taan puus­ton kas­vu­häi­ri­öi­tä, jot­ka joh­tu­vat ra­vin­tei­den epä­ta­sa­pai­nos­ta maa­pe­räs­sä. Ter­veys­lan­noi­tuk­sia teh­dään boo­ri- ja tuh­ka­lan­noit­teil­la, ja työ­hön voi ha­kea tu­kea Met­sä­kes­kuk­ses­ta.

Ku­lu­va­na vuon­na eri­tyi­ses­ti boo­ri­lan­noi­tuk­set ovat kiin­nos­ta­neet yk­si­tyi­siä met­sä­no­mis­ta­jia. Tänä vuon­na jo yli 80 pro­sent­tia ter­veys­lan­noi­tuk­sen tu­ki­ha­ke­mus­ten pin­ta-alas­ta on ol­lut boo­ri­lan­noi­tuk­sia. Vii­me vuo­si­na noin kak­si kol­ma­so­saa ter­veys­lan­noi­tuk­sen tu­ki­ha­ke­mus­ten pin­ta-alas­ta on ol­lut boo­ri­lan­noi­tuk­sia.

– Droo­nit ja boo­ri­lan­noit­teet ovat ke­hit­ty­neet ja sen seu­rauk­se­na boo­ri­lan­noi­tuk­sia teh­dään yhä enem­män. Lan­noit­tei­ta tar­vi­taan ny­ky­ään vä­hem­män pin­ta-alal­le ja droo­nit pys­ty­vät kan­ta­maan yhä suu­rem­pia lan­noi­te­kuor­mia ker­ral­la. Le­vi­tys on no­peu­tu­nut ja lan­noi­tus­työn kus­tan­nuk­set ovat las­ke­neet, ar­vi­oi met­sän­hoi­don joh­ta­va asi­an­tun­ti­ja Mark­ku Re­mes Suo­men met­sä­kes­kuk­ses­ta.

Droo­nien käyt­tö met­sien boo­ri­lan­noi­tuk­sis­sa on vä­hen­tä­nyt tun­tu­vas­ti nes­te­mäi­sen boo­rin käyt­töä ter­veys­lan­noit­tee­na. Tänä vuon­na enää vii­si pro­sent­tia boo­ri­lan­noi­tuk­sis­ta teh­dään nes­te­mäi­sil­lä lan­noit­teil­la, kun vie­lä vuot­ta ai­em­min nes­te­mäis­ten lan­noit­tei­den osuus oli 21 pro­sent­tia.

Lan­noi­tus­pin­ta-alan kes­ki­ko­koon droo­nien käyt­tö ei ole vai­kut­ta­nut. Se on ol­lut kol­me­na vii­me vuon­na noin 1,5 heh­taa­ria.

Boo­ri­lan­noi­tuk­sis­ta pe­rä­ti kol­man­nes teh­dään Poh­jois-Sa­vos­sa. Pin­ta-ala on lä­hes kol­min­ker­tai­nen, kun sitä ver­ra­taan seu­raa­vak­si tu­le­viin Poh­jois-Kar­ja­laan, Kes­ki-Suo­meen ja Ete­lä-Sa­voon. Vä­hi­ten boo­ri­lan­noi­tuk­sia teh­dään Uu­del­la­maal­la ja Poh­jan­maal­la, jois­ta on tul­lut Met­sä­kes­kuk­seen ha­ke­muk­sia al­le 50 heh­taa­rin alal­ta.

Män­ni­köi­den kas­vu­häi­ri­öt tun­nis­te­taan ny­ky­ään yhä pa­rem­min.

– Il­mas­ton muut­tu­es­sa ja män­ni­köi­den uu­dis­ta­mi­sa­lan li­sään­ty­es­sä myös boo­ri­lan­noi­tuk­sen tar­ve on li­sään­ty­nyt, sa­noo Re­mes.

Män­ni­köi­den osuus boo­ri­lan­noi­tuk­sis­ta on­kin yli kak­sin­ker­tais­tu­nut kah­des­sa vuo­des­sa. Nyt män­ni­köi­tä lan­noi­te­taan jo 21 pro­sent­tia ki­ven­näis­mai­den boo­ri­lan­noi­tuk­sis­ta. Kuu­si­koi­den osuus on vas­taa­vas­ti las­ke­nut al­le 74 pro­sent­tiin. Mui­den puu­la­jien osuus lan­noi­tuk­sis­ta on noin 5 pro­sent­tia.

Tie­dot pe­rus­tu­vat Met­sä­kes­kuk­seen 1.1.-31.8.2026 vä­li­se­nä ai­ka­na saa­pu­nei­siin ter­veys­lan­noi­tuk­sen tu­ki­ha­ke­muk­siin.