Lop­pu­ke­sä ja al­ku­syk­sy ovat tär­ke­ää ai­kaa sekä hir­vie­läin­va­hin­ko­jen eh­käi­sys­sä et­tä jo syn­ty­nei­den va­hin­ko­jen tun­nis­ta­mi­ses­sa. Met­sä­no­mis­ta­ja voi vä­hen­tää tu­le­via va­hin­ko­ja suo­jaa­mal­la ar­vok­kai­ta leh­ti­puu­tai­mi­koi­ta ja huo­mi­oi­mal­la hir­vie­läi­met tai­mi­kon­hoi­dos­sa. Sa­mal­la kan­nat­taa tar­kis­taa omat met­sät ja il­moit­taa mer­kit­tä­vis­tä va­hin­gois­ta Met­sä­kes­kuk­seen.

Hir­vie­läi­met ai­heut­ta­vat vuo­sit­tain mer­kit­tä­viä va­hin­ko­ja eri­tyi­ses­ti män­nyl­le ja ar­vok­kail­le leh­ti­puil­le, ku­ten rau­dus­koi­vul­le, haa­val­le ja tam­mel­le. Ke­säl­lä ne syö­vät pää­a­si­as­sa ruo­ho- ja var­pu­kas­vil­li­suut­ta, mut­ta myös pui­den leh­ti- ja kuo­ri­ai­nes­ta.

– Ruo­kail­les­saan hir­vie­läi­met voi­vat tait­taa jopa usei­den met­rien pi­tui­sia tai­mia, mikä voi joh­taa puun va­ka­vaan laa­tu­vau­ri­oon. Leh­ti­mas­san hu­pe­ne­mi­nen taas hi­das­taa pui­den kas­vua, ker­too hir­vie­läin­va­hin­ko­vas­taa­va Es­ko Vii­na­nen Suo­men met­sä­kes­kuk­ses­ta.

Tai­mi­kon­hoi­to­kau­si on par­hail­laan käyn­nis­sä ja sen yh­tey­des­sä kan­nat­taa huo­mi­oi­da myös alu­een hir­vie­läin­va­hin­ko­jen ris­ki. Kas­va­tet­ta­vien pui­den li­säk­si tai­mik­koon kan­nat­taa jät­tää hir­vel­le mais­tu­via leh­ti­pui­ta, ka­ta­jia ja muu­ta alis­kas­vus­toa, joka ei hait­taa kas­va­tet­ta­vien pui­den ke­hi­tys­tä. Näin hir­vie­läi­mil­le jää ta­lou­del­li­ses­ti vä­hem­pi­ar­vois­ta vaih­to­eh­tois­ta ra­vin­toa, mikä voi vä­hen­tää esi­mer­kik­si män­nyn ja rau­dus­koi­vun syön­tiä.

– Eri­tyi­ses­ti män­nyn­tai­mi­kos­sa kas­vua hait­taa­va leh­ti­puu­ve­sak­ko kan­nat­taa kui­ten­kin pois­taa. Var­jos­tus hei­ken­tää män­nyn elin­voi­maa ei­kä män­ty pys­ty tuot­ta­maan neu­la­siin riit­tä­vää mää­rää hir­vel­le huo­nos­ti mais­tu­via kit­ke­riä yh­dis­tei­tä, Vii­na­nen ker­too.

Lop­pu­ke­sä ja al­ku­syk­sy ovat vie­lä hy­vää ai­kaa suo­ja­ta leh­ti­met­siä en­nen syk­syn ja tal­ven lai­dun­nus­kaut­ta.

– Syön­ni­nes­to­ai­neen le­vit­tä­mi­nen tai­mien lat­va­o­siin on to­dis­te­tus­ti te­ho­kas kei­no suo­ja­ta tai­mia syön­nil­tä. Li­säk­si va­hin­ko­vaa­ras­sa ole­van tai­mi­kon voi esi­mer­kik­si ra­ja­ta kel­tai­sel­la hir­vi­nau­hal­la ja te­hos­taa suo­jaus­ta eri­lai­sil­la ke­mi­al­li­sil­la ha­jus­teil­la, Vii­na­nen sa­noo.

Ke­sän ai­ka­na syn­ty­neet hir­vie­läin­va­hin­got nä­ky­vät lop­pu­ke­säl­lä eri­tyi­sen hy­vin. Sik­si met­sä­no­mis­ta­jan kan­nat­taa nyt tar­kis­taa omien tai­mi­koi­den­sa ja nuor­ten met­sien­sä kun­to sekä kar­toit­taa mah­dol­li­set va­hin­got.

Jos met­säs­tä löy­tyy mer­kit­tä­vä hir­vie­läin­va­hin­ko, sii­tä kan­nat­taa teh­dä va­hin­koil­moi­tus Met­sä­kes­kuk­seen. Va­hin­ko­ar­vi­oin­ti voi­daan mah­dol­li­suuk­sien mu­kaan teh­dä maas­tos­sa jo ku­lu­van vuo­den ai­ka­na, ja kor­vaus mak­saa en­si ke­vää­nä. Kor­vaus­ta voi saa­da va­hin­gos­ta, jon­ka ar­vo on yli 170 eu­roa.

Läh­de: Suo­men met­sä­kes­kuk­sen tie­do­te