Koi­vun sie­men­sa­to on tänä vuon­na ta­val­lis­ta run­saam­pi. Maa­han va­ris­sei­ta koi­vun sie­me­niä voi hyö­dyn­tää se­ka­met­sien pe­rus­ta­mi­ses­sa. Osa sie­me­nis­tä itää jo tänä syk­sy­nä, mut­ta val­ta­o­sa en­si ke­vää­nä. Se­ka­met­sät kes­tä­vät pa­rem­min eri­lai­sia tu­ho­ja ja ovat luon­nol­taan mo­ni­muo­toi­sem­pia kuin yh­den puu­la­jin met­sät.

Met­siin syn­tyy joka vuo­si luon­tai­ses­ti val­ta­va mää­rä koi­vun tai­mia. Ta­lous­met­sis­sä suu­ri osa näis­tä tai­mis­ta rai­va­taan tai­mi­kon­hoi­don yh­tey­des­sä pois.

Met­sä­kes­kuk­sen tar­kas­tus­tie­to­jen mu­kaan hoi­de­tuis­sa tai­mi­kois­sa on ny­kyi­sin koi­vun­tai­mia ai­em­paa enem­män. Koi­vun osuut­ta voi­si kui­ten­kin vie­lä li­sä­tä ajoit­ta­mal­la met­sän­hoi­to­työt oi­kein ja jät­tä­mäl­lä koi­vuil­le kas­vu­ti­laa ha­vu­puu­val­tai­sis­sa tai­mi­kois­sa.

– Se­ka­met­siä pe­rus­tet­ta­es­sa on tär­ke­ää tun­nis­taa luon­tai­ses­ti syn­ty­neet hies- ja rau­dus­koi­vut jo pie­ni­nä tai­mi­na, sil­lä puu­la­jien kas­vu ja tuot­to ero­a­vat sel­väs­ti. Met­sän­hoi­to­töi­tä te­ke­vän on tun­nis­tet­ta­va myös, on­ko puu läh­te­nyt kas­vuun sie­me­nes­tä vai kan­to- ja juu­ri­ve­sois­ta. Ve­sa­syn­tyis­ten koi­vu­jen laa­tu on yleen­sä hei­kom­pi kuin sie­me­nes­tä kas­vuun läh­te­nei­den koi­vu­jen, ker­too met­sän­hoi­don joh­ta­va asi­an­tun­ti­ja Mark­ku Re­mes Suo­men met­sä­kes­kuk­ses­ta.

Koi­vun sie­me­net itä­vät par­hai­ten, kun maa­ta on muo­kat­tu. Maan­muok­kaus kan­nat­taa teh­dä ta­sai­ses­ti koko uu­dis­tu­sa­lal­le ja jät­tää tyh­jiä muok­kaus­jäl­kiä koi­vuil­le. Luon­tai­ses­ti kas­vuun läh­te­neis­tä koi­vun­tai­mis­ta va­li­taan tai­mi­kon­hoi­to­vai­hees­sa par­haat yk­si­löt. Koi­vut vaa­ti­vat enem­män kas­vu­ti­laa kuin kuu­set ja nii­tä voi kas­vat­taa esi­mer­kik­si pie­nis­sä ryh­mis­sä.

Met­sän­hoi­don suo­si­tuk­sis­sa on myös otet­tu huo­mi­oon met­sä­no­mis­ta­jien ja met­sä­am­mat­ti­lais­ten halu pe­rus­taa se­ka­met­siä. Esi­mer­kik­si kuus­ta suo­si­tel­laan vil­je­le­mään ai­em­paa väl­jem­min, jot­ta leh­ti­puus­tol­le jäi­si enem­män ti­laa tai­mi­kois­sa.

– Jos koi­vut ja ha­vu­puut kas­va­vat lii­an lä­hek­käin, voi ha­vu­pui­den kas­vu hei­ken­tyä ja pui­hin tul­la laa­tu­vau­ri­oi­ta. Jos koi­vuil­la ei ole riit­tä­väs­ti kas­vu­ti­laa, pois­te­taan ne usein kil­pai­le­vi­na pui­na myö­hem­min. Sil­loin ei saa­da li­sät­tyä se­ka­met­siä ja mo­ni­la­ji­suut­ta, Re­mes sa­noo.

Met­sä­tu­hot ovat vii­me vuo­si­na li­sään­ty­neet, min­kä vuok­si on suo­si­tel­ta­vaa kas­vat­taa use­an eri puu­la­jin se­ka­met­siä. Se­ka­met­sät kes­tä­vät eri­lai­sia tu­ho­ja pa­rem­min kuin yh­den puu­la­jin met­sät ja niis­tä on hyö­tyä myös eri la­jeil­le ja luon­non mo­ni­muo­toi­suu­del­le.

Met­sä­kes­kuk­sen tar­kas­tus­ten pe­rus­teel­la koi­vun osuus hoi­de­tuis­sa tai­mi­kois­sa näyt­täi­si li­sään­ty­neen vii­me vuo­si­na. Maa­kun­nit­tai­set erot ovat kui­ten­kin suu­ria.

Vii­me vuo­den maas­to­tar­kas­tus­ten mu­kaan 43 pro­sen­tis­sa kuu­sen­tai­mi­kois­ta oli koi­vua vä­hin­tään kym­me­ne­so­sa. Kuu­si­kois­ta 15 pro­sen­tis­sa koi­vu­jen osuus oli vä­hin­tään 30 pro­sent­tia.

Män­ni­köi­hin oli jä­tet­ty koi­vua enem­män kuin kuu­si­koi­hin. Män­ty­tai­mi­kois­ta 47 pro­sen­tis­sa oli koi­vua ai­na­kin jon­kin ver­ran. Män­ty­tai­mi­kois­ta 17 pro­sent­tia oli sel­lai­sia, jois­sa koi­vua oli vä­hin­tään kol­man­nes.

– Koi­vun vä­häi­syy­teen ha­vu­puu­val­tai­sis­sa tai­mi­kois­sa voi vai­kut­taa run­sas hir­vie­läin­kan­ta, tai­mi­kon­hoi­don to­teu­tus­ta­pa sekä kas­vu­pai­kan omi­nai­suu­det.

Yh­dek­sän vuo­den tar­kas­te­lu­jak­sol­la män­ty­tai­mi­kois­sa koi­vua oli eni­ten Kan­ta-Hä­mees­sä ja Poh­jan­maal­la. Koi­vun osuus oli vä­häi­sin Kai­nuun ja Kes­ki-Poh­jan­maan män­ty­tai­mi­kois­sa. Vas­taa­va­na ajan­jak­so­na koi­vua ha­vait­tiin tar­kas­tuk­sis­sa eni­ten kuu­si­tai­mi­kois­sa Poh­jan­maal­la ja Kan­ta-Hä­mees­sä ja vä­hi­ten Var­si­nais-Suo­mes­sa ja Ete­lä-Poh­jan­maal­la.