Maa­rit Jär­vi­nen, leh­to­ri, Win­No­van met­sä ja maa­ra­ken­nus

Vaik­ka Win­No­van Ul­vi­lan kam­puk­sel­la ei ulos­päin nä­ky­viä muu­tok­sia ole ta­pah­tu­nut, niin or­ga­ni­saa­ti­ouu­dis­tus vai­kut­ti al­ku­vuo­des­ta mei­hin­kin. Olem­me ny­ky­ään osa isom­paa ko­ko­nai­suut­ta, sil­lä koko hal­lin­to­yk­sik­köm­me kul­kee ni­mel­lä tur­val­li­suus, met­sä ja maa­ra­ken­nus ja sitä myö­tä olem­me saa­neet niin uu­den kou­lu­tus­pääl­li­kön Päi­vi Ro­senq­vis­tin kuin kou­lu­tus­joh­ta­jan Kari Kuu­ri­lan. Mo­lem­pia ta­paa sään­nöl­li­ses­ti tääl­lä kam­puk­sel­la.

Päi­vi on met­sä­a­lal­la uu­si kas­vo, mut­ta pit­kän lin­jan win­no­va­lai­nen ja tur­val­li­suus­puo­len osaa­ja. Hän on ot­ta­nut in­nol­la, mut­ta jä­me­räs­ti myös mei­dän yk­sik­köm­me asi­at omik­seen.

WinNovassa on otettu hiilijalanjälkiajattelu ja luonnonhoito opetusohjelmaan.

Met­sä kiin­nos­taa nuo­ria

Met­sä­a­la ja ni­me­no­maan met­sä­ko­neen­kul­je­tuk­sen kou­lu­tu­soh­jel­ma on kiin­nos­ta­nut pa­rin vii­me vuo­den ai­ka­na hy­vin sa­ta­kun­ta­lai­sia nuo­ria. Olem­me saa­neet yh­teis­haus­sa niin sa­not­tu­ja en­si­si­jai­sia ha­ki­joi­ta enem­män kuin on ol­lut aloi­tus­paik­ko­ja. Niin­pä täl­lä het­kel­lä opis­ke­lu­paik­kam­me ja opis­ke­li­ja-asun­to­lam­me ovat täyn­nä. Tämä nä­kyy myös har­joi­tus­työ­mail­lam­me ja työ­e­lä­mäl­le työ­e­lä­mä­jak­so­jen paik­ko­jen li­sään­ty­vä­nä ky­syn­tä­nä.

Met­sä­a­la on kiin­nos­ta­nut var­sin hy­vin vii­me vuo­si­na myös val­ta­kun­nal­li­ses­ti. Vaik­ka ele­tään mur­ros­ta mo­nes­sa asi­as­sa myös täl­lä alal­la ja suh­dan­teet heit­te­le­vät on met­sä­a­la kui­ten­kin edel­leen yk­si vah­vois­ta osaa­mis- ja te­ol­li­suu­sa­lois­tam­me. Ku­ten olet­te vii­mei­sis­tä Met­sä ja Puu -leh­den nu­me­rois­ta saa­neet lu­kea, olem­me ot­ta­neet niin hii­li­ja­lan­jäl­ki­a­jat­te­lun kuin luon­non­hoi­don­kin mu­kaan ope­tu­soh­jel­maam­me ja py­rim­me li­sää­mään nii­den tie­tä­mys­tä opis­ke­li­joil­lem­me. Ne ovat osa met­säs­sä työs­ken­te­ly­äm­me ja lei­mik­ko­jen to­teu­tuk­sia ai­na tai­mi­kon hoi­dos­ta pää­te­hak­kuu­seen saak­ka. Juu­ri tä­nään pää­sin kä­ve­le­mään suun­ni­tel­lun hak­kuu­lei­mi­kon läpi, jos­sa oli ra­jat­tu van­han kai­ve­tun ojan reu­noil­le ar­vo­kas leh­ti­puus­to jä­tet­tä­väk­si.

Suomessa kasvaa luonnostaan 37 syötävää marjaa.

Met­säs­tä on mo­nek­si

Ku­ten olem­me kuul­leet mo­nes­sa mai­nos­lau­sees­sa ker­rot­ta­van. Ja niin­hän sii­tä on! Täl­lä het­kel­lä puo­lu­kat ovat par­haim­mil­laan osa jo tum­man pu­nai­sia, me­huk­kai­ta ja kyp­siä, mut­ta osa vie­lä kyp­sy­mäs­sä. Koh­ta pää­see kar­pa­loil­le, jos tie­tää hy­vät apa­jat. Sa­teet ovat aut­ta­neet sie­ni­sa­dos­sa. Tat­ti ja ha­pe­ro­kau­si on väis­ty­mäs­sä, mut­ta pai­koit­tain vie­lä nii­tä­kin saa, mut­ta nyt ovat al­ka­neet rous­kut ja sup­pi­lo­vah­ve­rot kas­vat­taa iti­öe­mi­ään.

Met­sis­sä teh­tä­vät eri­lai­set toi­men­pi­teet vai­kut­ta­vat osal­taan niin mar­ja- kuin sie­ni­sa­toi­hin. Har­ven­nus­hak­kuut usein an­ta­vat var­vuil­le ti­laa ja au­rin­koa, mut­ta myös use­at sie­ni­la­jit­kin hyö­ty­vät har­ven­nus­hak­kuis­ta, kun puut saa­vat li­sää elin­voi­maa, niin läh­te­vät usein my­ko­rit­sa­sie­net, joi­ta use­at mei­dän tun­ne­tuis­ta ruo­ka­sie­nis­tä on, myös kas­vuun ja tuot­ta­vat pa­rem­min iti­öe­miä. Muis­ta kui­ten­kin ai­na poi­mies­sa­si luon­non­tuot­tei­ta ol­la sa­tap­ro­sent­ti­sen var­ma la­jin tun­nis­ta­mi­ses­ta. Oli kyse sit­ten mar­jois­ta tai sie­nis­tä.

Suo­mes­sa­han kas­vaa luon­nos­taan 37 syö­tä­vää mar­jaa, jois­ta yleen­sä tun­nis­te­taan kym­me­nes­tä vii­teen­tois­ta. Syö­tä­viä sie­niä on ar­vi­oi­tu täl­lä het­kel­lä ole­van noin 200, mut­ta ruo­ka­vi­ras­ton suo­si­tus­lis­tal­la nii­tä on noin kym­me­ne­so­sa. Mut­ta nämä on va­lit­tu lis­taan hy­väs­tä syys­tä. Ne ovat pait­si van­ho­ja sie­ni­a­se­tuk­sen ai­kai­sia ruo­ka­sie­niä, niin myös mo­nin pai­koin run­sas­sa­toi­sia, help­po­ja tun­nis­taa, ei­kä niil­lä ole myr­kyl­li­siä nä­köis­la­je­ja. Niin ja muis­ta­kaa­han lait­taa ih­mi­set kir­kas­ta vaa­tet­ta pääl­le ja ker­toa jol­le­kin, mi­hin olet­te me­nos­sa ja kos­ka tu­los­sa, kun läh­det­te met­sään sa­don­kor­juu­ret­kel­le.