Lä­hi­Ta­pi­o­la Yh­teis­met­sä jat­koi vah­vaa kas­vu­aan nel­jän­te­nä toi­min­ta­vuo­te­naan ja on Suo­men no­peim­min kas­va­va yh­teis­met­sä. Vuo­den 2026 alus­sa sen ar­vo oli nous­sut vuo­den ta­kai­ses­ta 34 pro­sent­tia ja on nyt 59 mil­joo­naa. Ko­ko­nais­heh­taa­ri­mää­rä on jo yli 11 100.

Vuon­na 2025 Lä­hi­Ta­pi­o­la Yh­teis­met­sän (vi­ral­li­nen nimi Ta­pi­o­la Yh­teis­met­sä) ko­ko­nais­tuot­to yl­si 6,2 pro­sent­tiin, jos­ta osak­kail­le mak­set­tiin 3,0 pro­sen­tin yli­jää­mä. Tuo­ton­mak­sus­ta pää­tet­tiin osa­kas­kun­nan ko­kouk­ses­sa 8. tou­ko­kuu­ta.

– Lä­hi­Ta­pi­o­la Yh­teis­met­sä kas­voi vii­me vuon­na 2 700 heh­taa­ril­la. Edel­lis­vuo­den ta­paan kas­vu pe­rus­tui yk­si­tyis­met­sä­no­mis­ta­jien met­sien liit­tä­mi­siin. Olem­me nyt sel­väs­ti suu­rim­pien yh­teis­met­sien jou­kos­sa Suo­men noin 700 yh­teis­met­säs­tä. Vii­me vuon­na olim­me no­peim­min kas­va­nut yh­teis­met­sä, ker­too Lä­hi­Ta­pi­o­lan met­sä­ta­lous­lii­ke­toi­min­nan joh­ta­va asi­an­tun­ti­ja ja Lä­hi­Ta­pi­o­la Yh­teis­met­sän hoi­to­kun­nan pu­heen­joh­ta­ja Ma­ri­ka Mak­ko­nen.

Ko­ko­nais­tuot­toon vai­kut­ti­vat eri­tyi­ses­ti las­ke­vat kan­to­hin­nat sekä pa­nos­tuk­set uu­dis­ta­mi­siin ja met­sän­hoi­toon.

– Puu­kaup­po­jen kil­pai­lu­tuk­sis­sa on­nis­tuim­me jäl­leen hy­vin, mut­ta toki kan­to­hin­to­jen hui­pus­ta on tul­tu alas­päin. Ko­ko­nai­suu­te­na met­sä on pär­jän­nyt mui­hin omai­suus­luok­kiin ver­rat­tu­na hy­vin. Yh­teis­met­sän kes­ki­mää­räi­nen vuo­si­tuot­to on 9,2 pro­sent­tia, ja yli­jää­mää olem­me ja­ka­neet kes­ki­mää­rin 3,5 pro­sent­tia. Ver­tail­ta­es­sa mui­hin omai­suus­luok­kiin on hyvä muis­taa, et­tä yh­teis­met­sän yli­jää­mä on osak­kaal­le ve­ro­va­paa­ta tu­loa, Mak­ko­nen ana­ly­soi.

Luon­nol­lis­ten hen­ki­löi­den omis­tu­so­suus nou­si en­sim­mäis­tä ker­taa yli 50 pro­sent­tiin yh­teis­met­sän omis­tus­poh­jas­sa.

– Tämä tar­koit­taa sitä, et­tä Lä­hi­Ta­pi­o­la Yh­teis­met­sä saa yk­si­tyis­met­sä­no­mis­ta­jan ta­paan met­sä­vä­hen­ny­soi­keu­den ja on MET­KA-tu­ki­kel­poi­nen, Mak­ko­nen to­te­aa.

Yh­teis­met­sä on saa­vut­ta­nut ke­hi­tys­vai­heen, jos­sa kiin­nos­tus eri­tyi­ses­ti suur­ten met­sä­no­mis­ta­jien ja si­joit­ta­jien kes­kuu­des­sa on li­sään­ty­nyt. Taus­tal­la on po­si­tii­vi­nen odo­tus tuo­tos­ta, osuu­den ar­von­nou­sus­ta ja osuuk­sien pa­rem­mas­ta lik­vi­di­tee­tis­tä.

– Mer­kit­tä­vä osa täs­tä me­nes­tyk­ses­tä on osaa­van ja si­tou­tu­neen hoi­to­kun­nan an­si­o­ta. Myös Yh­teis­met­sän kump­pa­nil­la AA­RI Met­sä Oy:lla on kes­kei­nen roo­li kas­vun ja tuo­ton mah­dol­lis­ta­ja­na, Mak­ko­nen to­te­aa.

Al­ku­vuon­na saa­vu­tet­tiin edis­ty­sas­kel, kun kor­kein hal­lin­to oi­keus hy­väk­syi Lä­hi­Ta­pi­o­la Yh­teis­met­sän va­li­tuk­sen yh­teis­met­sä­o­suuk­sien luo­vu­tuk­sen ar­von­li­sä­ve­ro­kä­sit­te­lys­tä ja sen vai­ku­tuk­ses­ta ar­von­li­sä­ve­ron vä­hen­ny­soi­keu­teen.

– Pit­kään toi­mi­neet yh­teis­met­sät ovat teh­neet val­ta­vas­ti työ­tä yh­teis­met­sien toi­min­ta­e­del­ly­tys­ten pa­ran­ta­mi­sek­si ja koen, et­tä mei­dän­kin on kan­net­ta­va kor­tem­me ke­koon. Myön­tei­sen pää­tök­sen myö­tä tuli kai­vat­tua sel­keyt­tä yh­teis­met­sien ar­von­li­sä­ve­ro­tuk­seen, jol­la edis­te­tään koko yh­teis­met­sä­ken­tän toi­min­ta­e­del­ly­tyk­siä.

Lä­hi­Ta­pi­o­la läh­ti ra­ken­ta­maan val­ta­kun­nal­lis­ta yh­teis­met­sää vas­tauk­se­na met­sä­no­mis­ta­mi­sen mur­rok­seen, met­sä­o­mis­tuk­sen pirs­tou­tu­mi­seen ja omis­ta­ja­kun­nan ikään­ty­mi­seen. Yh­teis­met­sien kaut­ta met­sä­pää­o­maa saa­daan laa­jas­ti am­mat­ti­mai­sen ja suun­ni­tel­mal­li­sen hoi­don pii­riin, mikä on koko yh­teis­kun­nan etu.

– Läh­tö­koh­ta­na oli luo­da ny­ky­ai­kai­nen met­sä­no­mis­ta­mi­sen mal­li, jos­sa met­sien hal­lin­to, puu­kaup­pa ja met­sän­hoi­to ovat osaa­vien am­mat­ti­lais­ten kä­sis­sä, ja omis­ta­mi­nen on met­sä­no­mis­ta­jal­le help­poa ja tuot­ta­vaa, Mak­ko­nen ker­too.

Tu­le­vi­na vuo­si­na on odo­tet­ta­vis­sa yh­teis­met­sien yh­dis­ty­mi­siä. Mo­nel­la yh­teis­met­säl­lä on sama haas­te kuin yk­si­tyis­met­sä­no­mis­ta­jil­la­kin, eli hal­lin­non jat­ka­jaa ei löy­dy. Pien­ten yh­teis­met­sien pyö­rit­tä­mi­nen ei ole ai­na jär­ke­vää­kään. Ta­lou­del­lis­ta tu­los­ta ta­voit­te­le­van yh­teis­met­sän kan­nat­taa poh­tia myös osuuk­sien jäl­ki­mark­ki­naa.

– Jos on pie­ni ja tun­te­ma­ton yh­teis­met­sä, sen osuuk­sil­la on ylei­ses­ti ot­ta­en vai­ke­am­pi käy­dä kaup­paa kuin iso­jen, tun­net­tu­jen ja am­mat­ti­mai­ses­ti hoi­det­tu­jen yh­teis­met­sien, ar­vi­oi Mak­ko­nen.

Yh­dis­ty­mis­neu­vot­te­luis­sa on tör­mät­ty ve­ro­tus- ja sään­te­ly­käy­tän­töi­hin, jot­ka voi­vat ny­kyi­sel­lään muo­dos­taa es­tei­tä muun mu­as­sa yh­teis­met­sien ke­hit­tä­mi­sel­le, osuuk­sien vaih­dan­nal­le sekä yh­teis­met­sän pur­ka­mi­sel­le tai toi­min­nan luon­teen muut­ta­mi­sel­le.

– Jos yh­teis­met­sien hou­kut­te­le­vuut­ta ha­lu­taan yh­teis­kun­nas­sa vah­vis­taa, nii­den on ol­ta­va ai­dos­ti kil­pai­lu­ky­kyi­siä suh­tees­sa mui­hin met­sä­no­mis­tus­muo­toi­hin. Nyt on ai­ka päi­vit­tää lain­sää­dän­töä, joka an­taa sel­ke­än tien yh­teis­met­sien ke­hit­tä­mi­sel­le ja kas­vul­le – ja tar­vit­ta­es­sa myös nii­den hal­li­tul­le ra­hak­si muut­ta­mi­sel­le, to­te­aa Mak­ko­nen.