Metsäammattilaisten tyytymättömyys metsäuutisointiin ja metsäkeskusteluun kasvanut merkittävästi
Metsämiesten Säätiön Taloustutkimus Oy:ltä tilaaman ”Suuri metsäammattilaistutkimus - metsät ja media” -tutkimuksen mukaan metsäammattilaisista 93 prosenttia katsoo, että Suomessa käytävä metsäuutisointi ja -keskustelu on vahvasti polarisoitunut. Merkittävimmiksi syiksi tähän nähdään se, että sosiaalinen media korostaa ääripäiden mielipiteitä, media elää negatiivisista uutisista ja metsiin liittyy keskenään ristiriitaisia tavoitteita. Tutkimukseen vastasi 1 536 metsäammattilaista elo-syyskuun vaihteessa 2025.
– Tutkimuksen vastausmäärä oli iso ja vastanneista peräti kaksi kolmesta halusi vastata avoimiin kysymyksiin, mikä on poikkeuksellisen suuri määrä. Selkeästi vastaajilla oli tarvetta purkaa pettymystään. Metsäammattilaisia kaihertaa se, että heidän päivittäin tekemänsä työ metsän eri arvojen yhteensovittajana ei näy eikä sitä arvosteta, toteaa Taloustutkimus Oy:ssä tutkimuksen toteutuksesta vastannut Account & Insight Director Kari-Pekka Töyrylä.
Tuloksia on vertailtu samoina toistuneiden kysymysten osalta Taloustutkimuksen vuonna 2022 tekemään ”Kyselytutkimus metsäkeskustelusta metsäalan ammattilaisille” -tutkimuksen tuloksiin.
– Metsäuutisointiin ja -metsäkeskusteluun tyytymättömien osuus on kasvanut 61 prosentista 80 prosenttiin. Tyytyväisten osuus on vastaavasti puolittunut vuoden 2022 tutkimuksesta. Metsäammattilaiset kokevat, että metsäuutisointi ja -keskustelu on tunnepitoista, tarkoitushakuista ja metsäammattilaisia syyllistävää. Varsinkaan sitä ei koeta tasapuoliseksi eikä tosiasioihin pohjautuvaksi, jatkaa Töyrylä.
Tasapuolisuuden ja tosiasioihin pohjautuvuuden osalta tulokset ovat huonompia kuin vuoden 2022 tutkimuksessa. Metsäkeskustelun ja -uutisoinnin hyötyjinä nähdään ympäristöjärjestöt (87 %) ja mediatalot (81 %). Vain seitsemän prosenttia katsoo luonnon olevan suurin hyötyjä.
Metsäammattilaiset kokevat paikallisen ja alueellisen median uutisoinnin metsäasioista useimmin positiiviseksi. Sen sijaan erittäin negatiiviseksi tai negatiiviseksi metsäasioiden uutisoinnissa koetaan Helsingin Sanomat (69 %), Ylen tv (67 %) ja Ylen radio (50 %).
Mediassa metsäalan maine nähdään huonoksi (73 %). Sen sijaan valtaosa (63 %) metsäammattilaisista arvioi metsäalan maineen erittäin hyväksi tai hyväksi työalueellaan. Neutraaliksi sen työalueellaan arvioi neljännes. Negatiivisen uutisoinnin ja -keskustelun nähdään vaikuttavan enemmän alan kuin työnantajan maineeseen.
Puolet metsäammattilaisista kokee, että metsäuutisoinnin ja -keskustelun sävy vaikuttaa heikentävästi heidän työhyvinvointiinsa. Avointen kysymysten vastausten yhteenveto kertoo, että metsäuutisoinnin ja -keskustelun sävy koetaan jatkuvasti ammattilaisia syyllistäväksi. Yksittäisiä virheitä pelätään, sillä julkisuudessa niitä ei suhteuteta ja ne paisuvat koko ammattikuntaa leimaaviksi kertomuksiksi. Omasta ammatista jopa vaietaan ja työntekijöiden saannista alalle kannetaan huolta.
– Avoimissa vastauksissa moni metsäammattilainen kokee ristiriidan omien luontoarvojen ja julkisen kuvan välillä: metsäammattilainen tekee päivittäin työssään konkreettisesti luontoa parantavia tekoja, mutta se ei näy julkisuudessa, eikä sitä ymmärretä. Metsäalan ammattia valitessaan useimmilla on ollut keskeisenä rakkaus luontoon ja halu työskennellä metsän parissa. Monelle metsäammattilaiselle metsä kuuluukin olennaisena osana elämäntapaan esimerkiksi metsästyksen, sienestyksen, marjastuksen ja retkeilyn kautta. Siksi maalla asuminen ja työnteko metsäalalla on heille mielekästä, toteaa tutkimuksen tilaajan Metsämiesten Säätiön toimitusjohtaja Ilari Pirttilä.
Metsämiesten Säätiö on yleishyödyllinen toimija, jonka tehtävänä on metsäalan kehittäminen sekä alalla toimivien ihmisten hyvinvoinnin edistäminen. Säätiö jakaa vuosittain oman sijoitustoimintansa tuottoa sekä saatuja lahjoitusvaroja vajaat 2 milj. euroa apurahoina ja stipendeinä. Apurahat suunnataan Säätiön julkisen strategian mukaisesti osaamiseen, hyvinvointiin, verkostoihin, tunnettuuteen, metsäkulttuuriin ja ennakointiin.