Noin puo­let met­sis­tä uu­dis­te­taan män­nyl­le, käy il­mi Met­sä­kes­kuk­seen vii­me vuon­na saa­pu­neis­ta met­sän­käyt­töil­moi­tuk­sis­ta. Kuu­sen osuus on 46 pro­sent­tia ja rau­dus­koi­vun 5 pro­sent­tia. Mui­ta puu­la­je­ja käy­te­tään hy­vin pie­niä mää­riä.

Met­sän kyl­vöt ja is­tu­tuk­set al­ka­vat ke­vääl­lä, kun maa on su­la­nut ja läm­men­nyt. Met­sien uu­dis­ta­mi­ses­sa eni­ten käy­tet­ty puu­la­ji on edel­leen män­ty.

Män­tyä käy­te­tään pal­jon var­sin­kin Poh­jois-Suo­mes­sa. Kuus­ta suo­si­taan eni­ten vil­ja­vil­la Kan­ta-Hä­meen, Päi­jät-Hä­meen ja Poh­jois-Sa­von met­sä­mail­la. Kuu­sen vil­je­ly on vä­hen­ty­nyt eni­ten Ete­lä-Kar­ja­las­sa, Kes­ki-Suo­mes­sa ja Poh­jois-Kar­ja­las­sa, mis­sä se on kor­vau­tu­nut pää­o­sin män­nyn vil­je­lyl­lä.

Suo­mes­sa suu­rin osa met­sis­tä uu­dis­te­taan is­tut­ta­mal­la puun­tai­mia. Is­tu­tus­ten osuus on nous­sut 72 pro­sent­tiin koko maas­sa, mut­ta maa­kun­nit­tain vaih­te­lu on suur­ta.

Uut­ta met­sää pe­rus­te­taan useim­min is­tut­ta­mal­la Päi­jät-Hä­mees­sä, Poh­jan­maal­la ja Kan­ta-Hä­mees­sä. La­pis­sa is­tu­tuk­set ovat vii­me vuo­si­na sel­väs­ti vä­hen­ty­neet ja kyl­vöt li­sään­ty­neet.

Puun­sie­me­niä kyl­vä­mäl­lä uu­dis­te­taan 17 pro­sent­tia met­sis­tä. Met­sää uu­dis­te­taan kyl­vöil­lä useim­min suh­tees­sa pin­ta-alaan La­pis­sa, Kai­nuus­sa ja Poh­jois-Poh­jan­maal­la.

Luon­tai­ses­ti met­siä uu­dis­te­taan useim­min La­pis­sa, Uu­del­la­maal­la ja Poh­jois-Poh­jan­maal­la. Luon­tai­ses­ti uu­dis­ta­en tai­mik­ko syn­tyy hak­kuu­a­lal­le jä­tet­ty­jen sie­men­pui­den tai ym­pä­röi­vän puus­ton sie­me­nis­tä.

– Uu­del­la­maal­la luon­tai­sen uu­dis­ta­mi­sen suur­ta suo­si­o­ta se­lit­tä­nee se, et­tä voi­mak­kai­ta hak­kui­ta ja maan­muok­kaus­ta ha­lu­taan vält­tää ti­he­ään asu­tuil­la alu­eil­la. Taus­tal­la voi ol­la myös halu sääs­tää ja vä­hen­tää kus­tan­nuk­sia, sa­noo met­sän­hoi­don joh­ta­va asi­an­tun­ti­ja Mark­ku Re­mes Suo­men met­sä­kes­kuk­ses­ta.

Met­sän is­tu­tuk­sis­sa käy­te­tään ylei­sim­min kuus­ta, mut­ta män­nyn osuus on kas­va­nut koko ajan 2020-lu­vul­la. Vii­me vuo­den met­sän­käyt­töil­moi­tus­ten pe­rus­teel­la män­tyä käy­te­tään pää­puu­la­ji­na jo lä­hes kol­man­nek­ses­sa is­tu­tuk­sis­sa. Met­sän kyl­vöis­sä män­tyä käy­te­tään sel­väs­ti puu­la­jeis­ta eni­ten.

Myös se­ka­met­siä pe­rus­te­taan ny­ky­ään ai­em­paa enem­män.

– Kuu­sen rin­nal­le saa­te­taan is­tut­taa män­tyä ja ti­laa jä­te­tään myös luon­tai­ses­ti kas­vuun läh­te­vil­le koi­vun­tai­mil­le. Se­ka­met­sät kes­tä­vät eri­lai­sia tu­ho­ja pa­rem­min kuin yh­den puu­la­jin met­sät ja niis­tä on hyö­tyä eri la­jeil­le ja luon­non mo­ni­muo­toi­suu­del­le, Re­mes sa­noo.

Kai­kis­ta uu­dis­tet­ta­vis­ta met­sis­tä 13 pro­sent­tia on suo­met­siä. Suo­met­sis­tä kak­si kol­ma­so­saa uu­dis­te­taan is­tut­ta­mal­la, va­jaa vii­den­nes luon­tai­ses­ti ja 15 pro­sent­tia kyl­vä­mäl­lä. Suo­met­sien is­tu­tuk­sis­ta kak­si kol­ma­so­saa teh­dään män­nyl­lä, kuu­sel­la va­jaa kol­ma­so­sa ja lo­put koi­vul­la. Suo­met­sien luon­tai­ses­sa uu­dis­ta­mi­ses­sa ja kyl­vöis­sä käy­te­tään lä­hes pel­käs­tään män­tyä.

– Suo­met­sien kä­sit­te­lys­sä ei ole ta­pah­tu­nut mer­kit­tä­vää muu­tos­ta vii­me vuo­si­na. Suo­met­sät uu­dis­te­taan edel­leen pää­o­sin is­tut­ta­mal­la män­nyn­tai­mia, to­te­aa ra­hoi­tuk­sen ja tar­kas­tuk­sen pal­ve­lu­pääl­lik­kö Aki Hos­tik­ka Suo­men met­sä­kes­kuk­ses­ta.

Met­sä­kes­kuk­seen saa­pui vii­me vuon­na met­sän­käyt­töil­moi­tuk­sia uu­dis­tus­hak­kuis­ta lä­hes 165 000 heh­taa­rin alal­le. Met­sän­käyt­töil­moi­tuk­seen täy­tyy mer­ki­tä met­sän uu­dis­ta­mi­ses­sa käy­tet­tä­vä pää­puu­la­ji sekä met­sän uu­dis­ta­mis­ta­pa. Pää­puu­la­ji voi muut­tua il­moi­te­tus­ta esi­mer­kik­si tai­mien saa­ta­vuu­den mu­kaan. Ruo­ka­vi­ras­ton mu­kaan met­sän­vil­je­lyyn toi­mi­tet­tiin vii­me vuon­na lä­hes 175 mil­joo­naa puun­tain­ta.