Metsäntuntijat podcast: Miten luonnonhoidon osaaminen pysyy mukana metsäalan muutoksessa?
Luonnon monimuotoisuuden huomioiminen on metsätaloudessa mukana monissa arjen ratkaisuissa – suunnittelupöydältä metsäkoneen ohjaamoon asti. Metsäalan koulutuksessa luodaan perusta talousmetsien luonnonhoidon osaamiselle, mutta työelämässä osaamista on päivitettävä ja syvennettävä muuttuvien ohjeiden, vaatimusten ja toimintatapojen mukana.
Metsäntuntijat podcastissa Tapion johtava asiantuntija Riitta Raatikainen saa vieraikseen Stora Enson yritysvastuupäällikkö Janne Yrjösen ja Hämeen ammattikorkeakoulun lehtori Henrik Lindbergin keskustelemaan siitä, miten metsäalan ammatillinen koulutus ja työelämä vastaavat talousmetsien luonnonhoidon kasvaviin ja käytännön arjessa konkretisoituviin osaamisvaatimuksiin. Jakson voi kuunnella Spotifyssa.
Talousmetsien luonnonhoito on laaja kokonaisuus, jossa on hallittava niin lainsäädännön velvoitteet, metsäsertifioinnin vaatimukset kuin metsänhoidon suositukset. Lisäksi yritysten omat tavoitteet ja ohjeistukset ohjaavat sitä, miten luonnonhoitoa käytännössä toteutetaan metsissä.
Samalla luonnonhoidon vaatimukset elävät ajassa: ohjeistuksia päivitetään, uusia teemoja nousee esiin ja metsätalouden toimintaa tarkastellaan yhä useammin myös hyväksyttävyyden ja yhteiskunnallisten odotusten näkökulmista.
Metsäalan yritysten näkökulmasta talousmetsien luonnonhoidon koulutustarpeet liittyvät vahvasti ajankohtaisiin ilmiöihin. Janne Yrjönen kertoo, että Stora Ensossa luonnonhoidon koulutuksen painopisteet vaihtelevat vuodenajan ja toimintaympäristön mukaan. Juuri nyt keväällä esillä ovat erityisesti luonnonhoidon ja korjuun laadun mittaukset. Muita pinnalla olevia teemoja ovat esimerkiksi pienvesien huomioiminen metsätaloudessa sekä uhanalaisten lajien, kuten liito oravan, elinympäristöjen tunnistaminen ja rajaus.
Oppilaitoksissa luonnonhoidon opetuksessa seurataan tarkasti ajankohtaisia teemoja ja käytännön tarpeita. Henrik Lindbergin mukaan erityisesti vesien suojelu on noussut entistä vahvemmin mukaan opetukseen, ja opiskelijat suhtautuvat luonnonhoitoon pääosin kiinnostuneesti. Opiskelijoiden kiinnostus näkyy muun muassa monimuotoisuuskohteiden tunnistamisessa, vapaaehtoisen suojelun ratkaisuissa sekä riistametsänhoidon teemoissa.
Ammattikorkeakoulussa luonnonhoidon tavoitteet näkyvät opetuksessa monella tavalla. Lindbergin mukaan esimerkiksi metsäsertifioinnin vaatimukset opetetaan perusteellisesti ja niitä sovelletaan eri opintojaksoilla käytännönläheisesti metsän suunnittelussa, uudistamisessa ja viljelyssä. Yleisluonteiset opetussuunnitelmat mahdollistavat sen, että sisältöjä voidaan päivittää nopeasti, kun vaatimukset tai toimintaympäristö muuttuvat. Myös yhteistyö yritysten kanssa sekä työharjoittelujaksot tukevat opetuksen ajantasaisuutta.
Lindbergin mukaan luonnonhoidon opetuksessa on koettu yksi selkeä murros, joka ajoittuu 1990 luvun loppupuolelle ja 2000-luvun alkuun. Tuolloin luonnonhoito nousi aiempaa näkyvämmäksi ja systemaattisemmaksi osaksi metsätaloutta ja myös koulutusta, tutkimustiedon lisääntyessä ja kansainvälisten markkinoiden vaatimusten kiristyessä. Samalla syntyivät ne toimintamallit ja osaamisen vaatimukset, joihin luonnonhoidon opetus pitkälti edelleen nojaa. Tätä kehitystä tukemaan otettiin käyttöön myös valtakunnallinen luonnonhoidon osaamisen näyttö, metsäalan luonnonhoitokortti, joka on vakiintunut osaksi metsäalan koulutusta ja työelämää.
Nyt käynnissä on Lindbergin mukaan uusi murroskausi. ”Metsäalaan kohdistuu tällä hetkellä voimakasta yhteiskunnallista painetta, ja ympäristöhyväksyttävyys korostuu entistä enemmän. Ala on suurennuslasin alla, ja tämä näkyy myös siinä, millaista osaamista tulevilta metsäammattilaisilta edellytetään”, Lindberg toteaa.
Stora Ensossa luonnonhoidon koulutustarpeet linkittyvät henkilöstön monimuotoisuuteen ja vaihtuvuuteen. Yrjösen mukaan koulutuksessa on huomioitava sekä kokeneet ammattilaiset että uudet työntekijät, joilla osaamistarpeet voivat olla hyvin erilaisia. Uusien työntekijöiden kohdalla korostuu erityisesti kartta ja tietojärjestelmäosaaminen, sillä se ohjaa suoraan luonnonhoidon toteutumista arjen työssä.
Ajankohtaisena esimerkkinä Yrjönen nostaa esiin luonnonhoidon ja korjuun laadun mittauskoulutukset, joita toteutetaan kevään aikana eri puolilla Suomea. Koulutuskokonaisuuteen kuuluu valmistelevia webinaareja sekä maastokoulutuksia, joihin osallistuu Stora Enson omaa henkilöstöä, työnjohtoa, korjuun suunnittelijoita ja kesäharjoittelijoita. Luonnonhoidon laadun mittauksia tehdään vuosittain lähes tuhat, ja noin 40 prosenttia mittauksista on kesäharjoittelijoiden vastuulla.
– Jotta tulokset olisivat mahdollisimman vertailukelpoisia eri vuosien välillä, koulutus, otanta ja mittaustavat pyritään pitämään mahdollisimman yhdenmukaisina. Tässä työssä Stora Enso on hyödyntänyt myös Tapio Palvelut Oy:n asiantuntemusta jo usean vuoden ajan”, Yrjönen kertoo.
Stora Ensossa on myös laaja perehdytysohjelma uusille toimihenkilöille, jonka tavoitteena on varmistaa perustason osaaminen lakien ja sertifioinnin vaatimuksista. Koulutukseen sisältyy webinaareja, maastopäivä ja verkkokursseja. Lisäksi yhtiö järjestää koulutusta myös urakoitsijoille ja kannustaa henkilöstöään osallistumaan koulutuksiin, joita he kokevat omalle työlleen tarpeellisiksi. Koulutusta ohjaa vuosittain päivitettävä henkilöstön koulutussuunnitelma, jossa tunnistetaan ajankohtaiset teemat ja osaamistarpeet muuttuvassa toimintaympäristössä.
Luonnonhoidon osaamiseen liittyy paitsi koulutus, myös osaamisen todentaminen. Metsäalalla on pitkään hyödynnetty metsäalan luonnonhoitokorttia luonnonhoidon perusosaamisen näyttönä niin opiskelijoille, toimihenkilöille kuin metsätyöntekijöille ja urakoitsijoille. Vuosien varrella on kuitenkin tunnistettu tarve päivittää osaamiskokeen sisältöjä vastaamaan nykyisiä vaatimuksia ja muuttunutta toimintaympäristöä.
– Luonnonhoitokortti tarjoaa tärkeän yhteisen pohjan osaamiselle, mutta sen on myös elettävä ajassa, jotta se palvelee sekä koulutusta että työelämää mahdollisimman hyvin”, Riitta Raatikainen toteaa.
Tähän tarpeeseen vastaten Tapio Palvelut Oy:ssa on parhaillaan käynnissä luonnonhoitokortin osaamiskokeen uudistustyö. Kehitteillä on uusi verkkopohjainen osaamiskoe, joka kokoaa luonnonhoidon ajantasaiset vaatimukset yhteen ja tarjoaa yhdenmukaisen tavan todentaa luonnonhoidon osaamista. Uudistettu luonnonhoitokortin osaamiskoe avataan suorittajille syksyllä 2026, ja se palvelee sekä metsäalan koulutusta että työelämää luonnonhoidon osaamisen päivittämisen ja arvioinnin välineenä.
