Ter­veys­lan­noi­tuk­sia teh­tiin met­sä­ta­lou­den met­ka-tu­el­la noin 18 400 heh­taa­ril­la vii­me vuon­na. Lan­noi­tus­pin­ta-ala kas­voi noin 8 000 heh­taa­ril­la edel­lis­vuo­des­ta. Met­sien ter­veys­lan­noi­tuk­sel­la kor­ja­taan pui­den kas­vu­häi­ri­öi­tä ja sa­mal­la li­sä­tään met­sien kas­vua ja hii­li­nie­lua.

Met­sä­no­mis­ta­jat lan­noit­ti­vat met­si­ään boo­ril­la ja tuh­kal­la en­nä­tyk­sel­li­sen pal­jon vii­me vuon­na. Eri­tyi­ses­ti boo­ri­lan­noi­tus kiin­nos­ti, ja sitä teh­tiin noin 12 200 heh­taa­ril­la. Tuh­ka­lan­noi­tus­ta teh­tiin noin 6 200 heh­taa­ril­la. Met­sä­kes­kus mak­soi ter­veys­lan­noi­tuk­siin 3,6 mil­joo­naa eu­roa met­sä­ta­lou­den tu­kea vii­me vuon­na.

– Vii­me vuo­den ter­veys­lan­noi­tuk­set li­sää­vät met­sien kas­vua va­ro­vai­ses­ti ar­vi­oi­tu­na yli 500 000 kuu­ti­o­met­rin ver­ran. Tu­le­vai­suu­des­sa puus­ton li­sä­kas­vus­ta saa­daan hak­kuu­tu­lo­ja ar­vi­ol­ta noin 27 mil­joo­naa eu­roa. Kol­men pro­sen­tin kor­ko­kan­nal­la las­ket­tu­na tu­le­vien hak­kuu­tu­lo­jen net­to­ny­ky­ar­vo oli­si noin 10,7 mil­joo­naa eu­roa. Ter­veys­lan­noi­tuk­sen vai­ku­tuk­ses­ta myös ar­vok­kaan tuk­ki­puun mää­rä li­sään­tyy vä­hin­tään­kin noin 15 pro­sent­tia ja puus­to­tu­hot vä­hen­ty­vät, sa­noo met­sän­hoi­don joh­ta­va asi­an­tun­ti­ja Mark­ku Re­mes Suo­men met­sä­kes­kuk­ses­ta.

Oi­ke­aan ai­kaan to­teu­tet­tu ter­veys­lan­noi­tus on yk­si ta­lou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vim­mis­ta met­sän­hoi­to­toi­mis­ta ja sa­mal­la myös hyvä il­mas­to­te­ko. Lan­noi­tuk­sil­la voi­daan li­sä­tä met­sien kas­vua ja hii­li­nie­lua.

Ter­veys­lan­noi­tus­ta teh­tiin maa­kun­nis­ta eni­ten Poh­jois-Sa­vos­sa vii­me vuon­na. Vä­hi­ten ter­veys­lan­noi­tus­ta teh­tiin Uu­del­la­maal­la ja Var­si­nais-Suo­mes­sa.

Poh­jois-Sa­vos­sa teh­tiin yli kol­man­nes koko maan ter­veys­lan­noi­tuk­sis­ta ja lä­hes puo­let boo­ri­lan­noi­tuk­sis­ta. Seu­raa­vak­si eni­ten boo­ri­lan­noi­tuk­sia teh­tiin Poh­jois-Kar­ja­las­sa ja Ete­lä-Sa­vos­sa.

– Tä­hän on sel­vä syy. Itä-Suo­men met­sis­sä on run­saas­ti boo­rin­puu­tok­ses­ta joh­tu­via kas­vu­häi­ri­öi­tä, joi­ta voi kor­ja­ta lan­noi­tuk­sel­la, Re­mes ker­too.

Suu­ri osa boo­ri­lan­noi­tuk­sis­ta to­teu­tet­tiin re­he­vien mai­den kuu­si­koi­hin. Män­ty­val­tais­ten met­sien osuus oli 15 pro­sent­tia. Rau­dus­koi­vi­kois­sa boo­ri­lan­noi­tuk­sia teh­tiin hie­man yli sata heh­taa­ria koko maas­sa.

Tuh­ka­lan­noi­tuk­sis­sa­kin maa­kun­tien vä­li­set erot ovat suu­ret. Lä­hes puo­let koko maan tuh­ka­lan­noi­tuk­sis­ta teh­tiin Poh­jois-Poh­jan­maal­la vii­me vuon­na. Tuh­ka­lan­noi­tus­ta teh­tiin pal­jon myös Kai­nuus­sa, Poh­jois-Sa­vos­sa, La­pis­sa ja Ete­lä-Poh­jan­maal­la. Vä­hi­ten tuh­ka­lan­noi­tus­ta teh­tiin Päi­jät-Hä­mees­sä, Uu­del­la­maal­la ja Ky­men­laak­sos­sa.

Tuh­ka­lan­noi­tus­ta teh­tiin suu­rel­ta osin vart­tu­neis­sa suo­met­sis­sä. Tuh­ka­lan­noi­tu­sa­las­ta vain nel­jän­nes oli tai­mi­koi­ta tai mui­ta nuo­ria met­siä. Tuh­ka­lan­noi­tuk­sis­ta 90 pro­sent­tia teh­tiin rä­meil­le ja kor­piin 10 pro­sent­tia.

Tuh­ka vä­hen­tää maa­pe­rän hap­pa­muut­ta ja tur­pees­sa ole­vat ra­vin­teet tu­le­vat pa­rem­min pui­den käy­tet­tä­väk­si. Näin puus­ton kas­vu saa vauh­tia. Tuh­ka­lan­noi­tuk­sel­la voi­daan par­haim­mil­laan vai­kut­taa myös ve­sis­tö­jen kun­toon.

– Kun lan­noi­tuk­sen seu­rauk­se­na puus­ton kas­vu li­sään­tyy, puut myös haih­dut­ta­vat enem­män vet­tä ja kui­vat­ta­vat maa­ta. Se voi vä­hen­tää tai ai­na­kin siir­tää myö­hem­mäk­si kun­nos­tu­so­ji­tus­ten tar­vet­ta. Näin vä­he­nee myös oji­tus­ten kiin­to­ai­ne- ja ra­vin­ne­kuor­mi­tus ve­sis­töi­hin. Ve­sis­tö­jen var­teen jä­te­tään ai­na suo­ja­vyö­hy­ke, jol­le ei le­vi­te­tä lan­noi­tet­ta, ker­too ra­hoi­tuk­sen ja tar­kas­tuk­sen pal­ve­lu­pääl­lik­kö Aki Hos­tik­ka Suo­men met­sä­kes­kuk­ses­ta.

Li­sä­tie­toa met­sien lan­noi­tuk­ses­ta ja ter­veys­lan­noi­tuk­sen tu­es­ta on Met­sä­kes­kuk­sen verk­ko­si­vuil­la.