Tui­ja Saa­ri­nen

– Tämä alue kau­pun­gis­sa ve­tää jo­ten­kin puo­leen­sa. Mi­nul­la on ta­pa­na sa­noa, et­tä asun to­rin ja me­ren vä­lis­sä, to­te­aa rau­ma­lai­nen Kati Nord­man.

Pien­ker­ros­ta­los­sa Otan alu­eel­la, lä­hel­lä ju­na­ra­taa asu­va Nord­man ihas­tui en­sin asun­ton­sa va­loi­suu­teen. Os­to­pää­tös syn­tyi het­kes­sä.

– Olen asu­nut ai­kai­sem­min pit­kään tä­män ta­lon naa­pu­ris­sa, jo­ten kul­mat oli­vat tu­tut. Kun sit­ten pää­sin näy­töl­le ja näin, mi­ten valo tääl­lä kul­kee, tein sa­man tien pää­tök­sen. Sii­hen meni var­maan mi­nuut­ti.

Reh­to­ri­na toi­mi­va Nord­man on viih­ty­nyt 85 ne­li­ön asun­nos­saan yli 18 vuot­ta. Siel­lä asuu myös hä­nen 17-vuo­ti­as poi­kan­sa Vil­ho.

Kati Nordman luonnehtii tyyliään värikkääksi ja naiselliseksi. Olohuoneeseen väriä tuo tapetti.

Kau­pun­ki­mais­ta tun­nel­maa tuo lä­hel­lä kul­ke­va Sy­vä­rau­man­ka­tu.

– Se on mie­les­tä­ni Rau­man kau­pun­ki­mai­sin katu. Suo­ra, bu­le­var­di­mai­nen katu, jota reu­nus­ta­vat isot leh­muk­set.

1950-lu­vun lo­pus­sa ra­ken­net­tu talo on vii­mei­sen kym­me­nen vuo­den si­säl­lä re­mon­toi­tu kat­toa myö­den. Kun Nord­man muut­ti ta­loon, hä­nen asun­nos­saan teh­tiin pin­ta­re­mont­ti. Kah­dek­san vuot­ta sit­ten, put­ki­re­mon­tin yh­tey­des­sä Nord­man päät­ti re­mon­toi­da keit­ti­ön ja kyl­py­huo­neen. Sa­moi­hin ai­koi­hin myös Vil­hon huo­ne sai uu­den il­meen.

"Korut ovat heikkouteni" myöntää Nordman. Niitä tulee ostettua etenkin kirpputoreilta, ja ne on lajiteltu värien mukaan.

Keit­ti­ön koh­dal­la kaik­ki läh­ti liik­keel­le jää­kaa­pis­ta.

– Olin pit­kään hi­moin­nut Sme­gin vaa­le­an­pu­nais­ta jää­kaap­pia ja ha­lu­sin, et­tä koko keit­tiö suun­ni­tel­laan sen ym­pä­ril­le. Si­sus­tus­suun­nit­te­li­ja to­teut­ti täy­del­li­sen muo­don­muu­tok­sen, ja lop­pu­tu­lok­se­na on juu­ri mie­lei­se­ni keit­tiö, jos­sa on 1950-lu­vun di­ner-hen­keä.

Nord­man ei lu­keu­du nii­hin, jot­ka re­mon­toi­vat jat­ku­vas­ti.

– Mi­nul­la on niin sa­no­tus­ti va­kaa maku ja yri­tän teh­dä si­sus­tus­rat­kai­su­ja, joi­hin en kyl­läs­ty hel­pos­ti. Luon­neh­ti­sin tyy­li­ä­ni vä­rik­kääk­si ja nai­sel­li­sek­si. Mi­nua on vä­lil­lä va­roi­tel­tu sii­tä, et­tä jot­kin si­sus­tus­rat­kai­su­ni saat­tai­si­vat alen­taa asun­to­ni jäl­leen­myyn­ti­ar­voa, mut­ta mi­nus­ta se on has­su aja­tus. Mik­si pi­täi­si aja­tel­la koko ajan sitä, mitä joku os­ta­ja sa­noo, var­sin­kaan kun en ole täl­lä het­kel­lä myy­mäs­sä asun­to­a­ni?

Nord­man myön­tää, et­tä kau­neu­sar­vo me­nee hä­nel­lä usein käy­tän­nöl­li­syy­den edel­le.

– Edel­li­nen soh­va­ni oli to­del­la hy­vän­nä­köi­nen, mut­ta ys­tä­vä­ni ei­vät kos­kaan is­tu­neet sil­lä, kos­ka se oli hei­dän mie­les­tään niin epä­mu­ka­va.

Raumalainen Kati Nordman on viihtynyt nykyisessä asunnossaan jo yli 18 vuotta. Toinen koti on Ahvenanmaalla. Kuva: Tuija Saarinen

Nord­man ke­huu asun­ton­sa muun­nel­ta­vuut­ta ja jär­ke­vää poh­jaa. Par­haim­mil­laan kol­men ma­kuu­huo­neen asun­nos­sa on asu­nut nel­jä hen­ki­löä.

– Esi­mer­kik­si olo­huo­ne on sen ver­ran iso, et­tä sii­nä pys­tyy käyt­tä­mään ti­lan­ja­ka­jaa. Oma ma­kuu­huo­nee­ni on ol­lut 18 vuo­den ai­ka­na kol­mes­sa eri huo­nees­sa.

Sähköpianon päällä on pieni Mozart-patsas, jonka Nordman on saanut 15-vuotiaana äidinäidiltään. Kuva: Tuija Saarinen

Nord­man kul­kee täl­lä het­kel­lä kah­den ko­din vä­liä. Toi­nen koti on Maa­ri­an­ha­mi­nan lä­hel­lä Ah­ve­nan­maal­la. Siel­lä asuu hä­nen mie­sys­tä­vän­sä, ja Nord­man mat­kus­taa sin­ne joka toi­nen viik­ko.

Yksi rakkaista esineistä on 8-vuotiaana syntymäpäivälahjaksi saatu Riihimäen lasin maljakko, jonka on suunnitellut Erkkitapio Siiroinen. Sen vieressä sulassa sovussa Ålandsbankenin säästöpossu. Kuva: Tuija Saarinen

Lem­pi­puu­haa Rau­man-ko­dis­sa ovat muun mu­as­sa kir­joit­ta­mi­nen, lu­ke­mi­nen ja virk­kaa­mi­nen.

– Vä­lil­lä soit­te­len pi­a­noa ja lau­lan; jos­kus on vain iha­na ol­la ja haa­veil­la. Mut­ta ihan pa­ras­ta ovat kui­ten­kin kes­kus­te­lut poi­ka­ni kans­sa! Saa­tam­me pu­hua sy­väl­li­siä vaik­ka­pa fi­lo­so­fi­as­ta, his­to­ri­as­ta tai po­li­tii­kas­ta.

Jokainen nainen tarvitsee oman tilan, "A Room of One´s Own", Virginia Woolfin sanoin. Oma huone on Nordmanille erityisen tärkeä. Kuva: Tuija Saarinen