Maa­rit Ant­ti­la

Riik­ka Hack­se­lius-Fonsé­nin päi­vä on al­ka­nut var­hain ko­ti­kont­to­ril­la Tuk­hol­mas­sa. Aa­mu on sees­tei­nen, ko­din ik­ku­nas­ta nä­kyy, kun kau­riit käys­ken­te­le­vät puis­tos­sa.

Työ­päi­vät ve­ny­vät, sil­lä Pun­da Glo­ba­lil­la on toi­min­taa eri ai­ka­vyö­hyk­keil­lä. Eu­roo­pan li­säk­si se toi­mii In­ti­as­sa ja Kii­nas­sa. Kun Eu­roop­pa vas­ta käyn­nis­te­lee päi­vään­sä, Aa­si­as­sa on jo eh­dit­ty teh­dä pää­tök­siä.

– On joka aa­mu yl­lä­tys, mitä en­sim­mäi­nen osa päi­väs­tä Aa­si­as­sa on tuot­ta­nut.

Pun­da Glo­ba­lin ta­ri­na sai al­kun­sa jo 1990-lu­vul­la Poh­jan­lah­den toi­sel­ta puo­lel­ta, Po­ris­ta, jon­ne Hack­se­lius-Fonsén (sil­loi­nen Me­ri­sa­lo), pe­rus­ti mai­nos­toi­mis­to Pun­dan. Tai jos men­nään ajas­sa vie­lä kau­em­mas, hän kä­väi­si syn­ty­mäs­sä Po­ris­sa, jos­ta per­he muut­ti hä­nen ol­les­saan vain kym­men­kui­nen.

Pa­luu ta­pah­tui myö­hem­min avi­o­lii­ton kaut­ta.

– Pa­la­sin Po­riin 1990-lu­vul­la men­ty­ä­ni nai­mi­siin po­ri­lai­sen mie­hen kans­sa. Ja siel­lä tuli vie­tet­tyä pit­kä tovi. Het­ken asuin Po­ris­sa ja Tuk­hol­mas­sa yh­tä ai­kaa.

Vuoden ruotsinsuomalaiseksi liikenaiseksi valitulla Punda Globalin toimitusjohtaja Riikka Hackselius-Fonsénilla on edelleen tiivis yhteys Poriin, jossa asuvat hänen poikansa ja puolison pojat sekä lapsenlapset. Hackselius-Fonsénilla ja hänen miehellään on kesähuvila Pihlavassa.

Ko­ti­maan toi­min­not siir­tyi­vät Po­ris­ta pää­kau­pun­ki­seu­dul­le, ja kan­sain­vä­lis­ty­mi­nen vei lo­pul­ta Hack­se­lius-Fonsé­nin Tuk­hol­maan, jos­sa hän asu­nut noin kym­me­nen vuot­ta.

Maa­lis­kuus­sa ruot­sin­suo­ma­lais­ten lii­ke- ja vir­ka­nais­ten jär­jes­tö va­lit­si hä­net vuo­den lii­ke­nai­sek­si. Tun­nus­tus an­ne­taan vuo­sit­tain suo­ma­lai­sel­le, Ruot­sis­sa asu­val­le nai­sel­le, joka on nä­ky­nyt ja vai­kut­ta­nut lii­ke-elä­mäs­sä ja ruot­sa­lai­ses­sa yh­teis­kun­nas­sa. Huo­mi­o­no­soi­tus ilah­dut­taa.

– Olen tyy­ty­väi­nen, et­tä olen pys­ty­nyt to­teut­ta­maan asi­oi­ta ja op­pi­maan jat­ku­vas­ti uut­ta.

Pal­kin­to­pe­rus­teis­sa Hack­se­lius-Fonsé­nia ku­va­taan vi­si­o­nää­rik­si. Hän it­se nä­kee vah­vuu­te­naan luo­vuu­ten­sa, joka aut­taa nä­ke­mään mi­hin suun­taan yh­tei­söt ja maa­il­ma ke­hit­ty­vät.

Pun­da Glo­bal on kas­va­nut po­ri­lai­ses­ta mark­ki­noin­ti­vies­tin­tä­toi­mis­tos­ta glo­baa­lik­si toi­mi­jak­si, joka aut­taa yri­tyk­siä kas­va­maan vien­ti­mark­ki­noil­la. Hack­se­lius-Fonsén on myös kir­joit­ta­nut kir­jo­ja sii­tä, mi­ten en­na­koi­da mark­ki­noi­ta ja joh­taa oma or­ga­ni­saa­tio me­nes­ty­väk­si.

Vien­ti­o­saa­mi­nen on yhä haas­te suo­ma­lai­sy­ri­tyk­sil­le.

– Vaik­ka meil­lä pu­hu­taan vien­ti­ve­toi­ses­ta ta­lou­des­ta, olem­me yk­si Eu­roo­pan hei­koim­min vie­vis­tä mais­ta.

Täs­sä­kin Suo­mi ja Ruot­si ero­a­vat sel­ke­äs­ti toi­sis­taan. Suo­ma­lai­set ovat va­ro­vai­sia in­ves­toi­jia, Ruot­sis­sa kon­sep­ti on toi­sen­lai­nen.

– Tääl­lä (Ruot­sis­sa) ei niin pal­jon val­mis­te­ta, mut­ta tääl­lä myy­dään kai­kil­le ja kaik­ki­al­le.

Se oli­si mah­dol­lis­ta myös Suo­mel­le.

– Suo­mel­la on lois­ta­via tuot­tei­ta ja osaa­mis­ta. Me olem­me Poh­jo­lan tuo­tan­to­ait­ta. Se pi­täi­si vain muut­taa kas­va­vak­si ky­syn­näk­si omien ra­jo­jen ul­ko­puo­lel­le.

Ruot­sa­lai­seen yh­teis­kun­taan hän sa­noo “so­lah­ta­neen­sa” hy­vin.

– Voi ol­la, et­tä suo­ma­lais­ten mie­les­tä se on teh­nyt mi­nus­ta är­syt­tä­vän etu­pai­noi­ses­ti asi­oi­ta kar­toit­ta­van.

Mai­den vä­lil­lä hän nä­kee sel­kei­tä ero­ja. Ruot­sis­sa val­mis­tau­tu­mi­nen on pe­rus­teel­lis­ta ja yh­des­sä te­ke­mi­sen kult­tuu­ri on vah­va.

– Ruot­sa­lai­set pel­kää­vät eh­kä enem­män epä­on­nis­tu­mis­ta kuin suo­ma­lai­set. Suo­ma­lai­set ovat roh­kei­ta ja ko­kei­lun­ha­lui­sia, tääl­lä ha­lu­taan val­mis­tau­tua hy­vin ja pi­tää huo­len sii­tä, et­tä kai­kil­la on hyvä ol­la.

Vaik­ka ar­ki on Tuk­hol­mas­sa, kesä tuo Riik­ka Hack­se­lius-Fonsé­nin Po­riin. Per­heen omis­ta­ma, 1800-lu­vul­la ra­ken­net­tu hu­vi­la Pih­la­van­lah­del­la on ol­lut vuo­si­kym­men­ten mit­tai­nen pro­jek­ti. Van­haa ra­ken­nus­ta on en­ti­söi­ty har­taas­ti van­hoil­la tek­nii­koil­la.

– Se on ol­lut mie­he­ni ja mi­nun yh­tei­nen har­ras­tus ja voi­man­pon­nis­tus. Siel­lä minä ke­säi­sin an­tau­muk­sel­la ny­pin pi­ha­pii­riä.

Yh­teys Po­riin py­syy vah­va­na myös per­heen kaut­ta: poi­ka, puo­li­son kak­si poi­kaa ja lap­sen­lap­set pi­tä­vät si­teet tii­vii­nä.