Juk­ka Vil­po­nie­mi

Tan­go­kil­pai­lu ei ol­lut vain Sei­nä­jo­en Tan­go­mark­ki­noi­den vii­kon kes­tä­vä py­räh­dys, vaan kisa al­koi jo maa­lis­kuus­sa, kun kil­pai­luun ha­lun­neet lä­het­ti­vät kar­sin­ta­vi­de­ot.

– Ei mi­nul­la ol­lut oi­ke­as­taan mi­tään odo­tuk­sia ki­sas­ta. Lä­he­tin oman vi­de­o­ni tun­tia en­nen mää­rä­a­jan lop­pu­mis­ta. Ei mi­nul­la ol­lut mi­tään me­ne­tet­tä­vää, Har­ri Hau­ta­nie­mi muis­te­lee.

Hä­nen voit­ta­maan­sa fi­naa­lia pi­det­tiin en­nak­koon ta­sai­se­na, jota se oli­kin, ja tuo­ma­reil­la oli vai­kea pää­tös löy­tää sekä nais­ten et­tä mies­ten kil­pai­lun voit­ta­jat. Tuo­ma­rien va­lin­nat ovat saa­neet jäl­keen­päin ko­vaa­kin ar­vos­te­lua, mut­ta Har­ri Hau­ta­nie­meä se ei het­kau­ta.

– Tuo­ma­rit päät­ti­vät, ja pu­li­nat pois. Ja jos me­di­as­sa on nä­ky­nyt ar­vos­te­lua, niin Sei­nä­jo­el­la sitä ei nä­ky­nyt ei­kä kuu­lu­nut. Ki­san jäl­keen tan­go­ka­dul­la tu­han­sien ylei­sö oli pel­käs­tään in­nos­tu­nut­ta.

35-vuo­ti­as Har­ri Hau­ta­nie­mi ei ole mi­kään aloit­te­li­ja mu­sii­kin sa­ral­la, sil­lä hän ol­lut am­mat­ti­muu­sik­ko jo 15 vuot­ta, ja vii­mei­set kuu­si vuot­ta hän on kier­tä­nyt Suo­men tans­si­paik­ko­ja Hur­ma-or­kes­te­rin­sa mu­ka­na pää­toi­mi­ses­ti kos­ke­tin­soit­ta­ja­na, sak­so­fo­nis­ti­na ja lau­la­ja­na 130 keik­kaa vuo­des­sa.

– Pel­käs­tään nyt ke­sä­kuus­sa meil­lä oli 20 keik­kaa.

Uu­den tan­go­ku­nin­kaan keik­ka­tah­ti kier­tu­ei­neen on pe­rin­tei­ses­ti kova, jo­ten Har­ri Hau­ta­nie­men elä­mä ei sii­nä mie­les­sä juu­ri­kaan muu­tu.

– Ka­len­te­ri al­kaa ol­la täl­le vuo­del­le täyn­nä.

Kun tan­go­ku­nin­kuus rat­ke­si Sei­nä­jo­el­la lau­an­tai­na, hän eh­ti ko­tiin Ul­vi­laan sun­nun­tai­na. Jo tiis­tai-il­ta­na hän läh­ti kier­tu­eel­le. Jes­si­ca-vai­mo jäi jäl­leen kah­den pie­nen lap­sen kans­sa pi­tä­mään ko­tia pys­tys­sä.

– Vai­mol­le kuu­luu kii­tos sii­tä, et­tä koti on pys­tys­sä. To­sin hän tie­si jo suh­teem­me alus­sa, mitä tu­le­man pi­tää, kos­ka olin jo sil­loin am­mat­ti­muu­sik­ko.

Oleel­li­sin muu­tos tai­tei­li­ja­e­lä­mään on­kin se, et­tä nyt Hau­ta­nie­mi pa­laa Jack­pot-or­kes­te­rin so­lis­tik­si. Har­ri Hau­ta­nie­mi pe­rus­ti tä­män or­kes­te­rin ul­vi­la­lai­sen serk­kun­sa Pet­ri Hau­ta­nie­men kans­sa vuon­na 2011, ja hän keik­kai­li aluk­si pit­kään sen mu­ka­na, kun­nes hän siir­tyi Hur­maan.

Vii­me vuon­na Jack­pot va­lit­tiin tan­go­ku­nin­kaal­lis­ten ke­sä­kier­tu­een or­kes­te­rik­si, ja nyt Hau­ta­nie­mi pa­laa pe­rus­ta­man­sa or­kes­te­rin lau­lu­so­lis­tik­si.

– Ym­pä­ri käy­dään ja yh­teen tul­laan. Ym­py­rä sul­keu­tuu mu­ka­val­la ta­val­la, hän nau­rah­taa.

Tan­go­ku­nin­kuus on pon­nah­dus­lau­ta suu­rem­paan jul­ki­suu­teen, mut­ta Hau­ta­nie­mi sa­noo, et­tei pelk­kä pon­nah­dus­lau­ta rii­tä.

– Py­sy­äk­seen pin­nal­la on teh­tä­vä pal­jon töi­tä. Jos ha­lu­aa py­syä suo­si­os­sa jat­kos­sa­kin, rau­taa on ta­ot­ta­va niin kau­an kuin se on kuu­ma. Vuo­den­vaih­teen­kaan jäl­keen ei pidä jää­dä tu­leen ma­kaa­maan.

Tuo­re tan­go­ku­nin­gas sa­noo, et­tä hä­nes­tä on muuk­si­kin kuin tan­go­lau­la­jak­si.

– Mu­siik­ki­ma­ku­ni on mo­ni­puo­li­nen, ja olen myös esit­tä­nyt mo­nen­lais­ta mu­siik­kia. Ää­ne­ni­kään ei ole mi­kään pe­rin­tei­nen tan­go­ää­ni. Voi­sin mie­luus­ti lau­laa vaik­ka pop­pia ja is­kel­mää.

– Olen pop-jazz-kou­lu­tuk­sen saa­nut pi­a­nis­ti, ja olen opis­kel­lut myös klas­sis­ta mu­siik­kia ja lau­lua. Re­per­tu­aa­ria kyl­lä löy­tyy.

Toki muu­si­kon ura ei ole ai­noa, jota Hau­ta­nie­mi on har­joit­ta­nut. Hän on myös tak­siy­rit­tä­jä.

– Kun bän­din kei­kat lop­pui­vat ko­ro­nan myö­tä vuon­na 2021, os­tin Ul­vi­las­sa eläk­keel­le jää­neen tak­siy­rit­tä­jän au­ton ja osak­keet ja pe­rus­tin tak­siy­ri­tyk­sen ja ryh­dyin täy­si­päi­väi­sek­si tak­siy­rit­tä­jäk­si. Myö­hem­min vie­lä isä­ni tuli mu­kaan, ja pe­rus­tim­me osa­keyh­ti­ön. Nyt meil­lä on kak­si au­toa.

Har­ri to­sin ei ole enää het­keen eh­ti­nyt tak­sin rat­tiin, ja heil­lä on pal­kat­tu­na yk­si kul­jet­ta­ja.

It­se asi­as­sa isäl­lä ja po­jal­la on pe­rus­ta­vam­paa­kin yh­teis­tä, sil­lä Har­rin isä Ant­ti Hau­ta­nie­mi oli myös am­mat­ti­muu­sik­ko, joka kier­si maa­ta muun mu­as­sa Joel Hal­li­kai­sen taus­ta­or­kes­te­ris­sa.

– Sil­loin mi­nä­kin sai nel­jä­vuo­ti­aa­na en­si­kos­ke­tuk­sen esiin­ty­mi­seen, kun pää­sin Hal­li­kai­sen kans­sa la­val­le. Isä lo­pet­ti muu­si­kon uran 2006, ja pian sen jäl­keen jat­koin minä. Ome­na ei ole kau­ak­si puus­ta pu­don­nut.