Nuo­re­na ih­mi­se­nä olen tot­tu­nut elä­mään Suo­mes­sa, jos­sa tasa-ar­vo­ke­hi­tys on ol­lut jat­ku­vas­sa liik­kees­sä koh­ti pa­rem­paa. Vaik­ka epä­oi­keu­den­mu­kai­suuk­sia ja eri­ä­viä mie­li­pi­tei­tä on mah­tu­nut mat­kal­la koh­ti yh­den­ver­tais­ta Suo­mea, on tasa-ar­vo ol­lut koko nuo­ruu­te­ni ajan suo­ma­lai­sen yh­teis­kun­nan yh­tei­nen ta­voi­te. Ku­vit­te­lin, et­tä ih­mis­ten sek­su­aa­li­nen suun­tau­tu­mi­nen, ihon­vä­ri ja et­ni­nen taus­ta oli­si­vat asi­oi­ta, joi­ta ei enää ky­see­na­lais­te­ta. Or­pon hal­li­tus on saa­nut miet­ti­mään asi­oi­ta uu­del­leen. Toi­saal­ta en voi leik­kiä yl­lät­ty­nyt­tä. Tä­män ase­tel­man lop­pu­tu­lok­se­na voi­kin esi­tel­lä esi­mer­kik­si ke­sän 2023 ra­sis­mi­ko­hun ja hal­li­tuk­sen um­pi­sur­ke­an vä­hem­mis­tö­po­li­tii­kan.

Hel­sin­gin Sa­no­mat uu­ti­soi kes­ki­viik­ko­na 7.8., kuin­ka Or­pon hal­li­tuk­sen pe­rus­suo­ma­lai­nen mi­nis­te­ri Vil­le Ta­vio on toi­vo­nut, et­tei­vät sek­su­aa­li- ja su­ku­puo­li­vä­hem­mis­töt nä­kyi­si hä­nen työs­sään mil­lään ta­val­la. On vaa­ral­lis­ta, su­rul­lis­ta ja en­nen kaik­kea suur­ta ih­me­tys­tä he­rät­tä­vää, et­tä mi­nis­te­ri, jon­ka pi­täi­si edus­taa jo­kais­ta Suo­men kan­sa­lais­ta, pyr­kii työs­sään häi­vyt­tä­mään ko­ko­nai­sen kan­sa­no­san ole­mas­sa­o­lon. Vaik­ka tasa-ar­vo­a­si­at ei­vät kuu­lui­si­kaan suo­raan Ta­vi­on mi­nis­te­ri­sal­kun al­le, vii­sas mi­nis­te­ri ym­mär­tää, et­tei hä­nen ole mi­tään syy­tä teh­dä eri­tyis­tä lin­jaus­ta sii­tä, et­tä joi­ta­kin ih­mi­siä tai tee­mo­ja ei hä­nen työs­sään tai pu­heis­saan sai­si mai­ni­ta.

Po­rin SDP ja Sa­ta­kun­nan De­ma­ri­nuo­ret osal­lis­tui­vat pari viik­koa sit­ten jär­jes­te­tyl­le Pride-mars­sil­le tä­nä­kin vuon­na. Vaik­ka ky­sees­sä oli myös iha­na päi­vä täyn­nä kai­ken­lais­ta ki­vaa ak­ti­vi­teet­tia, oli se myös tär­keä mie­le­no­soi­tus. Vä­hem­mis­töi­hin ai­lah­te­le­vas­ti suh­tau­tu­van hal­li­tuk­sen ai­ka­na on en­tis­tä tär­ke­äm­pää teh­dä nä­ky­väk­si se, et­tä su­ku­puo­li- ja sek­su­aa­li­vä­hem­mis­töt ovat ole­mas­sa. Vä­hem­mis­töt tai mi­nis­te­rien oma ah­das­mie­li­syys ei­vät ka­toa, vaik­ka sil­mät oli­si muu­rat­tu um­peen ja ää­ni­huu­let am­pu­toi­tu pois.

Ja­ka­ma­ton ih­mi­sar­vo ja vä­hem­mis­tö­jen oi­keu­det ovat mi­nul­le ar­vo­ja, jois­ta en suos­tu iki­nä tin­ki­mään. Vaik­ka hal­li­tus­ta jak­san täs­tä ai­hees­ta jat­ku­vas­ti kri­ti­soi­da, tie­dän mo­nen hal­li­tuk­sen si­säl­lä ja­ka­van kans­sa­ni nämä tär­ke­ät ar­vot. Sik­si on vä­lil­lä vai­kea ym­mär­tää, mik­si täl­lais­ta toi­min­taa jak­se­taan kat­soa läpi sor­mien uu­del­leen ja uu­del­leen.

Kas­per Sih­vo

Sa­ta­kun­nan De­ma­ri­nuor­ten hal­li­tuk­sen jä­sen ja Po­rin Työ­vä­e­nyh­dis­tyk­sen hal­li­tuk­sen va­ra­jä­sen