Marttinen: Vakavien rikosten rangaistuksia kiristetään
Suomessa on viime vuosina käyty paljon keskustelua rikollisuuden kehityksestä ja rangaistusten riittävyydestä. Kansalaisten oikeustajun näkökulmasta on ollut vaikea hyväksyä esimerkiksi sellaisia tilanteita, joissa vakaviin väkivaltarikoksiin syyllistyneet henkilöt vapautuvat, vaikka heidän arvioidaan edelleen aiheuttavan merkittävää vaaraa muille ihmisille. Hallitus onkin lähtenyt määrätietoisesti kiristämään vakavien rikosten rangaistuksia ja vahvistamaan yhteiskunnan kykyä suojella kansalaisia. Yksi keskeinen uudistus on varmuusvankeuden käyttöönotto.
Erityisen vaarallisille rikoksenuusijoille voidaan jo nykyisellään asettaa yhdistelmärangaistus, jolla estetään vangin mahdollisuus ehdonalaiseen vapauteen, ja hänet määrätään vapautumisen jälkeen vuodeksi sähköiseen valvontaan. Ongelmana on kuitenkin ollut se, että tällaisetkin vangit vapautuvat aina, kun tuomittu rangaistus päättyy: riippumatta siitä, arvioidaanko heidän edelleen olevan vaaraksi muille. Varmuusvankeudella tähän epäkohtaan puututaan.
Jatkossa vaarallisimpien rikollisten vankeutta voidaan jatkaa, jos on ilmeinen vaara, että henkilö syyllistyy vapautuessaan uuteen vakavaan väkivaltarikokseen. Arvio perustuu asiantuntijoiden tekemään väkivaltariskiarviointiin. Samalla vahvistetaan myös elinkautisvankien vapauttamisen arviointia. Jos on olemassa selvä riski uusista vakavista rikoksista, vapauttamista ei voida myöntää.
Uudistusten tavoitteena ei ole rangaistusten koventaminen koventamisen vuoksi. Kyse on ennen kaikkea siitä, että yhteiskunta pystyy suojelemaan ihmisiä kaikkein vaarallisimmilta rikoksentekijöiltä. Sama periaate on käytössä myös muissa Pohjoismaissa.
Turvallinen yhteiskunta on yksi suomalaisen hyvinvointivaltion keskeisistä peruspilareista. Hallituksen tehtävä on huolehtia siitä, että lainsäädäntö antaa viranomaisille riittävät keinot vakavan rikollisuuden ehkäisemiseen.
Matias Marttinen
Kirjoittaja on työministeri ja kokoomuksen kansanedustaja

