Muu­te oi­kee nät­ti aa­mu tän­nää, mut kuus läm­pö­as­tet en­nää vaa, ko miäs meni avii­sii hak­kee loo­rast. Kuu­lem­ma suu­ri puu­run­ko sei­las just siin mee koh­ral, hai­ka­ra ään­neh­ti kran­ni lan­kon­kil ja ora­va­ki oli jo tam­me­ter­hoo kät­ke­mäs, niät kyl lu­an­to­ki her­reil o ja rus­kaa puk­kaa. No mut ny sit läh­re­tää reis­suu, joka Ko­tei pu­a­lest yh­ris­tyk­se toi­mest oor­nee­rat­tii joku ai­ka sit ja kii­tos siit.

Kom­mees­ti link­ku­ril men­tii ja väl­jäs­tik­ki, ko har­mil­li­ses­ti oli kah­jaa pe­rut­ta­nuk­ki reis­sus. Oli meit sem­mo­ne 25 hen­kee ny kum­min­ki ja van­hem­mast pääst po­ruk­kaa. Oli yks hel­tei­sist päi­vist, niät ta­mi­neit­te pu­a­lest help­poo. Kaf­fe­tel­tii aa­mu­kaf­fee mer­keis siin men­nes ja pääs­tii ina ja­lot­tel­lee. Hel­sin­kii tul­tuu oo­kat­tii su­a­raa mah­ta­val olump­pi­as­ta­ri­o­nil ja sin vi­a­rai­li­ja­kes­kuk­see. It­te sta­ri­o­nil ei pääs­ty, ko vah­rat­tii stää vaa siin kla­sei läpi ja oli siin fra­mil mo­nel­laist vit­rii­nii ja hyl­lyi, jois oli kai­kel­laist mi­ä­le­kiin­tost ur­hei­lu­his­to­ri­aa sta­ri­o­nilt. Ol­si mi­ä­lel­lä­ni ko­ke­nu se sin kat­so­moo tai ken­täl pää­sy, kon­nei ol siäl si­säl kos­kaa oi­kee ol­luk­ka. On­neks sit oli mah­rol­li­suus his­sil pääst sin ylös tor­nii ja si­ält syy­nät koko Hel­sin­kii. Mel­ko­set nä­kö­a­lat oli ja kiva ar­vuu­tel mikä oli miki py­tin­ki, ko suur­kirk­ko­ki si­ält näyt­ti nii suk­ke­lalt. Tart­tee san­noo et kyl meil kom­mee olump­pi­as­ta­ri­on o, et kyl mah­rol­li­suus en­nä­tyk­sil o an­net­tu, et sen­kuv­vaa!... Sit jo jo­kus­te mah­haa kur­ni ja voo­ros oli­ki lou­nas Kaar­ti-ni­mi­ses ra­vin­to­las. Kai­kes rau­has saa­tii­ki syär oi­kee hy­vät sa­pus­kat, jo­ka­sel jot­tai löy­ty sää­ke­ris­ti ja sit olis mel­kei sis­ko­pet­tii kai­van­nu, ko nii oli vat­ta täyn. Reis­su jat­ku Hi­a­ta­ni­ä­me hau­taus­maal, jos oi­kee an­to­sa op­paa fö­lis ki­är­ret­tii sem­mo­ne Su­a­mi 100 -lenk­ki ja saa­tii kuul mo­nem­moist his­to­ri­aa sin hau­ra­tuist pre­si­ten­teist ja nii mo­nist muist merk­ki­hen­ki­löist. Kä­ve­ly­rin­ki hel­tees oli kyl rank­ka ja kyl siin vä­lil hui­lat­tii­ki stää kaik­kee ym­pä­ris­töö sa­mal ihail­le. Oli vii­mi­se pääl siis­tii ja nät­tii. Sin tai­tei­li­ja­kuk­ku­lal ei ny täl kert­taa pääs­ty, jos o hau­rat­tun 50 tai­tei­lij­jaa pu­a­li­soi­nes, mm. tä­kä­läi­sii Gal­len-Kal­le­la iha ekan ja Pih­la­ja­maa Las­se­ki hyvä tut­tu­ni ny täs esi­merk­kin... Läpi Hel­sin­ki, reis­su jat­ku tu­li­ais­te os­too var­te Rii­hi­mä­jel ja Havi teh­ras­pu­a­tii. Sor­tit oli mo­net, mut ai­ka tyy­riit jo­ku­set kynt­ty­lät oli si­äl­ki. Tot­kai sil­ti löy­töi teh­tii. Viä pa­lu­mat­kal kaf­feel­ki poi­ket­tii ja iha ty­ty­väi­selt koko po­ruk­ka tun­tu, ko Por­rii pääs­tii il­ma haa­ve­reit. Ens­vii­kol sit jo syys­päi­vä­ta­saus…

Ul­la Lei­no

Po­ri­lai­nen mur­re­maa­ka­ri ja ko­ti­seu­tu­neu­vos