Pau­lii­na Vil­pak­ka

Hie­ro­ja Nel­li Lind­fors ha­lu­aa työs­sään et­siä syi­tä oi­rei­den ta­ka­na. Pu­ren­ta­li­ha­son­gel­mat ovat hyvä esi­merk­ki oi­rees­ta, jon­ka syyt löy­ty­vät yleen­sä muu­al­ta. Pu­ren­ta­li­has­hie­ron­taa työs­sään te­ke­vä Lin­fors on huo­man­nut, et­tä on­gel­man kans­sa kamp­pai­le­via tun­tuu ole­van täl­lä het­kel­lä run­saas­ti.

Pu­ren­ta­li­ha­son­gel­mat eli bruk­sis­mi on ny­ky­ään yleis­tä. Hie­ron­nal­la hoi­de­taan oi­rei­ta ja ham­mas­lää­kä­rin mää­rää­mäl­lä ham­mas­kis­kol­la suo­ja­taan ham­pai­ta. Lind­fors ajat­te­lee, et­tä val­ta­o­sa pu­ren­ta­li­ha­son­gel­mis­ta joh­tuu stres­sis­tä tai ah­dis­tuk­ses­ta.

– Kun stres­si­ta­sot kas­va­vat, ih­mi­nen pu­ree ham­pai­ta yh­teen ja nars­kut­te­lee var­sin­kin öi­sin. Se on oi­re sii­tä, et­tä jos­sain päin ke­hoa on yli­vi­rit­ty­nei­syyt­tä tai jo­kin muu tila, joka saa sen ai­kaan.

Lindfors ajattelee, että valtaosa purentalihasongelmista johtuu stressistä tai ahdistuksesta.

Hän jat­kaa, et­tä muun mu­as­sa jat­ku­va so­men se­lai­lu, lii­al­li­nen ko­fei­i­nin käyt­tö, al­ko­ho­li ja tu­pak­ka ovat asi­oi­ta, jot­ka kuor­mit­ta­vat miel­tä, ai­vo­ja ja her­mos­toa. Sik­si pu­ren­ta­on­gel­man voi hy­vin yh­dis­tää ny­ky­a­jan elä­män­tyy­liin. Am­mat­ti­lai­nen ei ha­lua esit­tää ole­van­sa it­se­kään täy­sin ko­fei­i­nis­ta tai so­mes­ta va­paa, mut­ta ha­lu­aa sil­ti pi­tää asi­oi­ta esil­lä.

– Voi­sin jo­kai­sel­ta asi­ak­kaal­ta­ni pois­taa Tik­To­kin pu­he­li­mes­ta. Kun se­laat no­pe­as­ti vaih­tu­via vi­de­oi­ta, se yli­vi­rit­tää her­mos­ton ja ai­vot. Sit­ten me­net nuk­ku­maan ja pu­ret ham­pai­ta yh­teen, hän ku­vai­lee.

Hän ker­too näh­neen­sä työs­sään, et­tä pu­ren­ta­li­has­kä­sit­te­lyl­lä voi­daan saa­vut­taa to­del­la hy­viä tu­lok­sia.

– Ker­ran, kun asi­a­kas ker­toi voi­neen­sa jät­tää mig­ree­ni­lääk­keet ap­teek­kiin, olin kyl­lä ai­van ve­det sil­mis­sä ja lii­kut­tu­nut.

Vastikään Porin Yrittäjät palkitsi Nelli Lindforsin paikallisena vuoden yksinyrittäjänä 2025.

Työs­sään Lind­fors te­kee myös klas­sis­ta hie­ron­taa, ur­hei­lu­hie­ron­taa ja kuu­ma­ki­vi­hie­ron­taa. Hän on myös kou­lu­tet­tu jal­ka­hoi­ta­ja. Hie­ron­nan hy­vät vai­ku­tuk­set ve­ren­kier­rol­le, li­has­ten hy­vin­voin­nil­le ja ai­neen­vaih­dun­nal­le ovat tun­ne­tut. Mut­ta mitä sy­vem­mäl­le Lind­fors on ai­hee­seen su­kel­ta­nut, sitä enem­män hän ar­vos­taa hie­ron­nan vai­ku­tus­ta myös mie­len ren­tou­tu­mi­seen. Sik­si on tär­ke­ää, et­tä asi­ak­kaan ja hie­ro­jan vä­lil­lä val­lit­see luot­ta­mus ja ren­to tun­nel­ma.

– Hy­viä hie­ro­jia on kau­pun­ki täyn­nä, mut­ta mie­les­tä­ni se ei rii­tä, et­tä on tek­ni­ses­ti hyvä hie­ro­ja. Asi­ak­kaan ja hie­ro­jan vä­lil­le pi­tää syn­tyä luot­ta­muk­sel­li­nen suh­de, et­tä asi­a­kas voi ko­kea olon­sa tur­val­li­sek­si, ja koko keho voi ol­la tur­val­li­ses­sa ti­las­sa.

Näis­tä tee­mois­ta syn­tyi ai­koi­naan myös Lin­for­sin yri­tyk­sen nimi: Ai­to Keho. Ni­mel­lä hän ha­lu­aa vies­tiä sitä, et­tei hie­ro­jal­ta tar­vit­se pyy­del­lä an­teek­si aja­mat­to­mia sää­ri­kar­vo­ja tai vat­sa­mak­ka­roi­ta, ku­ten mo­net te­ke­vät. Ai­noa asia, mitä hän asi­ak­kail­taan toi­voo on se, et­tä he ker­toi­si­vat tun­te­muk­sis­taan ke­hos­sa: mis­sä kipu on ja mil­tä hie­ron­ta tun­tuu. Sil­loin hie­ro­ja osaa myös par­hai­ten aut­taa.