San­na Jääs­ke­läi­nen

Kaup­pa­huo­ne Ri­ve­rin uu­det ti­lat ovat va­loi­sat ja ava­rat. Lii­ke muut­ti huh­ti­kuun alus­sa Puu­vil­las­ta Mik­ko­lan Pris­man kaup­pa­kes­kuk­seen. Muut­to ei ol­lut en­sim­mäi­nen, sil­lä yrit­tä­jä Jani Vik­ku­la seu­raa asi­ak­kai­den tot­tu­muk­sia ja on re­a­goi­nut nii­hin.

Jani Vik­ku­la läh­ti vaa­te­kaup­pi­aak­si nuo­re­na, 22-vuo­ti­aa­na, al­kuun yh­des­sä sis­kon­sa Nina Vik­ku­lan (tuol­loin Lai­ho) kans­sa. Isä Timo Vik­ku­la oli pi­tä­nyt Po­ris­sa Kes­kon Vaa­te­huo­ne-ket­jun lii­ket­tä. Ket­jun mai­nok­sis­ta tut­tu lah­te­lai­nen kaup­pi­as Simo Le­po­ran­ta ja hä­nen poi­kan­sa Sami in­nos­ti­vat Vik­ku­loi­ta mu­kaan uu­teen ket­juun, kun Vaa­te­huo­nei­den toi­min­taa alet­tiin ajaa alas vuo­si­tu­han­nen vaih­tees­sa.

– Isä ker­toi jou­lu­pöy­däs­sä vuon­na 2000, et­tä hä­nel­le on tar­jot­tu lii­ke­ti­laa re­mon­toi­dun Iso­Kar­hun kaup­pa­kes­kuk­sen uu­des­ta osas­ta, Jani ker­too.

– Hän ei kui­ten­kaan it­se enää ha­lun­nut läh­teä kaup­pi­aak­si ja ky­syi, jos me sis­ko­ni Ni­nan kans­sa ryh­tyi­sim­me ja hän oli­si tu­ke­nam­me.

Jani oli aja­tel­lut, et­tei ai­na­kaan vaa­te­kaup­pi­aak­si ala. Hän yl­lät­ti it­sen­sä­kin vas­taa­mal­la isäl­leen, et­tä on kiin­nos­tu­nut. Niin al­koi Ri­ver-ket­jun suun­nit­te­lu. Alus­sa liik­kei­tä oli nel­jä: yk­si Po­ris­sa ja kol­me isois­sa kaup­pa­kes­kuk­sis­sa pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ja Rai­si­os­sa.

– Sil­loin elet­tiin kaup­pa­kes­kus­buu­mia ja Iso­Kar­hu oli Po­ris­sa yk­kö­nen. Sii­tä se läh­ti, mut­ta al­ku ei ol­lut mis­sään ni­mes­sä help­po, kun tuo­tiin ko­ko­naan uu­si ket­ju mark­ki­noil­le, Jani muis­te­lee.

Sa­maan ai­kaan ul­ko­maa­lai­set vaa­te­ket­jut al­koi­vat to­den te­ol­la ran­tau­tua Suo­mes­sa myös pie­nem­mil­le paik­ka­kun­nil­le. Liik­keen avaa­mi­nen vaa­ti ko­vaa työ­tä.

– Heti näki kyl­lä, et­tä ve­to­voi­maa oli. Mut­ta yri­tyk­sen pe­rus­ta­mi­nen on ai­na haas­ta­vaa in­ves­toin­tei­neen. Mut­ta ko­val­la työl­lä saa­tiin hom­ma toi­mi­maan ja ki­vas­ti se läh­ti rul­laa­maan, ker­too Vik­ku­la.

Hän li­sää, et­tä toi­nen ti­li­kau­si oli jo nol­lil­la ja sen jäl­keen toi­min­ta on ol­lut kan­nat­ta­vaa.

Nina Laiho ja Jani Vikkula jatkavat vaatebisneksessä esi-isiensä malliin, kertoi tämän kuvan teksti Satakunnan Viikon jutussa lokakuussa 2001. Samana vuonna oli auennut heidän liikkeensä kauppakeskus IsoKarhussa. Kuva: Satakunnan Viikon arkisto / Anne Mäkelä

Rau­mal­le Ri­ve­ri ava­si liik­keen syys­kuus­sa 2008. Rau­mal­la 57 vuot­ta toi­mi­nut vaa­te­lii­ke Fere lo­pet­ti toi­min­tan­sa, mut­ta Fe­ren suku ha­lu­si, et­tä hei­dän lii­ke­ti­lois­saan jat­kai­si vaa­te­lii­ke. He tar­jo­si­vat lii­ke­ti­laa Vik­ku­lal­le.

– Rau­man tori oli sii­hen ai­kaan mel­ko kuol­lut, mut­ta jo­ten­kin idea al­koi kieh­toa. Oli­han ky­sees­sä van­ha, le­gen­daa­ri­nen vaa­te­kau­pan paik­ka. Niis­tä ovis­ta oli kul­jet­tu os­ta­maan vaat­tei­ta vuo­si­kym­me­nien ajan. Niin­pä pää­tim­me läh­teä sin­ne.

On­nek­kaas­ti sa­moi­hin ai­koi­hin naa­pu­riin avat­tiin Cafe Sali ja kul­ma­kun­ta al­koi elä­vöi­tyä. Vik­ku­la ker­too, et­tä heti huo­ma­si, mi­ten Rau­ma on mat­kai­lu­kau­pun­ki. Hän iloit­see myös sii­tä, mi­ten rau­ma­lai­set ot­ti­vat hei­dät heti omak­seen ja tu­li­vat os­tok­sil­le.

– Niin Rau­mal­la kuin Po­ris­sa­kin kan­ta-asi­ak­kaat ovat meil­le to­del­la tär­keä asi­a­kas­ryh­mä. Me tun­nem­me hei­dän tar­peen­sa ja he tie­tä­vät, mitä meil­tä löy­tyy.

Vuon­na 2010 Vik­ku­lat va­lit­tiin Po­rin vuo­den yrit­tä­jäk­si. Sa­man vuo­den lo­pul­la Nina ker­toi, et­tä voi­si ko­keil­la muu­ta­kin alaa ja niin Jani os­ti sis­kon osuu­den fir­mas­ta it­sel­leen.

– Tie­sin, et­tä tämä on mi­nun jut­tu­ni. Nina asuu ny­ky­ään Vuo­ka­tis­sa ja te­kee työk­seen ihan muu­ta. Mi­nul­le tuo pää­tös oli hyvä, sain päät­tää asi­ois­ta yk­sin, omal­la vas­tuul­la.

Kauppahuone Riverillä on paljon kanta-asiakkaita, joiden maku yrityksessä tunnetaan. Muotikin on tietenkin mukana, esimerkiksi tänä keväänä vuosituhannen alun vaikutteet näkyvät vaikkapa farkuissa. Kuva: Sanna Jääskeläinen

Kaup­pa­huo­ne Ri­ve­rin suo­sio on pe­rus­tu­nut myös kaup­pa­pai­kan tark­kaan har­kin­taan. Po­ris­sa en­sim­mäi­nen lii­ke­ti­la Iso Kar­hun toi­ses­sa ker­rok­ses­sa ei tuo­nut riit­tä­väs­ti asi­a­kas­vir­taa, niin­pä muut­to ka­tu­ta­soon oli pian edes­sä. Kun Kaup­pa­kes­kus Puu­vil­la avat­tiin Po­riin lo­ka­kuus­sa 2014, päät­ti Vik­ku­la en­sin odo­tel­la ja hais­tel­la tuu­lia.

– Käy­tän­tö on osoit­ta­nut, et­tei uu­teen kaup­pa­kes­kuk­seen kan­na­ta men­nä heti alus­sa. Olin luot­ta­vai­nen, et­tä saam­me kyl­lä pai­kan Puu­vil­las­ta, kun on so­pi­va ai­ka. Niin kä­vi­kin, kun Sep­pä­lä lo­pet­ti ja me­nim­me heil­tä jää­nei­siin ti­loi­hin.

Nuo ti­lat oli­vat kui­ten­kin suu­ret ja vuo­den 2020 alus­sa Ri­ve­ri siir­tyi pie­nem­pään lii­ke­ti­laan. Nii­den ava­jai­set oli­vat 5. maa­lis­kuu­ta.

– Luo­jan kii­tos olim­me uu­sis­sa, edul­li­sem­mis­sa ti­lois­sa, kun ko­ro­na sul­ki Suo­men 12. maa­lis­kuu­ta, Jani Vik­ku­la huo­kaa.

Hän muis­tut­taa, et­tä myös tuu­ri on yri­tys­maa­il­mas­sa tär­keä ele­ment­ti. Täl­lä ker­taa se suo­si.

– Ko­ro­na-ai­ka oli oman­lais­taan. Ke­säl­lä kaup­pa kävi, kun ku­kaan ei mat­kus­ta­nut ul­ko­mail­le. Tal­vel­la ei ke­tään liik­ku­nut. To­del­la haas­ta­vaa ai­kaa, mut­ta päi­vää­kään em­me pi­tä­neet lii­ket­tä kiin­ni. Otim­me myyn­tiin ul­koi­lu­ken­kiä ja col­le­ge­hou­su­ja ko­toi­luun. Kan­san tar­pei­siin vas­taa­mi­nen on täl­lä alal­la tär­ke­ää.

Ko­ro­nan jäl­keen al­koi Uk­rai­nan sota ja maa­il­man­ti­lan­ne on men­nyt koko ajan syn­kem­pään suun­taan. Se nä­kyy vaa­te­kau­pas­sa­kin.

– Nyt os­te­taan ker­ta­käyt­tö­ku­lut­ta­mi­sen si­jaan mie­luum­min mo­ni­käyt­töi­siä ja laa­duk­kai­ta vaat­tei­ta jär­ke­vään hin­taan. Kes­tä­vä ku­lut­ta­mi­nen on hyvä asia.

Kauppahuone Riverin Porin liike avasi huhtikuun alussa Mikkolan Prisman kauppakeskuksessa. Yrittäjä Jani Vikkula on tyytyväinen valoisaan, noin 500 neliön kokoiseen liiketilaan. Sanna Jääskeläinen

Puu­vil­lan Kaup­pa­huo­ne Ri­ve­ri jät­ti taak­seen tänä vuon­na. Vik­ku­la ker­too saa­neen­sa säh­kö­pos­til­la tie­don Mik­ko­las­sa si­jait­se­vas­ta lii­ke­ti­las­ta.

– Tie­sin, et­tä väki liik­kuu mar­ket­tien yh­tey­des­sä, jo­ten kiin­nos­tuin. Asi­at ete­ni­vät suht no­pe­as­ti ja täs­sä nyt ol­laan!

Hän esit­te­lee yl­pe­ä­nä va­loi­saa, ava­raa lii­ke­ti­laa, jon­ka ka­tos­ta kiik­ku­vat kul­tai­set il­ma­pal­lot 25 yrit­tä­jä­vuo­den kun­ni­ak­si.

– Al­ku on ol­lut lu­pauk­sia he­rät­tä­vä. Olen täs­sä koh­taa tyy­ty­väi­nen, mut­ta ai­ka tie­tys­ti näyt­tää. Lii­kein­ves­toin­ti on tu­le­vai­suu­teen kat­so­mis­ta, mut­ta muu­ten on pa­ras elää het­kes­sä, Jani hy­myi­lee.

– Vah­va yrit­tä­mi­nen jat­kuu, sen voin lu­va­ta. Olen pi­tä­nyt kaup­paa 25 vuot­ta ja tyk­kään täs­tä hom­mas­ta.

Ni­mi­kin muut­tui mat­kan var­rel­la

Al­ku­jaan vaa­te­lii­ke kuu­lui Ri­ver co -ni­mi­seen ket­juun. Nimi oli re­kis­te­röi­ty. Sit­ten tuli yl­lät­tä­vä pu­he­lu ul­ko­mail­ta.

– Ker­rot­tiin, et­tä nimi on lii­an lä­hel­lä kan­sain­vä­li­sen fir­man ni­meä. Sel­vi­tim­me asi­an­tun­ti­joil­ta, et­tä asia voi­daan vie­dä kan­sain­vä­li­seen oi­keu­teen, mut­ta lop­pu­tu­los voi ol­la kum­pi ta­han­sa, ker­too Jani Vik­ku­la.

Niin­pä ket­ju ni­met­tiin vuon­na 2014 uu­del­leen Kaup­pa­huo­ne Ri­ve­rik­si. Suo­men­kie­li­set ni­met oli­vat jo tul­leet muo­tiin, jo­ten ni­men­vaih­dos oli kiin­ni ajas­sa.

– Tuu­mim­me Sami Le­po­ran­nan kans­sa, et­tä jo­ki­tee­ma on edel­leen hyvä, sil­lä muo­ti vir­taa kuin vesi jo­es­sa. Asi­ak­kaat oli­vat ai­na käy­neet Ri­ve­ris­sä, jo­ten ni­men muu­tos­ta ei var­maan moni edes huo­man­nut.