Ikääntyneiden kokema syrjintä on lisääntynyt muutamassa vuosikymmenessä
Anne Salomäki / STT
Yli 60-vuotiaiden kokema ikäsyrjintä on lähes kaksinkertaistunut Suomessa 30 vuodessa, selviää Eläkeliiton 60+-barometrista. Barometri kartoittaa yli 60-vuotiaiden kokemuksia hyvinvoinnista ja arjesta.
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ensimmäisessä, vuonna 1994 julkaistussa vanhusbarometrissa alle puolet vastaajista tunnisti ikään perustuvaa syrjintää. Eläkeliitto toisti barometria noudattavan kyselytutkimuksen jälleen viime keväänä, ja sen mukaan ikään perustuvaa syrjintää tuntee lähes neljä viidestä yli 60-vuotiaasta.
Eläkeliitto tosin huomauttaa, että kysymys oli vuonna 1994 erilainen. Tuolloin vastaajilta kysyttiin, onko yhteiskunnassa ikään perustuvaa syrjintää, kun taas myöhemmissä kyselyissä vastaajat ovat kysymyksen sijaan ottaneet kantaa väitteeseen "yhteiskunnassa on ikään perustuvaa syrjintää".
– Vuodesta 1998 lähtien kysymyksenasettelu on kuitenkin ollut sama, mikä kertoo ikäsyrjinnän kokemusten lisääntymisestä, barometrissa todetaan.
STM julkaisi barometrit vuosina 1994 ja 1998, ja Eläkeliitto on toteuttanut sen nyt kahdesti. Edellinen barometri toteutettiin vuonna 2021.
Eläkeliitto kertoo, että vuonna 1994 barometrin aineisto oli merkittävästi pienempi kuin myöhemmissä barometreissä.
Kyselyyn vastasi yli tuhat yli 60-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen vastausprosentti jäi 35:een, mitä Eläkeliiton vanhusasiamies Irene Vuorisalo pitää mahdollisesti koko barometrin tärkeimpänä ja eriarvoistumisesta kielivänä tuloksena.
Eläkeliiton mukaan muissa tutkimuksissa on osoitettu, että vähempiosaiset esimerkiksi käyttävät äänioikeuttaan selvästi harvemmin kuin hyväosaiset.
– Heikoimmassa asemassa olevilla ei ole voimia vastata. Ikääntyneiden ongelmat voivat siten olla tutkimuksen tuloksia hälyttävämmät, Vuorisalo sanoo tiedotteessa.
Kyselyyn pystyi vastaamaan sekä paperilomakkeella että netissä. Vain reilu kymmenesosa vastasi sähköisesti.
Kaikkien barometrien aikaan yli 60-vuotiaat ovat olleet pääosin tyytyväisiä elinoloihinsa ja elämäänsä. Toisin kuin 1990-luvulla, 2020-luvulla vastaajat eivät kuitenkaan näe, että ikääntyminen toisi uutta elinvoimaa. Tuoreimmassa kyselyssä vastaajat myös nostivat yhtenä merkittävänä ongelmana esiin nuoruuden liiallisen ihannoinnin yhteiskunnassa.
Vuonna 1994 vastaajien yleisimmät ongelmat olivat sosiaalisia ja taloudellisia. Nykypäivän suurin ongelma on palvelujen ja asioinnin muuttuminen digitaaliseksi, mikä on jättänyt kolmanneksen vastaajista viranomaispalveluiden ulkopuolelle. Toiseksi merkittävimmäksi ongelmaksi barometrissa nousi terveyspalveluiden puute.
Lisäksi monet olivat huolissaan toimeentulostaan. Vajaat 30 prosenttia vastaajista sanoo, että rahoja on vaikea saada riittämään arjessa.
– Pelkään vakavaa sairastumista/sairauskohtausta (olen yksin, lähellä ei apuja), rahatilanteen riittämättömyys tavallisiin menoihin ja kodin ylläpitoon (remontit yms), kertoi eräs vastaajista.
Yli 60-vuotiaiden yksinäisyyden kokemukset ovat barometrin mukaan lisääntyneet 90-luvulta. Noin puolet vastaajista ei tunne itseään koskaan yksinäiseksi, ja reilu kolmannes kokee yksinäisyyttä toisinaan. Vähintään kerran viikossa itsensä yksinäiseksi kokee vajaa kymmenesosa.
Vakavan tilanteen sattuminen kotona huolettaa monia. Yli puolet vastaajista on vähintään jollain tavalla huolissaan avun saamisesta kotona vakavassa tilanteessa. Melko tai erittäin huolestuneita on noin joka viides.
Vain kolmannes kyselyyn vastanneista kokee, että ikääntyneet ovat nykyisin riittävästi mukana poliittisessa päätöksenteossa. Kaksi kolmesta kokee, että ikääntyneitä ihmisiä on kohdeltu huonosti tai vähätelty poliitikkojen kannanotoissa.
Myös jotkut tulevaisuuteen liittyvistä peloistaan kertoneet vastaajat arvostelivat politiikkaa.
– Epäarvoistuva yhteiskunta. Päättäjien (hallitus) kovat leikkaukset kohdistuvat heikompiosaisiin lisääntyvässä määrin, eräs vastaaja kertoi.