Lähes joka viides nuori kokenut väkivallalla uhkaamista
Saara-Miira Kokkonen / STT
Lähes viidennes nuorista ilmoittaa kokeneensa väkivallalla uhkaamista edeltävän vuoden aikana. Asia selviää keväällä toteutetusta nuorisorikollisuuskyselystä, johon vastasivat tuhannet yhdeksäsluokkalaiset ympäri Suomen.
Muut yleiset uhrikokemukset ovat verkossa tapahtuva kiusaaminen sekä omaisuuden vahingoittaminen tai varastaminen.
Lähes kaikki kysytyt uhrikokemukset ovat lisääntyneet hieman neljän vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna. Eniten on kasvanut väkivallalla uhkaamista kokeneiden nuorten osuus.
Pahoinpitelyn uhriksi kertoo joutuneensa noin joka kymmenes vastaaja. Osuus on lähes sama kuin aiemmissa kyselyissä vuosina 2020 ja 2016.
Helsingin yliopiston tutkijatohtori Karoliina Suonpään mukaan poliisin tilastoihin verrattuna muutokset uhrikokemuksissa ovat vähäisiä.
– Kyselyn luvut kuvaavat uhriksi joutuneiden nuorten osuutta vastaajista, eivät tekojen määrää sinänsä, Suonpää sanoo tiedotteessa.
Kyselyyn osallistui yli 8 200 yhdeksännen luokan oppilasta noin sadasta koulusta ympäri Suomea. Tulokset ilmenevät Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin raportista.
Nuorisorikollisuuskyselyä on toteutettu vuodesta 1995 alkaen.
Kyselyn mukaan nuorten yleisimpiä kiellettyjä tai rikollisia tekoja ovat alkoholin humalajuominen, luvaton verkkolataaminen ja luvaton poissaolo koulusta. Joka kymmenes nuori kertoo varastaneensa kaupasta kyselyä edeltäneen vuoden aikana.
Fyysiseen väkivaltaan ilmoittaa syyllistyneensä 2–6 prosenttia nuorista tekotyypistä riippuen.
Vastauksissa ei ollut suuria muutoksia aiempiin kyselyihin. Alkoholisidonnaiset teot ovat vähentyneet ja myymälävarkaudet hieman lisääntyneet.
Alkoholin käytön väheneminen näkyy myös väkivaltaan liittyvissä vastauksissa: kyselyn mukaan vain pieni osa pahoinpitelyistä on tehty humalassa.
Suurinta osaa nuorten rikoksista ei ilmoiteta poliisille, vaikka pitkällä aikavälillä ilmoittaneiden osuus onkin kasvanut. Tulosten mukaan esimerkiksi pahoinpitelyn uhreista vain runsas kymmenes kertoo teon tulleen poliisin tietoon. Osuus on kasvanut neljän vuoden takaisesta kyselystä.
– Kyselytutkimuksia tarvitaan juuri siksi, että poliisin tilastoihin vaikuttavat myös muutokset rikosten ilmi tulemisessa. Kyselyiden avulla ei kuitenkaan tavoiteta vakavien ja harvinaisten rikosten tekijöitä, vaan ne soveltuvat parhaiten keskivertonuorten tutkimiseen, tutkijatohtori Suonpää sanoo tiedotteessa.