LaiMulla eivät ennakkoluulot paina – Työperäinen maahanmuutto Satakunnassa ennätysmäistä
Raumalainen LaiMu on yksi hyvä merkki ennakkoluulottomasta ja onnistuneesta ulkomaisen työvoiman rekrytoinnista. Kuppikuntia ei ole ja kielimuuri rikotaan käymällä asiat läpi esimerkiksi kännykästä löytyvillä työnkuvien mallinnuksilla.
Pauli Uusi-Kilponen
LaiMun kokoonpanohallilla vallitsee rauhaisia tunnelma. Hiljaisuuden rikkoo vain vaimea musiikki ja lähimpänä olevan työparin puheen sorina.
– Monitoimikonetta tässä kootaan Ruin kanssa, sanoo Jouni Saarinen, joka ilmoittaa kotipaikakseen Eurajoen.
Samalla hän esittelee työkaverinsa Rui Vielan. Kotimaa on Portugali.
Miten eurajokelaisen ja portugalilaisen yhteistyö sujuu?
Saarinen hymyilee paljonpuhuvasti ja katsoo Ruita. Rui kuittaa suu hymynkareessa, ettei ainakaan hänellä ole ongelmia.
– Miksi olisi, vastaa Saarinen.
Rui osaa kohtalaisen hyvin suomea. Rui puhuu myös monia muita kieliä. Saarinen taas tulee tarvittaessa toimeen englannilla. Siihen auttaa myös brittiläinen vaimo.
Rui ja Jouni ovat tehneet yhdessä töitä jo pitkän tovin. Jos kokoonpanossa tulee ongelmia siitä, miten mikäkin osa yhdistetään, niin molemmilla on mallinnukset kännykällä.
Sadat kuvat vilistävät kännykän ruudulla, kun Saarine näyttää digitaalista työnohjausta.
– Meillä on se hyvä puoli, että Rui hallitsee sähköpuolen asiat. Itse ole enemmän hydrauliikkaan perehtynyt, Saarinen selvittää.
Molemmista aistii heti, ettei jännitteitä miesten välillä ole. Siihen auttaa myös tyytyväisyys työhön.
– Me saadaan tehdä työtä itsenäisesti ja vaihtelevasti. Se olisi vähän tylsää, jos työ olisi vain yhden vaiheen kokoamista, sanoo Saarinen.
Kaksikko ei puhu vain työasioista. Päivän aikana käydään läpi laaja kirjo ajankohtaisia asioita. Jopa politiikasta pidetään debattia.
Debatti sanana antaa hivenen väärän kuvan, koska eri mieltä ei juuri olla.
– Kaikki poliitikot ovat paskoja ja ajavat vain omaa etuaan, Rui heittää ja saa Saarisen hersyvään nauruun.
– Täällä vallitsee poliittinen yksimielisyys maasta ja muusta riippumatta, vakuuttaa Saarinen.
Musiikista sentään tulee Ruin ja Jounin välillä eroja.
– Rui on varsinainen metallimusiikin fanaatikko. Mulle riittää vähän hillitympikin meno, Saarinen valistaa.
Saarinen teki ennen töitä oman yrityksensä kautta ulkomailla.
– Tuli sitä kierrettyä Saksassa, Ranskassa ja jopa Japanissa asti.
Saarinen heittää leikkisästi, miten työpari kostuu toimitusjohtajista, koska myös Rui on aikaisemmin tehnyt työtä itsenäisenä yrittäjänä.
LaiMulla on työvoimaa myös Latviasta ja Intiasta Portugalin lisäksi. Aiemmin myös Puolasta oli työntekijä. LaiMu on raumalainen yritys, joka työllistää 35 henkilöä. Liikevaihto on noin 15 miljoonaa euroa. Toimitusjohtaja Markus Miekanmaa sanoo, että he pyrkivät jo haastatteluvaiheessa selvittämään niin ammatillisen osaamisen kuin soveltuvuuden heidän työkulttuuriinsa. Viimeksi LaiMu rekrytoi koneistajan Intiasta. Siinä heitä auttoi raumalaisyritys Kaiku, jolla on oma toimisto Intiassa. Se mahdollistaa osaamistason testaamisen ja muun soveltuvuuden kyseiseen tehtävään.
– Olen todella tyytyväinen intialaisen osaamiseen, motivaatioon ja sopeutumiseen meille, kehuu Miekanmaa.
Työvoiman hankinta ulkomailta ei ole ihan yksinkertainen asia. Ei varsinkaan Euroopan ulkopuolisista maista. Kulttuurierot ovat todella suuret. Se mikä siellä on sallittua, on Suomessa kiellettyä. Esimerkiksi Intiassa on melko yleistä, että työvoimaa välittävä yritys ottaa maksun välitetyltä. Summat saattavat olla tuhansia euroja. Suomessa välitysmaksun ottaminen työntekijältä on lailla kielletty.
– Me lähdemme siitä, ettei työntekijälle koidu kuluja. Kulut maksaa työnantaja. Lisäksi me varmistamme työntekijän taustat: koulutuksen, ammattitaidon, kielitaidon ja asenteen, sanoo Teemu Vihervä Kaiku -yhtiöstä.
Kaiku on vuoden aikana välittänyt puolisen sataa koneistajaa ja hitsaajaa Suomeen Intiasta. Tarve kasvaa koko ajan.
Työperäinen maahanmuutto Satakunnassa ennätysmäistä
Työperäinen maahanmuutto on ollut ennätyksellisessä tasolla Satakunnassa viime vuosina. Kasvu oli räjähdysmäistä.
Tilastojen mukaan Satakunta sai ulkomailta muuttovoittoa noin 9 000 henkilöä vuosien 2010–2023 välisenä aikana. Ilahduttavaa on se, että viime vuoden kasvupiikki perustuu nimenomaan koulutus- ja työperäisen maahanmuuton kasvuun sekä ukrainalaisten kotipaikan valintaan.
Kaikesta huolimatta eri kyselyt kertovat työvoimapulasta, jota kasvanut työperäinen maahanmuuttokaan ei ole poistanut tai edes merkittävästi vähentänyt. Arvioiden mukaan koko maahan tarvitaan 40 000 ulkomailta tulevaa työntekijää vuosittain. Esimerkiksi viime vuonna julkistetun kyselyn mukaan useimmilla satakuntalaisilla yrityksillä oli haasteita rekrytoinneissa.
Satakunnassa toteutettiin osana Talent Boost -toimenpideohjelmaa puhelinkysely, johon osallistui 201 satakuntalaista yritystä. Kyselyssä selvitettiin työvoiman tarvetta ja näkemyksiä kansainvälisestä rekrytoinnista. Suurin osa osallistuneista yrityksistä oli kasvuhakuisia ja niillä on rekrytointitarpeita nyt tai lähitulevaisuudessa. Viime vuonna julkaistun kyselyn mukaan rekrytointitarpeita oli erityisesti teknologia-alalla ja muissa valmistavissa teollisuusyrityksissä sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen puolella. Reilusti yli puolet yrityksistä ilmoitti kokeneensa haasteita rekrytoinnissa. Vaikeuksia koettiin työntekijöiden saamisessa ylipäätään sekä oikeanlaisen työvoiman löytymisessä.
Kielitaidon puute oli ylivoimaisesti suurin este tai haaste kansainvälisen työvoiman käytössä. ELY-keskus pyrkii vastaamaan tähän haasteeseen tarjoamalla Työpaikkasuomi-kielikoulutusta, joka on räätälöitävissä yritysten tarpeiden mukaan.