Mihin liikennerahat laitetaan ja miten käy maakuntalentojen? – Nämä ovat vielä budjettineuvotteluissa auki
Viivi Salminen, Saila Kiuttu, Sanna Nikula / STT
Budjettineuvotteluissa haetaan vielä ratkaisua liikenteeseen liittyvistä päätöksistä, kerrotaan hallituslähteistä STT:lle. Neuvottelut ovat hieman jäljessä suunnitellusta aikataulusta, eivätkä eduskunnassa piipahtaneet neuvottelijat osanneet vielä arvioida, saadaanko tiistaina valmista. Neuvotteluille on varattu aikaa tiistaista keskiviikkoon.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan tarkoitus on arvioida, mitkä kaikki liikenne- ja infrahankkeet voidaan saattaa käyntiin ensi vuoden aikana ja miten ne aikataulutetaan.
– Nämä eivät ole varsinaisia kiistakysymyksiä, vaan yksinkertaisesti tärkeitä ja isoja asioita, jotka me ratkomme, hän sanoi aamulla tiedotustilaisuudessa.
Hallituksen on määrä käynnistää liikenne- ja infrahankkeita kolmen miljardin edestä hallituskauden aikana.
Budjettiriihessä on tarkoitus myös linjata, miten maakuntalentojen kustannukset vastedes jaetaan. STT:n tietojen mukaan hallituspuolueiden väliset neuvottelut lennoista ovat vielä kesken.
Alueiden odotetaan tiettävästi osallistuvan kustannuksiin valtion ohella. Valtio tukee lentoliikennettä viiden maakuntakentän ja Helsinki-Vantaan välillä, sillä Finnair lopetti koronan myötä niiden liikenteen. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että valtionyhtiö Finavian nykymuotoinen lentoasemaverkko säilytetään.
Rakennusalan tilanne esillä
Orpo ei suoraan vastannut kysymykseen siitä, mitkä ovat vaikeimmat asiat, mistä vielä neuvotellaan. Hän kuitenkin nosti esille liikenne- ja infrahankkeiden lisäksi rakennusalan tilanteen ja sen, millainen paketti rakennusalalle saadaan työryhmän ehdotuksista.
Orpolta kysyttiin myös niin sanotusta kolmen kuukauden säännöstä ja siitä, ollaanko siihen budjettiriihessä koskemassa. Hallitusohjelmassa hallitus sitoo työperusteisen oleskeluluvan nykyistä vahvemmin työhön. Hallitusohjelman mukaan Suomesta on poistuttava, jos työsuhde loppuu, eikä uutta työtä ole löytynyt kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä.
Huolta on kuitenkin herännyt muun muassa siitä, että kansainvälisten erityisosaajien rekrytointiprosessit saattavat kestää. Orpon mukaan asia on ministeriryhmän käsittelyssä. Hänen mukaansa siihen pyritään löytämään järkevä ratkaisu, että päästäisiin tavoitteeseen, että todelliset osaajat pystyvät työllistymään Suomeen.
– Asia on vielä kesken, hän sanoi.
STT:n tietojen mukaan kolmen kuukauden säännöstä ei olla tekemässä budjettiriihessä ratkaisuita, mutta asiasta keskustellaan.
Purra: Uusia säästöjä voidaan tarvita
Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) mukaan hallituksen on varauduttava siihen, että uusia toimia voidaan joutua tekemään, jos halutaan pitää kiinni hallituksen alijäämätavoitteesta.
Purra sanoi toimittajille budjettiriihen infotilaisuudessa aamulla, että niiden aika ei ole kuitenkaan nyt alkaneessa riihessä.
Hänen mukaansa kaikkien keinojen on oltava käytössä, niin rakenteellisten toimien, menosäästöjen kuin veroratkaisuidenkin.
Purran mukaan budjettiriihessä valmista saattaa tulla jo tänään. Hänen mukaansa myös yöllä on neuvoteltu.
Orpo oli samaa mieltä Purran kanssa siitä, että varautua pitää.
– Valtiovarainministeri tekee tärkeää työtä, kun huomauttaa siitä, että sopeutumistavoitteeseenkin pitää päästä, Orpo sanoi.
Orpo muistuttaa, että hallitusohjelmassa on kirjaukset, joiden mukaan sopeuttamisen taso on kuusi miljardia euroa tämän hallituskauden aikana.
– Tulemme tietenkin seuraamaan sitä. Tarvittaessa arvioimme tarvetta lisätoimille.
Hänen mukaansa valtiovarainministeriön tehtäviin kuuluu miettiä erilaisia skenaarioita. Hän kuitenkin lisää, että reformit, joilla haetaan työllisyyttä ja talouskasvua, alkavat vaikuttaa vasta myöhemmin.
Muiden hallituspuolueiden puheenjohtajat, RKP:n Anna-Maja Henriksson ja kristillisdemokraattien Sari Essayah, olivat tiedotustilaisuudessa samoilla linjoilla Orpon ja Purran kanssa.
Valtiovarainministeriö on laatinut uuden ennusteen valtiontalouden tilanteesta, mutta sitä ei ole vielä julkistettu. Ennuste on kuitenkin neuvottelijoiden käytössä.
Valtio käyttää 87 miljardia
Vaikka budjettiriihi alkoi virallisesti tänään, virkamiehistä ja ministerien erityisavustajista koostuva ryhmä on valmistellut sitä jo pari viikkoa.
Keskustelujen henkeä on kuvattu hyväksi, koska talouspolitiikka sitoo hallituspuolueita eniten yhteen. Lisäksi paljosta, kuten etuuksien leikkaamisesta, on sovittu jo kesäkuussa päättyneissä hallitusneuvotteluissa.
Valtio on varautunut käyttämään ensi vuonna noin 87 miljardia euroa esimerkiksi kansalaisten palveluihin. Tästä summasta kymmenisen miljardia euroa rahoitetaan ottamalla lisää velkaa.
Kokoomuksen, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien muodostama hallitus on sitoutunut vahvistamaan julkista taloutta ja kääntämään Suomen velkaantumiskehityksen. Hallitus on arvioinut, että tämä tarkoittaa kuuden miljardin euron sopeutuksia julkiseen talouteen tämän vaalikauden aikana.
Työllisyystoimien varaan on laskettu vajaat kaksi miljardia euroa. Keskeisimpänä toimena hallitus aikoo leikata työttömyysturvasta.
Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen mukaan hallituksen säästöpäätökset pienentäisivät valtion ensi vuoden menoja 0,7 miljardia euroa. Sen mukaan työttömyysturvaan laitetaan ensi vuonna rahaa 340 miljoonaa euroa vähemmän kuin tänä vuonna.
Ensi vuoden talousarvioesityksen lisäksi hallitus neuvottelee budjettiriihessä vuosien 2024–2027 julkisen talouden suunnitelmasta sekä vuoden 2023 toisesta lisätalousarviosta. Budjettiriihen on määrä jatkua keskiviikkona.
