Pet­ra Sö­der

Elä­män Elik­sii­rin ti­loi­hin Van­ha­koi­vis­tol­la mur­tau­dut­tiin ju­han­nuk­sen ai­ka­na. Saa­liik­si mur­to­var­kaat sai­vat kirp­pu­to­ri­kas­san, ben­sa­kor­tin sekä ka­san avai­mia.

– Kah­den vii­kon ku­lut­tua yh­dis­tyk­sen ruo­ka-ajoon käy­tet­tä­vä kuor­ma-au­to va­ras­tet­tiin toi­mi­ti­lam­me pi­has­ta, ker­too Elä­män Elik­sii­ri ry:n Juu­so Lei­von­nie­mi.

Sa­ma­na vii­kon­lop­pu­na var­kaat mur­tau­tui­vat Pe­las­tu­sar­mei­jan ti­loi­hin Po­rin kes­kus­tas­sa kah­te­na pe­räk­käi­se­nä yö­nä rik­ko­en oven sork­ka­rau­doil­la.

– En­sim­mäi­se­nä yö­nä paik­ko­ja oli tut­kit­tu ja toi­se­na yö­nä ti­lois­ta oli vie­ty pai­na­va kas­sa­kaap­pi. Kas­sa­kaa­pis­sa oli tu­han­sien eu­ro­jen edes­tä avus­tuk­seen käy­tet­tä­viä ruo­ka­lah­ja­kort­te­ja, jot­ka saa­tiin kuo­le­tet­tua no­pe­as­ti, ker­too Pe­las­tu­sar­mei­jan toi­min­nan­joh­ta­ja Gab­riel Ebah.

Va­ras­tet­tu kuor­ma-au­to löy­tyi vii­kon­lo­pun jäl­kei­se­nä maa­nan­tai­na hy­lät­ty­nä van­hain­ko­ti Him­me­lin park­ki­pai­kal­ta Sam­po­las­ta hy­väs­sä kun­nos­sa.

– Yk­si ou­to yk­si­tyis­koh­ta oli se, et­tä kuor­ma-au­tos­ta löy­tyi yk­si si­ni­nen tuo­li, joka osoit­tau­tui lo­pul­ta Pe­las­tu­sar­mei­jan ti­lo­jen tuo­lik­si, Lei­von­nie­mi ker­too.

Sekä Elä­män Elik­sii­ril­lä et­tä Pe­las­tu­sar­mei­jal­la ol­laan hy­vin ih­meis­sään, mik­si jär­jes­töil­le, jot­ka ha­lu­a­vat aut­taa, teh­dään pa­haa.

– Te­ki­jöi­den on ol­ta­va sa­mat ja hei­dän piti tie­tää, mitä ha­ki­vat, jär­jes­töis­sä poh­di­taan.

Nos­to­la­val­li­nen kuor­ma-au­to oli mitä il­mei­sem­min va­ras­tet­tu juu­ri kas­sa­kaa­pin ha­kua var­ten, sil­lä kas­sa­kaap­pia ei mies­voi­min pys­tyi­si kan­ta­maan.

– Var­kaat oli­vat il­mei­ses­ti aja­tel­leet, et­tä kas­sa­kaa­pis­ta löy­tyy ra­haa. On­nek­si siel­lä oli vain lah­ja­kort­te­ja, jot­ka saa­tiin sul­jet­tua no­pe­as­ti. Lah­ja­kor­tit pys­ty­tään myös jäl­jit­tä­mään, jos nii­tä yri­te­tään käyt­tää, Ebah poh­tii.

Mo­lem­mis­sa avus­tus­jär­jes­töis­sä ol­laan to­del­la har­mis­saan sii­tä, et­tä täl­lais­ta teh­dään ja han­ka­loi­te­taan sa­mal­la ih­mis­ten aut­ta­mis­ta.

– Kun täl­lais­ta teh­dään, ei mie­ti­tä sitä, et­tä se on pois avun tar­vit­si­joil­ta. Tar­vit­sem­me kuor­ma-au­toa päi­vit­täin. On­nek­si saim­me Elä­män Lei­väl­tä lai­nak­si hei­dän au­to­aan ruo­ka-ajoi­hin, ker­too Elä­män Elik­sii­rin toi­min­nan­joh­ta­ja Riit­ta Aho­nen.

Kum­paan­kaan avus­tus­jär­jes­töön ei ole ai­kai­sem­min koh­dis­tu­nut vas­taa­van laa­jui­sia mur­to­var­kauk­sia.

– Kyl­mä­kont­tiim­me on mur­tau­dut­tu ai­kai­sem­min, mut­ta siel­lä säi­ly­täm­me vain ruo­kaa, ker­too Aho­nen.

Ri­kos on nyt po­lii­sien tut­kit­ta­va­na ja muun mu­as­sa hy­lä­tyis­tä avai­mis­ta on otet­tu sor­men­jäl­jet. Mo­lem­mis­sa pai­kois­sa tur­va­toi­mia on pa­ran­net­tu ja jat­kos­sa kum­mas­sa­kaan pai­kas­sa ei tul­la säi­lyt­tä­mään kä­teis­tä.

– Toi­vom­me, et­tä var­kaat tu­le­vat ka­tu­ma­pääl­le ja löy­tä­vät elä­mäl­leen suun­nan, Lei­von­nie­mi toi­voo.

Mo­lem­mis­sa jär­jes­töis­sä toi­vo­taan, et­tä hy­vän­te­ke­väi­syyt­tä voi­tai­siin jat­kaa il­man, et­tä pi­tää ol­la huo­lis­saan sii­tä, et­tä joku mur­tau­tuu ti­loi­hin.

– Olem­me vaih­ta­neet lu­kot oviin ja kuor­ma-au­toa säi­ly­te­tään jat­kos­sa pai­kas­sa, jo­hon val­von­ta­ka­me­rat nä­ke­vät, Elä­män Elik­sii­ril­tä ker­ro­taan.

Riitta Ahonen lajittelee hyväntekeväisyyteen annettavia ruokia Elämän Eliksiirin toimitiloissa. Kuva: Petra Söder

Ruo­ka-apu aut­taa sa­to­ja ih­mi­siä

Elä­män Elik­sii­rin isos­sa ruo­ka­ja­os­sa käy per­jan­tai­sin jopa 500 ih­mis­tä ha­ke­mas­sa ruo­ka-avus­tus­ta. Al­ku­vii­kos­ta ja­e­taan her­käs­ti pi­laan­tu­via tuot­tei­ta, ku­ten lei­pää ja vi­han­nek­sia.

– Jo­kai­nen joka tu­lee ruo­ka­jo­noon, saa meil­tä ruo­kaa. Em­me kat­so, tul­laan­ko pi­haan mil­lai­sel­la au­tol­la, sil­lä se­kin voi ol­la lai­nal­la han­kit­tu, Riit­ta Aho­nen ker­too.

Elä­män Elik­sii­ris­sä on huo­mat­tu, et­tä ruo­ka-avun tar­ve on kas­va­nut vii­me ai­koi­na. Ruo­ka­hä­vik­kiä tu­lee kau­poil­ta vä­hem­män, mitä avun tar­vit­si­joi­ta on. Esi­mer­kik­si li­haa ei rii­tä jo­kai­seen ruo­ka­ja­koon.

– Ruu­an mää­rä on vä­hen­ty­nyt ja ha­ki­jat ovat li­sään­ty­neet. Olem­me kii­tol­li­sia jo­kai­sel­le kau­pal­le, joka lah­joit­taa meil­le hä­vik­ki­ruo­kaa, Lei­von­nie­mi ker­too.

Elä­män Elik­sii­ris­sä työs­ken­te­lee pa­ri­sen­kym­men­tä hen­ki­löä, osa kun­tout­ta­vas­sa toi­min­nas­sa ja osa on pit­kä­ai­kai­sia va­paa­eh­tois­työn­te­ki­jöi­tä.

– Ja­ko­päi­vi­nä tar­vit­sem­me use­am­mat kä­det aut­ta­maan ruo­kien ja­os­sa, Aho­nen ker­too.

Li­säk­si Elä­män Elik­sii­rin ti­lois­sa jär­jes­te­tään ruo­ka-apua tar­vit­se­vil­le elä­män­hal­lin­taan liit­ty­vää toi­min­taa As­kel eteen­päin -hank­keen tii­moil­ta niin ta­lou­del­li­sel­la, ter­vey­del­li­sel­lä kuin so­si­aa­li­sel­la­kin puo­lel­la.

– Py­rim­me aut­ta­maan ja oh­jaa­maan ih­mi­siä pal­ve­lu­jen pii­riin ja an­ta­maan heil­le kes­tä­väm­pää apua, et­tei hei­dän tar­vit­si­si tul­la ruo­ka­jo­noon, ker­too Juu­so Lei­von­nie­mi.

Lei­von­nie­mi on it­se­kin ol­lut ruo­ka­jo­nos­sa opis­ke­lu­jen ja van­hem­pain­va­paan ai­ka­na. Ruo­ka­jo­nos­sa hän ky­syi ai­koi­naan, oli­si­ko Elä­män Elik­sii­ril­lä tar­vet­ta kir­jan­pi­tä­jäl­le ja hän aloit­ti työs­ken­te­lyn yh­dis­tyk­ses­sä kym­me­ni­sen vuot­ta sit­ten.

– Jo­kai­nen meis­tä voi tar­vi­ta apua. Teem­me tätä täy­del­lä sy­dä­mel­lä ja on hie­noa näh­dä, kun ih­mi­set ei­vät enää tar­vit­se apu­am­me, Lei­von­nie­mi ja Aho­nen to­te­a­vat.