Mik­ko Gus­tafs­son / STT

Suo­men pi­tää op­pia, kuin­ka Na­tos­sa aje­taan omia nä­ke­myk­siä läpi, ei­kä se on­nis­tu vain käyt­tä­mäl­lä pu­heen­vuo­ro­ja liit­to­kun­nan vi­ral­li­sis­sa ko­kouk­sis­sa. Näin ajat­te­lee Suo­men uu­si Nato-suur­lä­het­ti­läs Pi­rit­ta Asun­maa, joka aloit­ti suur­lä­het­ti­lää­nä Brys­se­lis­sä syys­kuun alus­sa.

Asun­maa on nyt Suo­men py­sy­vä edus­ta­ja Na­ton neu­vos­tos­sa eli jär­jes­tön ylim­mäs­sä päät­tä­väs­sä eli­mes­sä. On tul­tu pit­kä mat­ka sii­tä, kun hän en­sim­mäi­sen ker­ran kävi Brys­se­lis­sä vuon­na 1994.

Asun­maa muis­te­lee, kuin­ka hän kä­ve­li tuol­loin pit­kin EU-kort­te­lien yti­meen joh­ta­vaa Rue de la Loi -ka­tua ja ajat­te­li, kuin­ka ka­ma­la paik­ka Brys­sel on.

– Jos tu­lee päi­väk­si tai kah­dek­si, ei ku­kaan voi ym­mär­tää, et­tä kuka tääl­lä ha­lu­ai­si asua.

Sen jäl­keen on ta­pah­tu­nut pal­jon. Suo­mi liit­tyi vuot­ta myö­hem­min EU:hun ja tänä vuon­na Na­toon.

Asun­maa puo­les­taan on asu­nut Brys­se­lis­sä yh­teen­sä 12 vuot­ta. Tuo­na ai­ka­na hän on eh­ti­nyt työs­ken­nel­lä muun mu­as­sa EU:n yh­tei­sen ul­ko- ja tur­val­li­suus­po­li­tii­kan pa­ris­sa ja jo ker­ran ai­em­min Suo­men Nato-edus­tus­ton pääl­lik­kö­nä­kin.

Sil­ti hän saa­pui tänä syk­sy­nä Brys­se­liin uu­des­sa ti­lan­tees­sa.

Suo­mi tuot­taa Puo­lan ja Tur­kin li­säk­si eni­ten Na­ton so­da­na­jan jouk­ko­ja, min­kä li­säk­si stra­te­gi­ses­ti tär­keä si­jain­ti te­kee Suo­men Ve­nä­jä-ajat­te­lus­ta kiin­nos­ta­vaa Na­tol­le, Asun­maa sum­maa.

– Ja meil­le on taas tär­ke­ää, et­tä me vai­ku­tam­me sii­hen, mi­ten tämä jär­jes­tö toi­mii Ve­nä­jän suh­teen, hän sa­noo.

Kes­kei­siä asi­oi­ta Suo­mel­le ovat muun mu­as­sa Na­ton vah­va pe­lo­te ja puo­lus­tus sekä puo­lus­tus­me­nois­ta an­net­tu­jen lu­paus­ten täyt­tä­mi­nen. Niin ikään nii­tä ovat Uk­rai­nal­le an­net­tu tuki ja myö­hem­min maan Nato-jä­se­nyys sekä Ruot­sin jä­se­nyy­den pi­kai­nen to­teu­tu­mi­nen.

Na­ton asi­a­lis­taan vai­kut­taa tur­val­li­suu­sym­pä­ris­tön muu­tos­ten li­säk­si jär­jes­tön si­säi­nen dy­na­miik­ka. Pää­tök­set vaa­ti­vat kaik­kien 31 jä­se­nen yk­si­mie­li­syyt­tä ja sa­maan ai­kaan liit­to­kun­nan mail­la on osin eri­lai­sia tur­val­li­suus­tar­pei­ta.

Nämä sei­kat muo­dos­ta­vat voi­ma­ken­tän, jos­sa Suo­mi ta­voit­tei­taan ajaa.

Na­ton ja­kau­tu­mis­ta si­säi­sik­si maa­ryh­mik­si on hah­mo­tel­tu usein esi­mer­kik­si sen pe­rus­teel­la, kuin­ka lä­hel­lä Ve­nä­jää maat ovat, kuin­ka tär­ke­äk­si ne ko­ke­vat krii­sin­hal­lin­ta­teh­tä­vät, mil­lai­sia aja­tuk­sia niil­lä on Na­ton kump­pa­nuuk­sis­ta Tyy­nen­me­ren alu­eel­la ja kuin­ka in­to­hi­moi­ses­ti ne suh­tau­tu­vat ter­ro­ris­min tor­jun­taan. Li­säk­si Yh­dys­val­lat, Rans­ka ja Turk­ki ovat ha­lun­neet pi­tää kiin­ni omas­ta vah­vas­ta ul­ko- ja tur­val­li­suus­po­li­tii­kas­taan, mikä on ai­ka ajoin tuot­ta­nut ikä­viä yl­lä­tyk­siä liit­to­kun­nan muil­le mail­le.

Esi­merk­kei­nä yl­lä­tyk­sis­tä voi pi­tää esi­mer­kik­si sitä, kun Yh­dys­val­lat aloit­ti hä­täi­sen ve­täy­ty­mi­sen Af­ga­nis­ta­nis­ta tai Turk­ki os­ti Ve­nä­jäl­tä S-400-il­ma­tor­jun­ta­jär­jes­tel­män.

Asun­maa ei kui­ten­kaan piir­rä näin ris­ti­rii­to­jen täyt­tä­mää ku­vaa jär­jes­tös­tä, vaan hän kat­soo Ve­nä­jän uhan yh­te­näis­tä­neen liit­to­kun­taa. Ve­nä­jän toi­min­nan seu­rauk­se­na on häl­ven­ty­nyt iso ero Na­ton itä­lai­dan Ve­nä­jä-uh­kaa ko­ros­ta­nei­den mai­den ja Ve­nä­jä-yh­teis­työ­tä ha­lu­a­vien mai­den vä­lil­lä, hän sa­noo.

Sil­ti Asun­maa­kin tun­nis­taa maa­ryh­mät Na­ton si­säl­tä. Hän sa­noo pi­tä­vän­sä luon­nol­li­se­na, et­tä ete­läi­set jä­sen­maat nä­ke­vät hei­tä kos­ke­vien konk­reet­tis­ten tur­val­li­suus­haas­tei­den tu­le­van Vä­li­me­ren ete­lä­puo­lel­ta.

– Ja sit­ten tie­ten­kin sii­hen liit­ty­en, mut­ta toi­saal­ta eril­li­se­nä ky­sy­myk­se­nä, on ter­ro­ris­mi. Mut­ta tä­hän as­ti ter­ro­ris­min vas­tai­nen toi­min­ta on ol­lut eten­kin sitä krii­sin­hal­lin­taa.

Saa­dak­seen ta­voit­tei­taan läpi Suo­mel­la on myös ol­ta­va sel­lai­set. Täl­lä het­kel­lä Suo­men Nato-pro­fii­lin kan­nal­ta on val­mis­teil­la kak­si tär­ke­ää asi­a­kir­jaa: ul­ko- ja tur­val­li­suus­po­liit­ti­nen se­lon­te­ko ja puo­lus­tus­po­liit­ti­nen se­lon­te­ko.

Syk­syn ai­ka­na sel­vin­nee Suo­men rau­ha­na­jan osal­lis­tu­mi­nen Na­ton puo­lus­tuk­seen. Kan­nat muo­dos­te­taan mah­dol­li­ses­ta osal­lis­tu­mi­ses­ta so­ti­laal­li­seen läs­nä­o­loon Na­ton itäi­sis­sä jä­sen­mais­sa, il­ma­val­von­taan ja Na­ton py­sy­vien me­ri­voi­ma­o­sas­to­jen toi­min­taan.

Mut­ta kuin­ka pal­jon Suo­men pi­täi­si kes­kit­tyä Na­tos­sa myös mui­hin huo­liin kuin itä­ra­jaan?

Asun­maa huo­maut­taa Suo­men itä­ra­jan kat­ta­van noin puo­let Na­ton Ve­nä­jä-ra­jas­ta. Sa­maan ai­kaan hän pai­not­taa vas­ta­vuo­rois­ta so­li­daa­ri­suut­ta.

Hän tuo esil­le, et­tä Suo­mi on ol­lut alus­ta as­ti mu­ka­na Na­ton krii­sin­hal­lin­ta­o­pe­raa­ti­os­sa Ko­so­vos­sa ja on jopa li­sän­nyt osal­lis­tu­mis­taan uk­rai­na­lais­ten läh­det­tyä. Myös Ira­kis­sa Suo­mi on yhä mu­ka­na krii­sin­hal­lin­nas­sa, min­kä li­säk­si Na­tos­sa esi­mer­kik­si vaih­de­taan pal­jon tie­to­ja.

Vai­kein­ta so­li­daa­ri­suu­den voi­si aja­tel­la ole­van ris­ti­ve­dos­sa. Esi­mer­kik­si Yh­dys­val­loil­le Na­ton kump­pa­nuu­det Tyy­nen­me­ren in­do­pa­si­fi­sel­la alu­eel­la ovat täl­lä het­kel­lä hy­vin tär­kei­tä, kun taas Rans­ka on vies­ti­nyt Na­ton ak­tii­vi­suu­den pi­kem­min­kin li­sää­vän jän­nit­tei­tä alu­eel­la. Na­ton kump­pa­nei­ta alu­eel­la ovat Ja­pa­ni, Ete­lä-Ko­rea, Aust­ra­lia ja Uu­si-See­lan­ti.

– En­sin­nä­kin on hyvä läh­teä liik­keel­le sii­tä, et­tä Nato on jo pe­rus­ta­mis­so­pi­muk­sen­sa pe­rus­teel­la eu­ro­at­lant­ti­nen jär­jes­tö ja Na­ton toi­min­ta-alue on ra­jat­tu eu­ro­at­lant­ti­sel­le alu­eel­le. Ei Nato ole mil­lään lail­la laa­jen­tu­mas­sa Aa­si­aan, Asun­maa sa­noo.

Kos­ka tur­val­li­suu­su­hat ei­vät ole puh­taas­ti maan­tie­teel­li­siä, Nato ha­kee in­do­pa­si­fi­sel­la alu­eel­la kump­pa­nuuk­sia ja vuo­ro­pu­he­lua, hän li­sää. Yh­dys­val­to­jen hal­lin­nol­le sen eu­roop­pa­lais­ten ja in­do­pa­si­fis­ten liit­to­lais­ten vah­vis­tu­va yh­teis­työ on tär­ke­ää ja Rans­ka puo­les­taan on jo nyt vah­va toi­mi­ja in­do­pa­si­fi­sel­la alu­eel­la.

– Rans­ka on oi­ke­as­ti so­ti­laal­li­ses­ti läs­nä siel­lä ja Rans­ka ko­kee, et­tä on hyö­dyl­li­sem­pää toi­mia kah­den­vä­li­ses­ti näi­den mai­den kans­sa kuin Na­ton kaut­ta.

Voi­si siis uu­moil­la, et­tä Rans­kaa nä­räs­tää taas ker­ran Yh­dys­val­to­jen suu­ri roo­li. Täl­lai­seen poh­dis­ke­luun Suo­men Nato-suur­lä­het­ti­läs kat­soo kui­ten­kin par­haak­si ol­la osal­lis­tu­mat­ta.

Myös lä­hel­lä Suo­mea voi ta­pah­tua suu­ria muu­tok­sia. Ark­ti­nen alue on to­den­nä­köi­ses­ti yk­si suur­val­ta­pe­lin läm­pe­ne­viä pis­tei­tä sekä ku­vain­nol­li­ses­ti et­tä kir­jai­mel­li­ses­ti.

Jäi­den su­la­mi­nen alu­eel­ta on tra­ge­dia, mut­ta suur­val­loil­le se tar­koit­taa myös uu­sia ta­lou­del­li­sia mah­dol­li­suuk­sia, ku­ten no­pe­am­pia kul­je­tus­reit­te­jä ja mah­dol­lis­ta pää­syä alu­een luon­non­va­roil­le. Myös Na­ton asi­a­lis­tal­la ark­ti­sen alu­een mer­ki­tys li­sään­tyy.

Vai­kut­taa­ko Suo­men ja Ruot­sin Nato-jä­se­nyys sii­hen, kuin­ka pe­liä lu­e­taan toi­sel­la puo­lel­la itä­ra­jaa?

Asun­maa sa­noo us­ko­van­sa, et­tä Ve­nä­jä on jo kau­an sit­ten va­rau­tu­nut sii­hen, et­tä Suo­men ja Ruot­sin Nato-jä­se­nyys oli­si voi­nut ta­pah­tua ai­em­min­kin.

– Täl­lä het­kel­lä­hän se ti­lan­ne on suh­teel­li­sen va­kaa, mut­ta sitä on jat­ku­vas­ti seu­rat­ta­va. Ja on val­mis­tau­dut­ta­va sii­hen, et­tä jos se ti­lan­ne muut­tuu, meil­lä on kyky huo­leh­tia sen alu­een puo­lus­ta­mi­ses­ta, hän sa­noo.

Vain muu­ta­mia päi­viä haas­tat­te­lun jäl­keen Ve­nä­jä ker­too ve­täy­ty­vän­sä Ba­rent­sin eu­ro­ark­ti­ses­ta neu­vos­tos­ta, jon­ka teh­tä­vä­nä on ol­lut yh­teis­työn edis­tä­mi­nen alu­eel­la. Syyt­tä­vä sor­mi osoit­ti läh­dön het­kel­lä neu­vos­ton ny­kyi­seen pu­heen­joh­ta­ja­maa­han Suo­meen.

Asun­maa on eh­ti­nyt näh­dä Brys­se­lis­sä jo use­am­man eri­lai­sen Na­ton. Hä­nen en­sim­mäi­sel­lä ko­men­nuk­sel­laan 2005–2009 Nato oli jät­ti­mäi­nen krii­sin­hal­lin­ta­or­ga­ni­saa­tio, kun Bal­ka­nin ope­raa­ti­ot oli­vat yhä suu­ria ja rin­nal­le kas­voi ISAF-ope­raa­tio Af­ga­nis­ta­nis­sa.

Kun Asun­maa saa­pui pääl­li­kök­si edus­tus­tol­le edel­li­sen ker­ran vuon­na 2015, Ve­nä­jä oli jo val­lan­nut Kri­min ja Nato oli al­ka­nut vuo­den 2014 Wa­le­sin huip­pu­ko­kouk­ses­sa siir­tyä toi­seen asen­toon. Pe­lo­te ja puo­lus­tus oli­vat taas tul­leet ajan­koh­tai­sik­si.

– Ja vas­ta nyt 2022 Ve­nä­jän täy­si­mit­tai­nen hyök­käys­so­ta oli se, mikä to­del­la pa­kot­ti tä­män jär­jes­tön kat­so­maan, et­tä mikä on tämä pe­rim­mäi­nen syy, et­tä tämä jär­jes­tö on ole­mas­sa.

Nato-suur­lä­het­ti­läs on haas­tat­te­lus­sa hah­mo­tel­lut kaik­ki­aan lä­hes tun­nin Suo­men paik­kaa jär­jes­tös­sä, mut­ta eräs tär­keä tie­to on yhä ker­to­mat­ta. Mikä Brys­se­lis­sä oli lo­pul­ta niin hy­vää, et­tä sin­ne teki mie­li pa­la­ta vie­lä ker­ran?

Mie­len­kiin­toi­set teh­tä­vät ja kan­sain­vä­li­nen ym­pä­ris­tö, Asun­maa sa­noo. Li­säk­si hän on huo­man­nut pi­tä­vän­sä homs­sui­ses­ta Brys­se­lis­tä, jos­ta löy­tyy hie­noa ark­ki­teh­tuu­ria ja jos­sa kaik­ki kui­ten­kin lo­pul­ta jär­jes­tyy. Pa­ha­mai­nei­si­na sa­de­päi­vi­nä­kin vet­tä tu­lee har­voin koko päi­vää.

– Ja kui­ten­kin kun Eu­roo­pan tur­val­li­suut­ta kos­ke­vat ky­sy­myk­set ovat mi­nun ural­la­ni ol­leet se joh­to­lan­ka – oli kyse sit­ten Na­tos­ta tai EU:sta, ja kun on mo­lem­mil­la puo­lil­la ol­lut mu­ka­na sitä kos­ke­vas­sa pää­tök­sen­te­os­sa ja val­mis­te­lus­sa. On­han se ihan su­per­mie­len­kiin­tois­ta.