Po­rin tai­de­mu­se­on vuo­den 2026 uu­det näyt­te­lyt pu­no­vat yh­teen ajal­li­sia ker­ros­tu­mia ny­ky­tai­teen his­to­ri­as­ta mo­der­nis­min eri vai­hei­siin. Sa­mal­la näyt­te­lyt kos­ket­ta­vat mu­se­o­jär­jes­tel­män pe­rus­ky­sy­myk­siä. Mitä mää­ri­täm­me ar­vok­kaak­si ja mi­ten py­rim­me tur­vaa­maan ja säi­lyt­tä­mään kult­tuu­ril­li­sia ar­vo­ra­ken­nel­mia?

Cont­ra Con­ser­va­tio

On ole­mas­sa kak­si Jusé­liuk­sen mau­so­leu­min kat­tof­res­koa. Yk­si on omal­la pai­kal­laan Po­rin Käp­pä­rän hau­taus­maal­la si­jait­se­van mau­so­leu­min kes­ki­ku­po­lis­sa, toi­nen koot­tu­na Po­rin tai­de­mu­se­on lat­ti­al­le.

Jusé­liuk­sen mau­so­leu­min al­ku­pe­räi­set fres­kot suun­nit­te­li ja maa­la­si Ak­se­li Gal­len-Kal­le­la (s. 1865 Pori, k. 1913 Tuk­hol­ma). Kat­tof­res­koa lu­kuun ot­ta­mat­ta ne tu­hou­tui­vat ra­ken­nuk­ses­sa syt­ty­nees­sä tu­li­pa­los­sa vuon­na 1931. Ku­po­lin kat­tof­res­ko ir­ro­tet­tiin pa­los­sa tu­hou­tu­nees­ta ra­ken­nuk­ses­ta, mau­so­leu­mi kun­nos­tet­tiin ja fres­kot maa­lat­tiin uu­des­taan Ak­se­li Gal­len-Kal­le­lan kuo­le­man jäl­keen hä­nen poi­kan­sa Jor­ma Gal­len-Kal­le­lan toi­mes­ta. Al­ku­pe­räi­nen kat­tof­res­ko muut­tui jään­teek­si, epä­on­ni­sen hank­keen ma­te­ri­aa­li­sek­si muis­tu­mak­si, ajal­lis­ten ker­ros­tu­mien ul­ko­puo­lel­le siir­re­tyk­si haa­muk­si. Kak­soi­so­len­to oli ot­ta­nut sen pai­kan to­del­li­suu­den jat­ku­mos­sa.

Ke­vääl­lä 2026 tai­de­mu­se­on Hal­liin avau­tu­va Cont­ra Con­ser­va­tio -ryh­mä­näyt­te­ly pu­noo yh­teen tu­hou­tu­mi­sen ja el­py­mi­sen tee­mo­ja tar­kas­tel­len ky­sy­mys­tä säi­lyt­tä­mi­sen, en­nal­lis­ta­mi­sen ja toi­saal­ta muu­tok­sen, me­ta­mor­foo­sin ja ent­ro­pi­an kä­sit­tei­den lä­vit­se. Näyt­te­lyn kes­ki­ös­sä on uu­del­leen koot­tu Ak­se­li Gal­len-Kal­le­lan Jusé­liuk­sen mau­so­leu­miin maa­laa­ma kat­tof­res­ko, jon­ka osat kuu­lu­vat Sa­ta­kun­nan Mu­se­on ko­ko­el­maan. Kan­sain­vä­li­set ja pai­kal­li­set ny­ky­tai­tei­li­jat tuo­vat nä­kö­kul­mia näyt­te­lyn tee­moi­hin sekä ole­mas­sa ole­vien et­tä näyt­te­lyä var­ten to­teu­tet­tu­jen te­os­ten kaut­ta. Gal­len-Kal­le­lan li­säk­si näyt­te­lyn muut tai­tei­li­jat ovat Cyp­rien Gail­lard, Mar­kus Lui­ro, Ii­da Ni­ki­tin, Kos­ti S. Ruo­ho­maa ja Ve­ro­ni­ca Ryan.

Näyt­te­lyn on koon­nut Po­rin tai­de­mu­se­on näyt­te­lyin­ten­dent­ti Art­tu Me­ri­maa.

Still-kuva Cyprien Gaillardin filmistä Real Remnants of Fictive Wars V vuodelta 2004.

De Se -asen­ne

Sa­maan ai­kaan tai­de­mu­se­on Sii­ven vaih­tu­vien näyt­te­lyi­den ti­lois­sa on esil­lä toi­nen ryh­mä­näyt­te­ly De Se -asen­ne. Näyt­te­lyn te­ok­set her­kis­te­le­vät ja vi­rit­tä­vät esiin ulot­tu­vuuk­sia liit­ty­en paik­koi­hin, hen­ki­lö­koh­tai­siin do­ku­ment­tei­hin sekä työn, yh­teis­kun­nan ja ar­vo­nan­non muo­toi­hin. Kes­kei­se­nä ky­sy­myk­se­nä on tie­don tuo­tan­to fe­mi­nis­ti­se­nä tai­teel­li­se­na pro­ses­si­na. Esil­lä on te­ok­sia tai­tei­li­joil­ta Jaa­na Kok­ko, Ghis­lai­ne Leung, Char­lot­te Po­se­nens­ke, Sal­la Tyk­kä ja Mare Vint. Fe­lix Gon­za­lez-Tor­re­sin te­ok­sen do­ku­men­taa­ti­on kaut­ta nos­te­taan huo­mi­on koh­teek­si ta­pau­se­si­merk­ki Po­rin tai­de­mu­se­on näyt­te­ly­his­to­ri­as­ta ja ava­taan nä­kö­koh­ta puit­tei­siin, jot­ka mää­rit­te­le­vät tai­de­te­ok­sen ole­mas­sa­o­lon eh­to­ja. Näyt­te­lyä var­ten teh­dään myös uu­sia te­ok­sia. Tai­tei­li­jat Mia Wen­nerst­rand ja Me­la­nie Jame Wolf te­ke­vät te­ok­sen yh­teis­työs­sä. Myös ku­va­tai­tei­li­ja An­ni Puo­lak­ka val­mis­taa näyt­te­lyyn uu­den te­os­ko­ko­nai­suu­den. Puo­la­kan te­ok­set ase­te­taan esil­le Mare Vin­tin gra­fii­kan ve­dos­ten ti­lal­le, jot­ka pois­tu­vat näyt­te­lyn ri­pus­tuk­ses­ta 31.5.2026.

De Se -asen­ne -näyt­te­lyyn liit­tyy myös kak­si ta­pah­tu­ma­päi­vää: 13.6. on per­for­mans­sit Mia Wen­nerst­ran­dil­ta & Me­la­nie Jame Wol­fil­ta sekä An­ni Puo­la­kal­ta. Li­säk­si oh­jel­mas­sa on vi­de­oe­si­tyk­set: Ni­co­le Wi­dart: Chan­tal Aker­man, écri­vain de ci­ne­ma (1993) sekä Ca­ro­lee Schnee­mann: Mys­te­ries of the Pus­sies (1998–2010), jon­ka yh­tey­des­sä on kes­kus­te­lu ku­raat­to­ri He­len Kap­lins­kyn kans­sa. 30.8. Wen­nerst­rand ja Wolf uu­si­vat esi­tyk­sen­sä. Päi­vän muu oh­jel­ma täy­den­tyy ja jul­kis­te­taan ko­ko­nai­suu­des­saan tai­de­mu­se­on verk­ko­si­vuil­la näyt­te­lyn avau­dut­tua.

Näyt­te­lyn on ku­ra­toi­nut toh­to­rin väi­tös­tut­ki­mus­ta Tai­dey­li­o­pis­tos­sa par­hail­laan tai­teen esit­tä­mi­sen ky­sy­myk­sis­tä te­ke­vä Mii­na Hu­ja­la.

Harry Kivijärven Viisasten kivi. Kuva: Veera Korhonen

Mai­re Gul­lich­sen ja mo­der­nis­min kään­ne­koh­dat

Mai­re Gul­lich­se­nin tai­de­sää­ti­ön ko­ko­el­maa esit­te­le­vä näyt­te­ly jat­kuu ke­vät- ja ke­sä­kau­den yli osit­tain uu­des­taan muo­ka­tul­la ri­pus­tuk­sel­la. Näyt­te­ly kes­kit­tyy pro­fes­so­ri Mai­re Gul­lich­se­nin tai­teen ke­rää­mi­sen al­ku­vai­hei­siin ja esit­te­lee suo­ma­lais­ta mo­der­nis­mia 1900-lu­vun al­ku­puo­lel­ta.

Näyt­te­lys­sä on esil­lä te­ok­sia tai­tei­li­joil­ta:

Gö­ran Au­gust­son, Bir­ger Carls­tedt, Mag­nus Enc­kell, Es­ter He­le­nius, Heik­ki Häi­vä­o­ja, Ee­ro Jär­ne­felt, Gu­nil­la Kihl­man, Har­ry Ki­vi­jär­vi, Anit­ra Lu­can­der, Ernst Met­her-Borgst­röm, Ol­li Miet­ti­nen, Lars-Gun­nar Nordst­röm, Lai­la Pul­li­nen, Tyko Sal­li­nen, Rolf Sandq­vist, Sig­rid Schau­man, He­le­ne Schjerf­beck, Sul­ho Si­pi­lä, Per Ste­nius, Kain Tap­per, El­len Thes­leff, Sam Van­ni.

Uu­sien näyt­te­lyi­den ava­jai­sia juh­li­taan per­jan­tai­na 27.3. kel­lo 18–20. Näyt­te­lyt ovat avoin­na 30.8.2026 as­ti.

Läh­de: Po­rin tai­de­mu­se­on tie­do­te