Tui­ja Saa­ri­nen

Vi­ro­lais­syn­tyi­sen, ny­ky­ään Kuh­mos­sa asu­van ja Ou­lun pii­ris­sä po­lii­si­na työs­ken­te­le­vän Tai­mi Ko­mu­lai­sen ide­oi­ma ja tuot­ta­ma do­ku­ment­tie­lo­ku­va Suo­men jat­ko­so­das­sa tais­tel­leis­ta vi­ro­lai­sis­ta va­paa­eh­toi­sis­ta ja hei­dän koh­ta­lois­taan näh­dään 25.4. Mi­ka­els­går­den-juh­la­sa­lis­sa Po­ris­sa. Va­na­ve­des­sä – Kii­lu­vees -elo­ku­va val­mis­tui vii­me het­kil­lä sii­nä mie­les­sä, et­tä tänä päi­vä­nä näi­tä Suo­men-poi­kia on Vi­ros­sa elos­sa enää nel­jä. Suo­men rin­ta­mal­la hei­tä tais­te­li lä­hes 3 400.

– Suo­ma­lai­sia ja eri­tyi­ses­ti jää­kä­rei­tä osal­lis­tui Vi­ron va­paus­so­taan vuo­si­na 1918–1920, ja Suo­men-po­jat ha­lu­si­vat mak­saa tätä vel­kaa tais­te­le­mal­la vel­jes­kan­san ri­veis­sä Suo­men va­pau­den puo­les­ta, to­te­aa Pert­ti Rams­tedt, joka toi­mii esi­tyk­sen jär­jes­tä­vän Jää­kä­ri­pa­tal­joo­na 27:n Pe­rin­neyh­dis­tys ry:n Sa­ta­kun­nan osas­ton va­ra­pu­heen­joh­ta­ja­na.

Suo­men so­ta­rin­ta­ma tar­jo­si myös mah­dol­li­suu­den val­men­tau­tua vas­taa­vaan it­se­näi­syys­tais­te­luun myö­hem­min Vi­ros­sa.

Suo­men-poi­kien koh­ta­lot oli­vat ko­via: Neu­vos­to­liit­to mie­hit­ti Vi­ron, ja mi­kä­li Suo­men-men­nei­syys tuli il­mi, oli tie­dos­sa pas­si­tus van­ki­lei­ril­le tai jopa kuo­le­man­tuo­mio. Moni pää­si van­ki­lei­ril­tä vas­ta vuon­na 1953, Sta­li­nin kuol­tua.

Taimi Komulainen halusi veljensä kanssa kunnioittaa virolaisia Suomen-poikia soutamalla Helsingistä Tallinnaan elokuussa 2018. Suuri osa Suomen-pojista tuli Suomeen soutamalla hatarilla kalastajaveneillä.

Taimi Komulaisen kotialbumi

Suo­meen­kaan jää­neil­lä ei ol­lut help­poa. Jat­ko­so­dan jäl­keen kom­mu­nis­tien kä­siin jou­tu­nut val­ti­ol­li­nen po­lii­si al­koi van­gi­ta vi­ro­lai­sia ja luo­vut­ti hei­tä Neu­vos­to­liit­toon.

Rams­tedt lii­kut­tuu sy­väs­ti muis­tel­les­saan ys­tä­vien­sä, rak­ve­re­läis­ten Suo­men-poi­kien ker­to­muk­sia neu­vos­to­mie­hi­tyk­sen ajal­ta.

– Kun Vi­rol­la ei ol­lut omaa it­se­näi­syys­päi­vää, niin suu­rin juh­la oli 6.12., Suo­men it­se­näi­syys­päi­vä. Sil­loin ve­det­tiin ver­hot kiin­ni ja sy­ty­tet­tiin kynt­ti­lä.

Ko­mu­lai­nen ker­too, et­tä en­sim­mäi­nen kim­mo­ke do­ku­ment­tie­lo­ku­van te­ke­mi­seen tuli jo 1990-lu­vun alus­sa, jol­loin hän oli suo­ma­lai­sen mie­hen­sä kans­sa ra­ken­ta­mas­sa ta­loa Kuh­moon. Ton­til­ta löy­tyi vi­ron­kie­li­siä kir­jei­tä, jot­ka oli osoi­tet­tu eläin­lää­kä­ri­nä toi­mi­neel­le en­ti­sel­le Suo­men-po­jal­le Hei­no Soo­sa­lul­le.

– Ne me­ni­vät ihon al­le. Kir­jeet ker­toi­vat ko­vas­ta ikä­väs­tä ja huo­les­ta. Mi­nun oli help­po sa­mais­tua ti­lan­tee­seen, muis­te­lee Ko­mu­lai­nen.

Sit­ten vie­räh­ti­kin tovi, ja tul­tiin vuo­den 2017 jou­luun. Suo­mi oli juu­ri juh­li­nut 100-vuo­tis­ta it­se­näi­syyt­tään, ja Viro oli tu­los­sa pe­räs­sä hel­mi­kuus­sa. Ko­mu­lai­nen heit­ti vel­jel­leen aja­tuk­sen sii­tä, et­tä oli­si hie­noa teh­dä jo­ta­kin Suo­men-poi­kien kun­ni­ak­si.

Vanavedessä - Kiiluvees -elokuva sai kantaesityksensä Virossa kesäkuussa 2022. Kuvassa Taimi Komulaisen (oik.) kanssa Suomen-poika Toomas Vaasin tytär, Suomen-poika Raul Kuutman leski Ege Kuutma.

Taisto Raudalainen

Syn­tyi aja­tus sou­tu­mat­kas­ta Hel­sin­gis­tä Vi­roon. Ke­säl­lä 2018 Ko­mu­lai­nen ja hä­nen vel­jen­sä sou­ti­vat yli Suo­men­lah­den. Sou­tu oli osa Suo­men ja Vi­ron 100-vuo­tis­ta­pah­tu­mia.

– Kun sou­tu oli ohi, jäi vä­hän kes­ke­ne­räi­nen olo ja tun­ne, et­tä tämä pi­täi­si saa­da jo­ten­kin do­ku­men­toi­tua. Sii­tä läh­ti aja­tus muu­ta­man Suo­men-po­jan haas­tat­te­le­mi­ses­ta. Lo­pul­ta do­ku­ment­tiin saa­tiin kym­me­nen Suo­men-poi­kaa ja li­säk­si hei­dän lä­hei­si­ään.

– Kos­ka Suo­men-po­jat ovat lä­hes sa­ta­vuo­ti­ai­ta, tämä on hei­dän vii­mei­nen tes­ta­ment­tin­sa nuo­rem­mil­le.

Vanavedessä-dokumenttielokuvan syntyyn vaikutti voimakkaasti Suomen-poikien kunniaksi tehty soutumatka Helsingistä Tallinnaan.

Do­ku­ment­ti on nyt, Uk­rai­nan so­dan ja Suo­men Na­toon liit­ty­mi­sen vuok­si eri­tyi­sen ajan­koh­tai­nen. Ko­mu­lai­nen ei sääs­te­le sa­no­jaan kom­men­toi­des­saan Ve­nä­jän toi­mia.

– Mi­kään ei ole muut­tu­nut. Kreml ha­lu­aa yhä kiis­tää naa­pu­ri­kan­soil­taan oi­keu­den ole­mas­sa­o­loon ja elä­mään. Hei­dän vää­ris­tel­ty his­to­ri­ap­ro­pa­gan­dan­sa ruok­kii edel­leen myös tu­le­via su­ku­pol­via.

”Ei kos­kaan enää yk­sin” on lau­sah­dus, joka on kuul­tu Na­toon liit­ty­mi­sen yh­tey­des­sä. Rams­tedt ha­lu­aa muis­tut­taa, et­tä Suo­mi ei ol­lut jat­ko­so­das­sa yk­sin.

– Em­me ol­leet yk­sin. On hyvä muis­taa Suo­men-poi­kia.

Va­na­ve­des­sä – Suo­men-poi­kien ta­ri­na

Kii­lu­vees – Soo­me­pois­te Lugu

25.4.2023 kel­lo 18

Mi­ka­els­går­den-juh­la­sa­li, Mi­kon­ka­tu 20-22, Pori

Il­moit­tau­tu­mi­set 20.4. men­nes­sä säh­kö­pos­til­la han­nu.ky­ro­vaa­ra@gmail.com tai pert­ti.rams­tedt@ko­ti­pol­ku.net

Elo­ku­van kes­to 90 min.

Kah­vi­tar­joi­lu 7,50 e/hlö. Kah­vi­tar­joi­lu klo 17 al­ka­en.

Sa­ta­kun­nan Viik­ko on ta­pah­tu­man yh­teis­työ­kump­pa­ni.