Mai­ju Yli­pies­sa / STT

EU-par­la­ment­ti ja Eu­roo­pan uni­o­nin jä­sen­maat ovat pääs­seet alus­ta­vaan so­puun di­rek­tii­vis­tä, jol­la on tar­koi­tus suo­ja­ta toi­mit­ta­jia ja ak­ti­vis­te­ja häi­rit­se­mis­tar­koi­tuk­ses­sa nos­te­tuil­ta kan­teil­ta.

EU on ol­lut huo­lis­saan stra­te­gis­ten häi­rin­tä­kan­tei­den eli niin sa­not­tu­jen SLAPP-kan­tei­den li­sään­ty­mi­ses­tä. Nii­den tar­koi­tuk­se­na on pe­lo­tel­la jul­ki­sen kri­tii­kin esit­tä­jät hil­jai­sik­si. Jo pelk­kä pit­kien ja kal­lii­den oi­keus­tais­te­lu­jen uh­ka voi pa­kot­taa me­di­oi­ta ja kan­sa­lais­jär­jes­tö­jä pe­rään­ty­mään tiet­ty­jen asi­oi­den esil­le­tuo­mi­ses­ta.

– Toi­vo­tan ter­ve­tul­leek­si SLAP­Pien vas­tai­sen di­rek­tii­vin, joka suo­je­lee nii­tä, jot­ka yrit­tä­vät pal­jas­taa epä­miel­lyt­tä­viä to­tuuk­sia, kir­joit­ti EU-ko­mis­si­on pu­heen­joh­ta­ja Ur­su­la von der Ley­en vies­ti­pal­ve­lu X:ssä.

Di­rek­tii­vil­le tar­vi­taan vie­lä EU-par­la­men­tin vi­ral­li­nen hy­väk­syn­tä.

Uu­sien sään­tö­jen myö­tä SLAPP-kan­teen koh­teek­si jou­tu­nut ih­mi­nen voi­si esi­mer­kik­si pyy­tää tuo­mi­ois­tui­mel­ta il­mei­sen pe­rus­teet­to­man kan­teen var­hais­ta hyl­kää­mis­tä. Kan­teen nos­ta­jan pi­täi­si tuol­loin pys­tyä osoit­ta­maan, et­tä kan­ne on pe­rus­tel­tu.

Tuo­mi­ois­tuin voi­si myös vaa­tia kan­teen nos­ta­jal­ta ra­hal­li­sen va­kuu­den oi­keu­den­käyn­ti­ku­lu­jen kat­ta­mi­sek­si. Tuo­mi­ois­tuin voi­si myös päät­tää, et­tä kan­ta­ja mak­saa oi­keus­ku­lut, mu­kaan lu­kien SLAPP-kan­teen koh­teen oi­keus­ku­lut. Kan­ta­jal­le voi­tai­siin myös mää­rä­tä mui­ta seu­raa­muk­sia.

Sään­nöt kos­ke­vat si­vii­li­oi­keu­del­li­sia ta­pauk­sia, joil­la kat­so­taan ole­van ra­jat ylit­tä­viä vai­ku­tuk­sia.

Li­säk­si EU-mai­den tu­lee di­rek­tii­vin mu­kaan kiel­täy­tyä tun­nus­ta­mas­ta ja pa­ne­mas­ta täy­tän­töön EU:n ul­ko­puo­li­sis­sa mais­sa an­net­tu­ja tuo­mi­oi­ta, jos ne kat­so­taan il­mei­sen pe­rus­teet­to­mik­si tai oi­keu­del­lis­ten me­net­te­ly­jen vää­rin­käy­tök­si.

Bri­tan­ni­as­sa to­dis­tus­taak­ka on toi­mit­ta­jil­la, jo­ten va­rak­kaat ta­hot ovat nos­ta­neet siel­lä tuot­toi­sia kan­tei­ta. Lon­too­ta on ni­mi­tet­ty jopa maa­il­man kun­ni­an­louk­kaus­pää­kau­pun­gik­si.

Von der Ley­en ja EU-ko­mis­si­on ar­vois­ta ja avoi­muu­des­ta vas­taa­va va­ra­pu­heen­joh­ta­ja Vera Jou­ro­va ni­mit­tä­vät uut­ta di­rek­tii­viä "Daph­nen laik­si".

Nimi viit­taa mal­ta­lai­seen tut­ki­vaan toi­mit­ta­jaan Daph­ne Ca­ru­a­na Ga­li­zi­aan, joka mur­hat­tiin au­to­pom­mil­la vuon­na 2017. Ca­ru­a­na Ga­li­zia oli en­nen kuo­le­maan­sa tut­ki­nut mal­ta­lais­ten po­lii­tik­ko­jen kor­rup­ti­o­ta ja syyt­tä­nyt muun mu­as­sa sil­lois­ta pää­mi­nis­te­riä Jo­seph Mus­ca­tia kor­rup­ti­oon se­kaan­tu­mi­ses­ta. Toi­mit­ta­jaa vas­taan oli myös nos­tet­tu kym­me­niä oi­keus­jut­tu­ja.

Mus­cat jät­ti teh­tä­vän­sä tam­mi­kuus­sa 2020 mur­haan liit­ty­neen skan­daa­lin vuok­si. Hä­nen on syy­tet­ty suo­jel­leen liit­to­lai­si­aan mur­han tut­ki­muk­sien yh­tey­des­sä.

Ca­ru­a­na Ga­li­zi­an mur­han tun­nus­ta­neet vel­jek­set sai­vat vii­me vuon­na 40 vuo­den van­keus­tuo­mi­ot. Hei­tä on pi­det­ty palk­ka­tap­pa­ji­na. Mur­han ti­laa­mi­ses­ta epäil­lään mal­ta­lais­ta lii­ke­mies­tä.

---

Läh­tee­nä myös uu­tis­toi­mis­to AFP.