Tui­ja Saa­ri­nen

Pir­te­än­kel­tai­nen pa­la­pe­li on hah­mot­tu­mas­sa pöy­däl­lä pah­vin­pa­lan pääl­lä, ja 500 pa­lan ko­ko­nai­suu­des­ta erot­tu­vat jo sit­ruu­na, pap­ri­ka ja kur­pit­sa. Lee­na Fal­tun stra­te­gia on va­li­ta ku­vas­ta yk­si sel­keä, isom­pi yk­si­tyis­koh­ta, jos­ta aloit­taa.

– Täl­lä ker­taa aloi­tin sit­ruu­nas­ta, kos­ka sen pa­lat on help­po erot­taa. Hel­poin­ta on aloit­taa sel­lai­ses­ta koh­das­ta, jos­sa on esi­mer­kik­si pal­jon sa­maa vä­riä, to­te­aa Falt­tu.

Eu­ra­jo­ke­lai­nen Falt­tu on van­nou­tu­nut Em­mer­da­le-sar­jan fani, ja luon­nol­li­ses­ti ai­hees­ta löy­tyy myös pa­la­pe­li. Ky­sei­nen 1 000 pa­lan pa­la­pe­li on kak­si­puo­li­nen ja sen hän on teh­nyt mo­neen ker­taan. Yk­si ku­van näyt­te­li­jöis­tä on pu­keu­tu­nut pu­nai­seen vil­la­pai­taan, ja se on se, mikä ko­ke­neel­le pa­la­pe­lin te­ki­jäl­le pis­tää sil­mään: pu­nai­set pa­lat löy­ty­vät no­pe­as­ti isos­ta ka­sas­ta.

Parhaillaan Leena Falttu kokoaa Andrea Tilkin -kokoelmaan kuuluvaa palapeliä. "Iloinen keltainen piristää sopivasti näin pimeään aikaan", toteaa Falttu. Kuva: Tuija Saarinen

Falt­tu ei ole nii­tä pa­la­pe­lin te­ki­jöi­tä, jot­ka ke­hys­tä­vät ai­kaan­saan­nok­sen­sa. Hän ei ota niis­tä edes va­lo­ku­vaa.

– Het­ken sitä val­mis­ta ku­vaa kat­soo, ja sit­ten ha­jot­taa sen. Kuu­lun Fa­ce­boo­kis­sa mo­neen pa­la­pe­li­ryh­mään, jois­ta osas­sa vaih­de­taan pa­la­pe­le­jä, ku­ten esi­mer­kik­si Pa­la­pe­lin vaih­to­rin­ki Sa­ta­kun­ta, ja ta­pa­na­ni on pis­tää te­ke­mä­ni pa­la­pe­lit kier­toon. Jos­kus olen lah­joit­ta­nut nii­tä Eu­ra­jo­en kier­rä­tys­kes­kuk­seen­kin, jos­ta ne ovat no­pe­as­ti löy­tä­neet uu­den omis­ta­jan.

Joi­hin­kin pa­la­pe­lei­hin muo­dos­tuu kui­ten­kin tun­ne­si­de, ku­ten edel­lä mai­nit­tuun Em­mer­da­le-pa­la­pe­liin. Myös muu­ta­ma muu brit­ti­läi­nen tv-sar­ja on edus­tet­tu­na pa­la­pe­leis­sä.

– The Ro­yal eli Ky­lä­sai­raa­la ja He­art­be­at eli Sy­dä­men asi­al­la ovat myös lem­pi­sar­jo­ja­ni ja niis­tä mi­nul­la on pa­la­pe­lit, jois­ta en luo­vu. Teen nii­tä uu­des­taan ai­na muu­ta­man vuo­den vä­lein.

Eh­do­ton suo­sik­ki on And­rea Tilk Puz­z­le Col­lec­ti­on -ko­ko­el­ma, jon­ka kel­tai­nen pa­la­pe­li ”Yum­my Yel­low” on par­hail­laan työn al­la. Myös au­tot ai­hee­na kiin­nos­ta­vat, sa­moin kuin van­haa ai­kaa hen­ki­vät mai­nok­set.

Tekeillä olevan palapelin kokoamisen Falttu aloitti reunoista ja sitruunasta. Kuva: Tuija Saarinen

Yleen­sä Falt­tu ko­ko­aa 1 000 pa­lan pa­la­pe­le­jä. Käy­tet­tä­vis­sä ole­va tila mää­rit­tää mak­si­mi­koon.

– Suu­rem­mat pa­la­pe­lit vaa­ti­si­vat pai­kan, jo­hon ne voi jät­tää le­väl­leen, ei­kä mi­nul­la ole sen ko­kois­ta pöy­tää. Ko­ko­an pa­la­pe­lit keit­ti­ön pöy­dän ää­res­sä pah­vin­pa­lan pääl­lä, jol­loin saan siir­ret­tyä ne tar­vit­ta­es­sa muu­al­le. Jos­kus pii­lo­tan kes­ke­ne­räi­sen pa­la­pe­lin va­ha­kan­kaan­pa­lan al­le, jol­loin sen pääl­le voi mai­ni­os­ti kat­taa.

Pa­la­pe­le­jä pi­tää ai­na ol­la ko­to­na jem­mas­sa sil­tä va­ral­ta, et­tä ins­pi­raa­tio is­kee.

– Mi­nul­la on täl­lä­kin het­kel­lä kym­men­kun­ta te­ke­mä­tön­tä pa­la­pe­liä. Kun pa­la­pe­li­hi­mo is­kee, niin teen yh­den 1 000 pa­lan ku­van kol­mes­sa päi­väs­sä, to­te­aa kir­jas­to­au­ton kul­jet­ta­ja­na työs­ken­te­le­vä Falt­tu.

Fal­tun lem­pi­pa­la­pe­le­jä ovat sel­lai­set, jois­sa on sel­keä kuva.

– Han­kin pa­la­pe­le­jä, jois­sa on sel­vä ku­vio. Tai­vai­den ko­ko­a­mi­nen ei oi­kein kiin­nos­ta. En pidä esi­mer­kik­si alp­pi­mai­se­mis­ta, kos­ka niis­sä en pää­se eteen­päin.

Toi­si­naan Falt­tu te­kee tyt­tä­ren­sä kans­sa yh­des­sä pa­la­pe­le­jä.

– Is­tum­me vas­ta­tus­ten ja jaam­me ku­van puo­lik­si. Kuun­te­lem­me ra­di­os­ta mu­siik­kia ja pari kol­me tun­tia me­nee hups vaan. 500 pa­lan kuva val­mis­tuu yh­des­sä il­las­sa.

Leena Falttu on vannoutunut Emmerdale-sarjan fani, ja häneltä löytyy aiheesta palapelikin. Kuva: Tuija Saarinen

Falt­tu las­kee, et­tä on elä­män­sä ai­ka­na teh­nyt sa­to­ja pa­la­pe­le­jä. Ko­ro­na-ai­ka­na hän ura­koi jopa pa­ri­kym­men­tä pa­la­pe­liä vuo­des­sa. Pa­la­pe­lien ko­ko­a­mi­nen on Fal­tul­le en­nen kaik­kea ren­tou­tu­mis­kei­no.

Yleen­sä kuva on se, joka pa­la­pe­leis­sä ve­to­aa eni­ten. Jos yk­si­vä­ris­tä taus­taa tai jo mai­nit­tua tai­vas­ta on pal­jon, Falt­tu jät­tää ura­kan suo­si­ol­la vä­liin.

– Vai­kein te­ke­mä­ni pa­la­pe­li tai­si ol­la suo­ma­lai­nen mai­se­ma, jos­sa oli lato. Teim­me yh­des­sä tyt­tä­re­ni kans­sa sitä la­don sei­nää. Sii­nä pi­tää vaan so­vi­tel­la pa­lo­ja, kun ku­vas­ta ei ole mi­tään apua. It­se oli­sin jät­tä­nyt kes­ken, mut­ta tyt­tä­re­ni on kär­si­väl­li­sem­pi.