Pari vuot­ta te­keil­lä ol­lut han­ke kah­dek­san sa­ta­kun­ta­lai­sen kun­nan yh­tei­sen jä­te­huol­to­yh­ti­ön pe­rus­ta­mi­sek­si tuli pää­tök­seen­sä, kun Pori, Har­ja­val­ta, Ko­ke­mä­ki, Me­ri­kar­via, Nak­ki­la, Po­mark­ku, Sii­kai­nen ja Ul­vi­la lait­toi­vat vii­me vii­kon kes­ki­viik­ko­na ni­met pa­pe­riin. Uu­si kah­dek­san kun­nan yh­tei­nen jä­te­huol­to­yh­tiö on ni­mel­tään Ke­rää­mö.

Pro­jek­ti­pääl­lik­kö Tii­na M. Toi­vo­nen ker­too, et­tä oli tie­toi­nen va­lin­ta yh­ti­öl­tä, et­tei sen ni­mes­sä esiin­ny sa­naa ”jäte”.

– Me em­me ha­lua pu­hua jät­tees­tä, sil­lä enää vain to­del­la pie­ni mää­rä ta­va­ras­ta on sel­lais­ta, mitä ei voi kier­rät­tää, ja mikä me­nee kaa­to­pai­kan penk­kaan. Sin­ne me­nee käy­tän­nös­sä enää lä­hin­nä la­si­vil­la ja as­bes­ti­jä­te. Kaik­ki muu on raa­ka-ai­net­ta, jos­ta voi­daan teh­dä jo­tain uut­ta.

Tiina M. Toivonen painottaa, että jätteen lajittelu on kuluttajan tärkein tehtävä. KUVA: PAULIINA VILPAKKA

Tiina M. Toivonen painottaa, että jätteen lajittelu on kuluttajan tärkein tehtävä. KUVA: PAULIINA VILPAKKA

Toi­vo­nen muis­tut­taa, et­tä maa­pal­lon luon­non­va­ro­jen jat­ku­vas­ti pie­nen­ty­es­sä jo­kai­sen on syy­tä pa­nos­taa sii­hen, et­tä kaik­ki raa­ka-ai­ne tu­lee mah­dol­li­sim­man hy­vin hyö­dyn­net­tyä.

– Ana­nas­pur­kin heit­tä­mi­nen se­ka­jät­tee­seen voi tun­tua pie­nel­tä asi­al­ta. Mut­ta jos se lai­te­taan­kin me­tal­lin­ke­räyk­seen, sii­tä voi­daan teh­dä vaik­ka uu­si haa­ruk­ka, hän ker­too.

Kaa­to­pai­kal­le me­ne­vän ta­va­ran mää­rä on 2010-lu­vul­la pie­nen­ty­nyt ra­di­kaa­lis­ti joka vuo­si. Kier­rä­tys­kel­vot­to­man jät­teen mää­rä on enää pie­nen­pie­ni mur­to-osa.

Porin lajitteluasemalle voi tuoda maksutta vaarallista jätettä, kuten kemikaaleja ja maaleja. KUVA: PAULIINA VILPAKKA

Porin lajitteluasemalle voi tuoda maksutta vaarallista jätettä, kuten kemikaaleja ja maaleja. KUVA: PAULIINA VILPAKKA

Vii­me vuo­si­na voi­mak­kaas­ti ki­ris­ty­nyt EU-lain­sää­dän­tö on nos­ta­nut kier­rä­tyk­sen vaa­ti­muk­set uu­del­le ta­sol­le. Suo­men on tu­le­vi­na vuo­si­na kak­sin­ker­tais­tet­ta­va kier­rä­tysp­ro­sent­tin­sa, et­tä se pys­tyy vas­taa­maan EU:n vaa­ti­muk­siin.

Kun­nil­le se tar­koit­taa uu­sia teh­tä­viä ja vel­voit­tei­ta. Nii­tä tu­lee sel­lai­sel­la vauh­dil­la, et­tei­vät yk­sit­täi­set kun­nat niis­tä enää sel­viä. Sik­si Sa­ta­kun­nas­sa pe­rus­tet­tiin use­am­man kun­nan yh­tei­nen jä­te­huol­to­yh­tiö. Isom­pi yh­tiö ky­ke­nee jär­jes­tä­mään jä­te­huol­lon kus­tan­nus­te­hok­kaam­min.

Juha Hämäläinen toimii Hangassuon jätekeskuksen ja Porin lajitteluaseman työnjohtajana. KUVA: PAULIINA VILPAKKA

Juha Hämäläinen toimii Hangassuon jätekeskuksen ja Porin lajitteluaseman työnjohtajana. KUVA: PAULIINA VILPAKKA

Ke­rää­mö aloit­taa toi­min­tan­sa 1. huh­ti­kuu­ta 2023. Ta­val­li­sen ku­lut­ta­jan ar­keen se ei täs­sä vai­hees­sa juu­ri­kaan vai­ku­ta. Eko­mak­sun las­ku tu­lee jat­kos­sa Ke­rää­möl­tä, ei­kä kau­pun­gil­ta. Li­säk­si Jä­te­vaak­ku-leh­ti saa uu­den ni­men ja ul­ko­a­sun.

Kun­tien jä­te­huol­lon teh­tä­vien li­sään­ty­mi­nen voi tu­le­vai­suu­des­sa kui­ten­kin nä­kyä jä­te­tak­sois­sa. Seu­raa­va tak­so­jen muu­tos on tie­dos­sa jo ke­vään ai­ka­na. Jä­te­huol­to­yh­tiö on voit­toa ta­voit­te­le­ma­ton, mut­ta tak­soil­la ka­te­taan toi­min­nan kus­tan­nuk­set.

Po­rin en­ti­ses­sä kier­rä­tys­kes­kuk­ses­sa pu­hal­ta­vat uu­det tuu­let. Kier­rä­tys­kes­kuk­sen myy­mä­lä­toi­min­ta on lop­pu­nut, ja ny­ky­ään paik­ka toi­mii la­jit­te­lu­a­se­ma­na. Ta­va­ran­myyn­tiä ei ole, mut­ta ta­va­ran vas­taa­not­toa ja la­jit­te­lu­pis­tei­tä kyl­lä.

– Tän­ne voi tuo­da lä­hes kai­ken sa­man, kuin Han­gas­suon jä­te­kes­kuk­seen­kin. Tääl­lä pal­ve­lut ovat kä­te­väs­ti lä­hem­pä­nä, Toi­vo­nen ker­too.

Kaatopaikalle menevän tavaran määrä on 2010-luvulla pienentynyt radikaalisti joka vuosi, sillä merkittävä osa jätteestä pystytään nykyään kierrättämään. KUVA: PAULIINA VILPAKKA

Kaatopaikalle menevän tavaran määrä on 2010-luvulla pienentynyt radikaalisti joka vuosi, sillä merkittävä osa jätteestä pystytään nykyään kierrättämään. KUVA: PAULIINA VILPAKKA

Ku­lut­ta­jat voi­vat tuo­da la­jit­te­lu­a­se­mal­le mak­sut­ta esi­mer­kik­si säh­kö- ja elekt­ro­niik­ka­ro­mua, vaa­ral­lis­ta jä­tet­tä, lasi- ja muo­vi­pak­kauk­sia, me­tal­lia ja pois­to­teks­tii­lei­tä.

Se­ka­jä­tet­tä, ku­ten esi­mer­kik­si huo­ne­ka­lu­ja ja ra­ken­nus­jä­tet­tä voi myös tuo­da, mut­ta niis­tä pe­ri­tään mak­su kuu­ti­oi­den mu­kaan. Soh­van jät­tä­mi­nen la­jit­te­lu­pis­teel­le voi kus­tan­taa sen koos­ta riip­pu­en esi­mer­kik­si pari kymp­piä.

La­jit­te­lu­a­se­ma ot­taa vas­taan kak­si kuu­ti­o­ta jä­tet­tä per tuo­ja.

Porin kierrätyskeskus toimii nykyään lajitteluasemana, jonne voi tuoda maksutta esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkaromua, vaarallista jätettä, lasi- ja muovipakkauksia, metallia ja poistotekstiileitä. KUVA: PAULIINA VILPAKKA

Porin kierrätyskeskus toimii nykyään lajitteluasemana, jonne voi tuoda maksutta esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkaromua, vaarallista jätettä, lasi- ja muovipakkauksia, metallia ja poistotekstiileitä. KUVA: PAULIINA VILPAKKA

Toi­vo­nen pai­not­taa, et­tä jät­teen la­jit­te­lu on ku­lut­ta­jan tär­kein teh­tä­vä. Oi­kein la­ji­tel­tu­na lä­hes kai­ken voi kier­rät­tää. Esi­mer­kik­si säh­kö- ja tek­no­lo­gi­a­ro­mu jat­kaa mat­kaan­sa Ke­rää­mön la­jit­te­lu­a­se­mal­ta eteen­päin jat­ko­kä­sit­te­lyyn, jos­sa van­hat lait­teet pu­re­taan osiin ja la­ji­tel­laan. La­ji­tel­luis­ta raa­ka-ai­neis­ta val­mis­te­taan uu­sia tuot­tei­ta.

– Säh­kö­ro­mus­sa­han on muun mu­as­sa ar­vok­kai­ta me­tal­le­ja. Kun lai­te kier­rä­te­tään, me­tal­lit saa­daan siel­tä tal­teen.

La­jit­te­lus­sa pi­tää kui­ten­kin muis­taa ol­la huo­lel­li­nen, et­tei tule va­hin­gos­sa pi­lan­neek­si koko erää. Yk­si haas­ta­vim­mis­ta hyö­ty­jät­teis­tä on lasi. La­sin­ke­räyk­seen saa lait­taa elin­tar­vi­ke­la­si­pur­kit eti­ket­tei­neen, mut­ta ei kant­ta, joka on me­tal­lia.

Kaik­ki la­si­kaan ei la­sin­ke­räyk­seen kel­paa.

– Jos la­sin­ke­räyk­seen lait­taa vaik­ka uu­ni­vuo­an tai tuu­li­la­sin, ne ei­vät su­la­kaan pro­ses­sis­sa, kos­ka ovat vah­vem­paa la­sia, Toi­vo­nen huo­maut­taa.

Poistotekstiilit tuodaan keräyspisteistä Porin lajittelukeskukseen, josta ne jatkavat matkaansa jatkojalostettavaksi. KUVA: PAULIINA VILPAKKA

Poistotekstiilit tuodaan keräyspisteistä Porin lajittelukeskukseen, josta ne jatkavat matkaansa jatkojalostettavaksi. KUVA: PAULIINA VILPAKKA

Mikä muut­tuu uu­den jä­te­lain myö­tä?

Syk­sys­tä 2023 eteen­päin kiin­teis­töis­sä, jois­sa on vä­hin­tään vii­si asun­toa, pak­kaus­jät­tei­den eril­lis­ke­räyk­sen (lasi, me­tal­li, muo­vi, kar­ton­ki) jär­jes­tää kun­nal­li­nen jä­te­huol­to­yh­tiö, ei­kä enää kiin­teis­tön omis­ta­ja.

Ke­säs­tä 2024 eteen­päin kun­nal­li­nen jä­te­huol­to­yh­tiö jär­jes­tää taa­ja­mien asuin­ta­lois­sa bi­o­jät­teen eril­lis­ke­räyk­sen. Jos ta­los­sa ei kom­pos­toi­da, Ke­rää­mö tuo pi­haan bi­o­jä­te­as­ti­an.

Li­säk­si Po­rin seu­dul­la käy­tös­sä ol­lut kar­ton­ki­pak­kaus­ten ja pa­pe­rin yh­teis­ke­räys päät­tyy ja ne on jat­kos­sa la­ji­tel­ta­va erik­seen.

Toi­mit­ta­ja: Pau­lii­na Vil­pak­ka