Kahdeksan satakuntalaiskunnan perustaman jätehuoltoyhtiön nimessä ei ole sanaa "jäte", ja se on tietoinen valinta
Rikkinäiset mikroaaltouunit ja puhkikuluneet farkut saavat oikein lajiteltuna uuden elämän.
Pari vuotta tekeillä ollut hanke kahdeksan satakuntalaisen kunnan yhteisen jätehuoltoyhtiön perustamiseksi tuli päätökseensä, kun Pori, Harjavalta, Kokemäki, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Siikainen ja Ulvila laittoivat viime viikon keskiviikkona nimet paperiin. Uusi kahdeksan kunnan yhteinen jätehuoltoyhtiö on nimeltään Keräämö.
Projektipäällikkö Tiina M. Toivonen kertoo, että oli tietoinen valinta yhtiöltä, ettei sen nimessä esiinny sanaa ”jäte”.
– Me emme halua puhua jätteestä, sillä enää vain todella pieni määrä tavarasta on sellaista, mitä ei voi kierrättää, ja mikä menee kaatopaikan penkkaan. Sinne menee käytännössä enää lähinnä lasivilla ja asbestijäte. Kaikki muu on raaka-ainetta, josta voidaan tehdä jotain uutta.
Tiina M. Toivonen painottaa, että jätteen lajittelu on kuluttajan tärkein tehtävä. KUVA: PAULIINA VILPAKKA
Toivonen muistuttaa, että maapallon luonnonvarojen jatkuvasti pienentyessä jokaisen on syytä panostaa siihen, että kaikki raaka-aine tulee mahdollisimman hyvin hyödynnettyä.
– Ananaspurkin heittäminen sekajätteeseen voi tuntua pieneltä asialta. Mutta jos se laitetaankin metallinkeräykseen, siitä voidaan tehdä vaikka uusi haarukka, hän kertoo.
Kaatopaikalle menevän tavaran määrä on 2010-luvulla pienentynyt radikaalisti joka vuosi. Kierrätyskelvottoman jätteen määrä on enää pienenpieni murto-osa.
Porin lajitteluasemalle voi tuoda maksutta vaarallista jätettä, kuten kemikaaleja ja maaleja. KUVA: PAULIINA VILPAKKA
Viime vuosina voimakkaasti kiristynyt EU-lainsäädäntö on nostanut kierrätyksen vaatimukset uudelle tasolle. Suomen on tulevina vuosina kaksinkertaistettava kierrätysprosenttinsa, että se pystyy vastaamaan EU:n vaatimuksiin.
Kunnille se tarkoittaa uusia tehtäviä ja velvoitteita. Niitä tulee sellaisella vauhdilla, etteivät yksittäiset kunnat niistä enää selviä. Siksi Satakunnassa perustettiin useamman kunnan yhteinen jätehuoltoyhtiö. Isompi yhtiö kykenee järjestämään jätehuollon kustannustehokkaammin.
Juha Hämäläinen toimii Hangassuon jätekeskuksen ja Porin lajitteluaseman työnjohtajana. KUVA: PAULIINA VILPAKKA
Keräämö aloittaa toimintansa 1. huhtikuuta 2023. Tavallisen kuluttajan arkeen se ei tässä vaiheessa juurikaan vaikuta. Ekomaksun lasku tulee jatkossa Keräämöltä, eikä kaupungilta. Lisäksi Jätevaakku-lehti saa uuden nimen ja ulkoasun.
Kuntien jätehuollon tehtävien lisääntyminen voi tulevaisuudessa kuitenkin näkyä jätetaksoissa. Seuraava taksojen muutos on tiedossa jo kevään aikana. Jätehuoltoyhtiö on voittoa tavoittelematon, mutta taksoilla katetaan toiminnan kustannukset.
Porin entisessä kierrätyskeskuksessa puhaltavat uudet tuulet. Kierrätyskeskuksen myymälätoiminta on loppunut, ja nykyään paikka toimii lajitteluasemana. Tavaranmyyntiä ei ole, mutta tavaran vastaanottoa ja lajittelupisteitä kyllä.
– Tänne voi tuoda lähes kaiken saman, kuin Hangassuon jätekeskukseenkin. Täällä palvelut ovat kätevästi lähempänä, Toivonen kertoo.
Kaatopaikalle menevän tavaran määrä on 2010-luvulla pienentynyt radikaalisti joka vuosi, sillä merkittävä osa jätteestä pystytään nykyään kierrättämään. KUVA: PAULIINA VILPAKKA
Kuluttajat voivat tuoda lajitteluasemalle maksutta esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkaromua, vaarallista jätettä, lasi- ja muovipakkauksia, metallia ja poistotekstiileitä.
Sekajätettä, kuten esimerkiksi huonekaluja ja rakennusjätettä voi myös tuoda, mutta niistä peritään maksu kuutioiden mukaan. Sohvan jättäminen lajittelupisteelle voi kustantaa sen koosta riippuen esimerkiksi pari kymppiä.
Lajitteluasema ottaa vastaan kaksi kuutiota jätettä per tuoja.
Porin kierrätyskeskus toimii nykyään lajitteluasemana, jonne voi tuoda maksutta esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkaromua, vaarallista jätettä, lasi- ja muovipakkauksia, metallia ja poistotekstiileitä. KUVA: PAULIINA VILPAKKA
Toivonen painottaa, että jätteen lajittelu on kuluttajan tärkein tehtävä. Oikein lajiteltuna lähes kaiken voi kierrättää. Esimerkiksi sähkö- ja teknologiaromu jatkaa matkaansa Keräämön lajitteluasemalta eteenpäin jatkokäsittelyyn, jossa vanhat laitteet puretaan osiin ja lajitellaan. Lajitelluista raaka-aineista valmistetaan uusia tuotteita.
– Sähköromussahan on muun muassa arvokkaita metalleja. Kun laite kierrätetään, metallit saadaan sieltä talteen.
Lajittelussa pitää kuitenkin muistaa olla huolellinen, ettei tule vahingossa pilanneeksi koko erää. Yksi haastavimmista hyötyjätteistä on lasi. Lasinkeräykseen saa laittaa elintarvikelasipurkit etiketteineen, mutta ei kantta, joka on metallia.
Kaikki lasikaan ei lasinkeräykseen kelpaa.
– Jos lasinkeräykseen laittaa vaikka uunivuoan tai tuulilasin, ne eivät sulakaan prosessissa, koska ovat vahvempaa lasia, Toivonen huomauttaa.
Poistotekstiilit tuodaan keräyspisteistä Porin lajittelukeskukseen, josta ne jatkavat matkaansa jatkojalostettavaksi. KUVA: PAULIINA VILPAKKA
Mikä muuttuu uuden jätelain myötä?
Syksystä 2023 eteenpäin kiinteistöissä, joissa on vähintään viisi asuntoa, pakkausjätteiden erilliskeräyksen (lasi, metalli, muovi, kartonki) järjestää kunnallinen jätehuoltoyhtiö, eikä enää kiinteistön omistaja.
Kesästä 2024 eteenpäin kunnallinen jätehuoltoyhtiö järjestää taajamien asuintaloissa biojätteen erilliskeräyksen. Jos talossa ei kompostoida, Keräämö tuo pihaan biojäteastian.
Lisäksi Porin seudulla käytössä ollut kartonkipakkausten ja paperin yhteiskeräys päättyy ja ne on jatkossa lajiteltava erikseen.
Toimittaja: Pauliina Vilpakka

