Pau­lii­na Vil­pak­ka

Juok­se­mi­nen las­kee te­hok­kaas­ti ve­ren­so­ke­ria, ja di­a­bee­ti­kon jos ke­nen tu­lee ol­la täs­tä tie­toi­nen. Po­ri­lai­nen Tuo­mas Zac­heus sai­ras­tui 1. tyy­pin di­a­be­tek­seen vä­hän yli ne­li­kymp­pi­se­nä. En­ti­nen SM-ta­son kil­pa­juok­si­ja ja ma­ra­too­na­ri al­koi sa­man tien sel­vit­tä­mään, voi­si­ko hän di­a­bee­tik­ko­na jat­kaa juok­se­mis­ta. Sel­vi­si, et­tä kyl­lä voi­si, mut­ta sai­rau­den vuok­si oli­si otet­ta­va huo­mi­oon muu­ta­mia asi­oi­ta.

Zac­heus on juos­sut ma­ra­to­ne­ja ja puo­li­ma­ra­to­ne­ja di­a­bee­tik­ko­na­kin. Ke­väi­sin hä­net voi näh­dä Po­rin lenk­ki­po­luil­la oh­jaa­mas­sa Po­rin Seu­dun Di­a­bee­ti­kot ry:n juok­su­kou­lua, joka jär­jes­te­tään tänä vuon­na jo vii­det­tä ker­taa.

Asia, jon­ka juok­su­kou­lun ve­tä­jä ai­na aluk­si te­roit­taa kurs­si­lais­ten mie­liin on se, mitä juok­se­mi­nen te­kee ve­ren­so­ke­ril­le.

– Di­a­bee­ti­koil­le on ope­tet­tu, et­tei ve­ren­so­ke­ria saa pääs­tää lii­an kor­ke­ak­si, vaan sitä on kor­jat­ta­va in­su­lii­nil­la. Mut­ta se ei pä­de­kään juok­su­len­kil­le läh­ties­sä. Juok­se­mi­nen lii­kun­ta­muo­to­na vai­kut­taa ve­ren­so­ke­riin niin voi­mak­kaas­ti, et­tei in­su­lii­nia voi lenk­kiä edel­tä­väl­lä ate­ri­al­la pis­tää yh­tä pal­jon kuin nor­maa­lis­ti, Zac­heus ker­too.

1. tyypin diabeetikkona Zacheus joutuu pistämään insuliinia seitsemän kertaa päivässä. KUVA: PAULIINA VILPAKKA

Kun Zac­heus läh­tee juok­se­maan, hä­nen ve­ren­so­ke­rin­sa saat­taa ol­la len­kin alus­sa kor­ke­al­la, mut­ta se tu­lee no­pe­as­ti alas ran­kan lii­kun­nan vai­ku­tuk­ses­ta.

Di­a­bee­tik­ko­juok­si­jan suu­rin haas­te siis on, et­tei ve­ren­so­ke­ri pää­se lii­an alas len­kil­lä tai len­kin jäl­keen. Sik­si juok­su­har­ras­tus vaa­tii di­a­bee­ti­kol­ta enem­män suun­nit­te­lua kuin muil­ta juok­si­joil­ta. Va­ro­toi­men­pi­tee­nä Zac­heus opas­taa di­a­bee­tik­ko­juok­si­joi­ta pi­tä­mään ai­na mu­ka­naan pus­sil­lis­ta ener­gi­a­kee­liä.

Juok­se­mi­nen on ter­veel­li­nen har­ras­tus myös di­a­bee­ti­kol­le.

– Se pa­ran­taa hoi­to­ta­sa­pai­noa sel­väs­ti. Kun käy juok­se­mas­sa, nii­nä päi­vi­nä in­su­lii­nin tar­ve on vä­häi­sem­pi kuin sil­loin, kun ei ei käy, Zac­heus sa­noo.

Po­rin Seu­dun Di­a­bee­ti­kot ry:n juok­su­kou­luun osal­lis­tuu vuo­sit­tain 8-13 juok­si­jaa. Kurs­sin aluk­si juok­si­jat suo­rit­ta­vat läh­tö­ta­so­tes­tin, jon­ka jäl­keen Zac­heus laa­tii jo­kai­sel­le oman tree­ni­oh­jel­man. Kurs­si­lais­ten ta­voit­teet ovat vaih­te­le­via: yk­si tree­naa ma­ra­to­nil­le, ja toi­nen ha­lu­aa ko­hot­taa kun­toa.

Tuomas Zacheus on juossut maratoneja ja puolimaratoneja diabeetikkonakin. KUVA: PAULIINA VILPAKKA

Yh­tei­set har­joi­tuk­set pi­de­tään ker­ran tai kah­des­ti vii­kos­sa. Niis­sä tu­tus­tu­taan eri­lai­siin kes­tä­vyys­juok­sun har­joit­tei­siin, eli ke­vy­em­män me­non li­säk­si juos­taan hie­man reip­paam­min, ko­keil­laan mä­ki­juok­sua, rap­pus­juok­sua ja niin edel­leen. Ke­vään oh­jel­maan kuu­luu myös juok­si­jan li­has­kun­to­har­joi­tus sekä jal­ka­hoi­ta­jan lu­en­to di­a­bee­tik­ko­juok­si­jan jal­ko­jen hoi­dos­ta. Kai­ken yti­mes­sä on se, mi­ten di­a­be­tes ja kes­tä­vyys­har­joit­te­lu yh­dis­te­tään.

Kah­den ja puo­len kuu­kau­den har­joit­te­lun jäl­keen teh­dään uu­det ta­so­tes­tit, ja sil­loin mo­nen koh­dal­la on ta­pah­tu­nut suur­ta­kin pa­ran­nus­ta. Kah­den ki­lo­met­rin ai­ka pa­ra­nee usein vä­hin­tään mi­nuu­til­la, ja usein enem­män­kin.

Juok­su­kou­lu:
– Po­rin Seu­dun Di­a­bee­ti­kot ry:n Juok­su­kou­lu di­a­bee­ti­koil­le ja hei­dän lä­hei­sil­leen
– 1.4.-21.6.2023
– Li­sä­tie­to­ja: tuo­mas.zac­heus@gmail.com