Länsirannikon Konepäiviä alettiin alun perin järjestämään, koska haluttiin esitellä alan työtä ja kalustoa yleisölle – Edelleen tapahtuma on kaikelle kansalle avoin ja maksuton
Länsirannikon Konepäivät järjestetään tänä vuonna Raumalla LM-Parkissa, jonne koneyrittäjät ja työkoneista kiinnostunut yleisö kokoontuvat yhteen.
Pauliina Vilpakka
30. syyskuuta maarakennus, metsä- ja energia-alan koneyrittäjät sekä työkoneista kiinnostunut yleisö ympäri Länsi-rannikkoa kokoontuu yhteen. Joka neljäs vuosi järjestettävään tapahtumaan saapuu kävijöitä kauempaakin, kuten Pirkanmaalta ja Pohjanmaalta.
Länsirannikon Konepäivillä näytteilleasettajat esittelevät kone- ja laiteuutuuksia, ja koko perheen tapahtumassa yleisö pääsee ihastelemaan myös muun muassa Morris Minejä, museoautoja sekä pappamopoja. Ilmassa tuoksuu hernekeitto, grillimakkara, munkki ja kahvi.
Länsirannikon Konepäiviä järjestää Satakunnan Koneyrittäjät ry yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa jo yhdeksättä kertaa. Puheenjohtaja Jukka Storberg kertoo, että tapahtumaa alettiin alun perin järjestämään, koska haluttiin esitellä alan työtä ja kalustoa yleisölle. Ensimmäisessä tapahtumassa esillä olikin lähinnä jäsenyrittäjien omaa kalustoa. Vuosien varrella Länsirannikon Konepäivät on laajentunut, ja alkanut muistuttaa tyyliltään enemmän messutapahtumaa. Mutta edelleen tapahtuma on kaikelle kansalle avoin ja maksuton.
Länsirannikon Konepäiville odotetaan tänäkin vuonna useampaa tuhatta kävijää. Kuva on vuodelta 2019 Ulvilasta. Kuva: Satakunnan Koneyrittäjien arkisto
Tänä vuonna Länsirannikon Konepäiviä vietetään Raumalla, vastikään avatulla Lakarin teollisuusalueella LM-Suomiset Oy:n LM-Parkissa. Storberg kertoo, että tapahtuman järjestäminen on suuri urakka. Sen valmisteleminen aloitetaan jo vuotta ennen varsinaista tapahtumapäivää. Hän kiittelee, että yhdistyksen sihteeri Mai Virtanen on tehnyt ison työn tapahtuman järjestelyissä sekä tiedottamisessa.
Satakunnan Koneyrittäjillä on takanaan matkaa jo 54 vuotta. Yhdistykseen kuuluu noin 140 jäsenyritystä. Joukossa on monenlaista toimijaa: on yksinyrittäjiä, sekä kymmeniä työntekijöitä aliurakoitsijoineen työllistäviä yrityksiä.
Alan yrittäjien edunvalvonta kuuluu Satakunnan Koneyrittäjien tärkeimpiin tehtäviin. Kun uusia lakeja valmistellaan, Koneyrittäjiltä kysytään neuvoa alaan liittyvissä asioissa.
– Ja mitä enemmän meitä on, sitä paremmin voimme vaikuttaa, Storberg huomauttaa.
Viime tapahtumassa yleisöä palveli pyörillä kulkeva kanttiini, joka saadaan paikalle tänäkin vuonna. Kuva: Satakunnan Koneyrittäjien arkisto
Ajankohtainen haaste alalla on tietenkin kustannusten nousu. Esimerkiksi metsäkonepuolella töitä kyllä riittää, mutta erityisesti pienemmät yrittäjät kamppailevat sen kanssa, että menojen jälkeen jotain jäisi myös viivan alle. Maarakennusalalla puolestaan keskustellaan paljon kohtuuttomiksi venyvistä maksuajoista.
Storbergille itselleen Satakunnan Koneyrittäjiin kuuluminen on vuosien varrella tuonut monta hyötyä: tietoa, samanhenkisiä tuttavia, jäsenetuja ja koulutusta. Storberg kertoo, että yhdistys tekee myös opintomatkoja ulkomaille. Vuosien varrella on käyty tutustumassa esimerkiksi tunnetun laitevalmistajan tehtaalla, sekä metsätyömailla Euroopassa.
Vielä eräs yhdistykseen kuulumisen tärkeä anti, jota ei sovi unohtaa, on mahdollisuus verkostoitua.
– Jos esimerkiksi Satakunnasta on urakoitsija jossain päin Itä-Suomea töissä, Satakunnan Koneyrittäjät ry:n kautta on helppo löytää apuja sieltä päästä, Storberg kertoo.
Jukka Storbergille Satakunnan Koneyrittäjiin kuuluminen on vuosien varrella tuonut monta hyötyä: tietoa, samanhenkisiä tuttavia, jäsenetuja ja koulutusta.Kuva: Pauliina Vilpakka