Maa­rit Kaut­to

Po­ri­lais­ta Kari Vä­li­ta­loa luon­to on pu­hu­tel­lut mur­ro­si­käi­ses­tä läh­tien. Sil­loin hän al­koi ku­va­ta nä­ke­mään­sä aluk­si fil­mil­le ja di­oil­le. En­sim­mäi­sen ka­me­ran­sa hän os­ti Ou­to­kum­mus­ta tie­naa­mal­laan ke­sä­työ­pal­kal­la.

– 2000-lu­vul­la ku­vaus­har­ras­tuk­se­ni sai uu­sia ulot­tu­vuuk­sia, kun siir­ryin di­gi­ku­vauk­seen. Fil­mit ja nii­den ke­hit­tä­mi­nen oli mel­ko kal­lis­ta, mut­ta di­gi­ai­ka­na voin ku­va­ta niin pal­jon kuin ha­lu­an il­man suu­rem­pia kus­tan­nuk­sia, Kari Vä­li­ta­lo my­häi­lee.

Pähkinähakki.

Kari Välitalo

Vä­li­ta­lo on ku­van­nut vuo­si­kym­men­ten ai­ka­na muun mu­as­sa kar­hu­ja, ah­maa, hir­viä, po­ro­ja, kau­rii­ta, kot­kia ja kur­kia. Isois­ta eläi­mis­tä ja lin­nuis­ta mie­len­kiin­to on vii­me vuo­si­na siir­ty­nyt pie­nem­piin ja huo­maa­mat­to­miin hyön­tei­siin, per­ho­siin ja ko­ren­toi­hin.

Suokeltaperhonen.

– Mi­nul­le on tär­ke­ää saa­da ku­vat­tua koh­de mah­dol­li­sim­man tar­kas­ti tun­nis­ta­mi­sen hel­pot­ta­mi­sek­si la­jil­le tyy­pil­li­ses­sä ym­pä­ris­tös­sä. Olen it­se­kin yl­lät­ty­nyt, kuin­ka mo­ni­muo­toi­nen Suo­men luon­to on. Jat­ku­vas­ti goog­le­tan ku­vaa­mi­a­ni ötö­köi­tä saa­dak­se­ni tie­tää, mitä ne ovat.

Vä­li­ta­lo va­lo­ku­vaa Po­ris­sa ja lä­hiym­pä­ris­tös­sä, mut­ta käy myös ker­ran kak­si vuo­des­sa ku­vaus­reis­suil­la La­pis­sa.

– Tänä ke­sä­nä olin Kil­pis­jär­vel­lä Saa­na-tun­tu­rin ku­pees­sa, mut­ta Kuu­sa­mo on mi­nul­le tu­tuin paik­ka, siel­lä olen käy­nyt jo 20 vuot­ta.

Vä­li­ta­lo ja­kaa ku­vien­sa vä­li­tyk­sel­lä luon­non vir­kis­tä­vää ja voi­maan­nut­ta­vaa vai­ku­tus­ta muil­le­kin. Eri­tyi­ses­ti heil­le, joil­la ei enää ole mah­dol­li­suut­ta it­se pääs­tä luon­nos­sa liik­ku­maan.

– Olen vuo­sia vie­rail­lut sään­nöl­li­ses­ti näyt­tä­mäs­sä ja ker­to­mas­sa ku­vis­ta­ni eri­lai­sis­sa hoi­va­ko­deis­sa. Koen sen it­sel­le­ni hy­vin pal­kit­se­vak­si ja tär­ke­äk­si. Ku­ten van­ha sa­non­ta­kin kuu­luu: Ja­et­tu ilo on kak­sin­ker­tai­nen ilo, Vä­li­ta­lo miet­tii.

Reposaaren Takaranta.

– Kari Vä­li­ta­lon Lu­mo­a­vaa luon­toa -näyt­te­ly on esil­lä 8. jou­lu­kuu­ta saak­ka Sa­ta­kun­nan syö­päyh­dis­tyk­sen ti­lois­sa, 2. ker­rok­ses­sa, osoit­tees­sa Yr­jön­ka­tu 2. Näyt­te­lyyn voi käy­dä tu­tus­tu­mas­sa ar­ki­sin yh­dis­tyk­sen au­ki­o­lo­ai­koi­na kel­lo 9–15.

Siiliorakas.