Meri-Porin partiolaisille luonto on kuin toinen koti
Pinjan ja Eeron mielestä retki metsään tai meren rannalle voittaa pleikkaripelit mennen tullen.
Maarit Kautto
Pinja Pohjolainen ja Eero Nurmi ovat olleet partiolaisia koko ikänsä, oikeastaan jo ennen syntymäänsä, sillä molempien vanhemmat ovat aktiivisesti mukana Meri-Porin partion toiminnassa ja lapset ovat kasvaneet samoihin arvoihin kehdosta saakka.
Kun Pinja ja Eero saavat valita mieluisimman vapaa-ajanviettotavan, he lähtevät retkelle metsään tai meren rannalle, osallistuvat partioleirille tai ohjaavat pienempiä partiolaisia hyödyllisten taitojen saloihin.
– Kyllä luontoretket ja partiopuuhat voittavat pleikkaripelit kirkkaasti.
– Luonnossa rauhoittuu ja saa ajatukset pois jokapäiväisen arjen ja koulun kiireestä ja murheista, nuoret pohdiskelevat.
"Partiolainen selviytyy luonnossa säässä kuin säässä, vaikka onhan se mukavampaa kauniilla ilmalla", Pinja ja Eero toteavat. Kuvauspäivänä kohdalle sattui sää, joka tarjosi räntää, vettä ja kylmää viimaa. Silti nuotio syttyi ja makkarat maistuivat.
Maarit Kautto
Yksi partion kasvatustavoitteiden näkökulmista on luonnon kokeminen merkityksellisenä ja halu vaalia sitä. Partiolainen osaa liikkua ja toimia erilaisissa ympäristöissä. Hän on myös kiinnostunut asuin- ja toimintaympäristönsä hyvinvoinnista ja toimii aktiivisesti säilyttääkseen hyvän elinympäristön tuleville sukupolville.
– Partiossa opitaan esimerkiksi puurakentamista, sytyttämään nuotio, tekemään solmuja, ruoanlaittoa, alkusammutustaitoja ja ensiaputaitoja. Me käymme retkillä, leireillä ja partiokisoissa. Kaikki taidot auttavat selviämään luonnossa ja jokapäiväisessä elämässä.
– Me opimme myös tulemaan toimeen toisten ihmisten kanssa ja huolehtimaan pienemmistä. Välitunneillakin hiukan seuraamme, että kukaan ei jää yksin.
Pinja ja Eero täyttävät molemmat tänä vuonna 16 vuotta. Partiossa he ovat edenneet jo nuoriksi akeloiksi. Akela on sudenpentulauman johtaja ja Pinjan äiti Piritta Holkko on sellainen 7–10-vuotiaille sudenpennuille. Pinja ja Eero toimivat saman ryhmän apulaisakeloina.
– On kivaa ohjata nuorempia ja opettaa heille tärkeitä taitoja. Se on retkien ja leirien jälkeen melkein hauskinta partiossa.
– Myös makkaran ja lettujen paisto nuotiolla ja ruoan tekeminen trangialla on kivaa ja kaikkein parasta on syöminen. Ruoka maistuu parhaimmalta luonnossa, nuoret nauravat.
Luonnossa retkeily on Pinjan ja Eeron mielestä parasta partiossa. Mukavaa on myös viettää aikaa kavereiden kanssa.
Pinja Pohjalaisen kotialbumi
Meri-Porin partiolaisilla ei ole puutetta luonnosta, jonne lähteä retkeilemään. Lähellä on niin metsää, merta, hiekkarantoja kuin jokisuistoakin. On lintutorneja, retkeilyreittejä, luontopolkuja ja pitkospuita. Oma kolo Rottix sijaitsee Pihlavassa, mutta sudenpentujen kanssa ollaan ulkona niin paljon kuin mahdollista.
– Käymme paljon Yyterissä, siellä on kaikkea: merta, metsää ja hiekkarantaa. Yksi suosikkikohteista on Herrainpäivien luontopolku ja sitten on Halssi, missä olemme olleet linturetkellä ja lisäksi monia muita hienoja paikkoja.
Luonto, ympäristö ja kestävä kehitys ovat partiolaisten elämässä tärkeitä koko ajan, mutta Pinjan ja Eeron mukaan näitä asioita on viime vuosina erityisesti korostettu. Tänä vuonna partiolaisten ohjelmapainotuksena on Sanoista tekoihin, joka kannustaa tekoihin paremman maailman puolesta YK:n kestävän kehityksen ohjelman Agenda 2030:n tavoitteiden mukaisesti.
– Osallistumme roskien keräystalkoisiin Kyläsaaressa, lajittelemme roskat ja viemme kierrätyspisteeseen. Joka vuosi järjestämme metalliromun keräyksen. Olemme vierailleet romuttamollakin ja nähneet, mitä metalliromulle tapahtuu ja miten liikenteestä poistettuja autoja murskataan.
– Olemme haudanneet erilaisia jätteitä maahan ja seuranneet, miten ne maatuvat. Olemme myös rakentaneet esimerkiksi hyönteishotelleja.
– Viimeksi talvileirillä Makholmassa puhuimme luonnonsuojelusta ja kierrätyksestä, Pinja ja Eero kertovat ja vakuuttavat, että keräävät kyllä roskat pois luonnosta, jos sellaisia kohtaavat.
Tämän päivän nuoret eivät osaa riittävästi arvostaa luontoa ja ympäristöä. Selvimmin se näkyy Pinjan ja Eeron mielestä siinä, että roskat heitetään surutta siihen, missä satutaan milloinkin olemaan. Mitä asialle sitten voitaisiin tehdä?
– Siinäpä vaikea kysymys. Kyllä koulussa ainakin puhutaan luonnon- ja ympäristönsuojelun merkityksestä mielestämme riittävästi. Ehkä pitäisi nuorille järjestää enemmän retkiä ja viedä heitä sinne luontoon. Ja kotoahan se esimerkki lähtee, Pinja ja Eero miettivät.

