He­le­na Pe­täis­tö toi­mi pit­kään MTV:n Rans­kan ja Brys­se­lin kir­jeen­vaih­ta­ja­na. Hä­nel­lä on ol­lut toi­nen koti Pa­rii­sis­sa jo yli 30 vuo­den ajan. Koti si­jait­see his­to­ri­al­li­ses­sa kau­pun­gi­no­sas­sa nie­mel­tä Saint Ger­main des Prés. Alue on täyn­nä pik­ku­pu­tiik­ke­ja, ra­vin­to­loi­ta ja kah­vi­loi­ta. Pe­täis­tön ko­ti­ka­dul­la ni­mel­tä Rue du Cherc­he Midi on­kin run­saas­ti his­to­ri­an ha­vi­naa, sil­lä ky­sei­nen katu on mai­nit­tu ai­ka­naan jo klas­sik­ko­ro­maa­nis­sa Kol­me Mus­ket­ti­so­tu­ria.

En­nen ko­ro­nak­rii­siä Pe­täis­tö viet­ti suu­ren osan ajas­taan Pa­rii­sis­sa.

– Hel­sin­gin asun­to­ni toi­mi vä­hän kuin "ke­sä­mök­ki­nä", hän sa­noo.

Kah­des­sa maas­sa asu­mi­ses­sa on omat haas­teen­sa. Yk­si niis­tä on se, et­tä kaik­kia ko­din­ta­va­roi­ta pi­täi­si ai­na ol­la kak­si. Pe­täis­tö muis­te­lee, kuin­ka et­si juh­la­pu­ku­aan tam­mi­kuus­sa vie­tet­tyyn Ven­la-gaa­laan, jos­sa hä­net pal­kit­tiin elä­män­työ­pal­kin­nol­la. Hel­sin­gin asun­nos­taan hän löy­si vain asun­sa ylä­o­san. Ala­o­sa oli Pa­rii­sis­sa.

Kuvituskuva: Pixabay

Pe­täis­tön aset­tu­mi­nen juu­ri Rans­kaan asu­maan oli ai­ka­naan sat­tu­maa. Hän opis­ke­li Hel­sin­gin kaup­pa­kor­ke­a­ku­lus­sa mark­ki­noin­tia, ja ha­lu­si työl­lis­tyä kan­sain­vä­li­sen vien­nin pa­riin. Hän ei pu­hu­nut vah­vaa rans­kaa, mut­ta sen si­jaan sak­sa ja eng­lan­ti su­jui­vat. Op­pi­ak­seen li­sää rans­kaa, hän ot­ti vas­taan työ­har­joit­te­lu­pai­kan Pa­rii­sis­ta. Myö­hem­min hä­nel­le tar­jot­tiin tut­ta­van kaut­ta työ­tä yri­tyk­ses­tä, joka tar­vit­si ni­me­no­maan sak­saa ja eng­lan­tia pu­hu­vaa ih­mis­tä hen­ki­lö­kun­taan­sa.

Noi­na työ­vuo­si­na pie­nes­sä pa­rii­si­lai­ses­sa vien­ti- ja tuon­tiy­ri­tyk­ses­sä Pe­täis­tö op­pi ym­mär­tä­mään rans­ka­lais­ta ja man­ne­reu­roop­pa­lais­ta aja­tus­maa­il­maa sekä lii­ke­kult­tuu­ria.

– Ne vuo­det an­toi­vat kie­li­tai­don ja sen par­haan poh­jan Eu­roop­pa-työ­hön kir­jeen­vaih­ta­ja­na myös Brys­se­lis­sä. Opin tun­te­maan, et­tä mil­lai­sia eri kan­sa­lai­suu­det ovat ja kuin­ka hei­tä lä­hes­ty­tään, Pe­täis­tö sa­noo.

Hän op­pi, et­tä suo­ma­lai­nen tapa teh­dä kaup­paa ei vält­tä­mät­tä toi­mik­kaan maa­il­mal­la.

– Tuo­te ei ole kes­ki­ös­sä vaan hen­ki­lö­koh­tai­nen kon­tak­ti.

Näis­tä oi­val­luk­sis­ta syn­tyi myö­hem­min Pe­täis­tön en­sim­mäi­nen kir­ja, suu­ren me­nes­tyk­sen saa­vut­ta­nut Rans­ka­lai­set ko­rot (Tam­mi 1995), jota Pe­täis­tö ku­vaa ikään kuin rans­ka­lais­ten käyt­tö­oh­jeek­si.

Kuvituskuva: Pixabay

Noi­na vuo­si­na Pe­täis­tö op­pi myös, mi­ten lä­hes­tyä rans­ka­lai­sia. Niil­lä eväil­lä hän myö­hem­min on­nis­tui luo­maan uran kau­pun­gis­sa, joka oli täyn­nä kir­jeen­vaih­ta­jia, ja jos­sa Suo­men me­di­an haas­tat­te­lu­pyyn­nöt ei­vät ta­val­li­ses­ti ol­leet pin­kan pääl­lim­mäi­si­nä.

Pa­rii­sis­sa vie­tet­ty­jen vuo­sien ai­ka­na hän on op­pi­nut tun­te­maan myös pai­kal­li­sen po­li­tii­kan ja to­den­nut, et­tei Rans­kan hal­lit­se­mi­nen ole help­po teh­tä­vä. Se on suo­ras­taan mah­do­ton teh­tä­vä.

Lä­hes 300 vuot­ta sit­ten ta­pah­tu­nut Rans­kan val­lan­ku­mous on jät­tä­nyt maa­han pe­rin­nön, joka saa edel­leen ih­mi­set ka­duil­le ja ra­jui­hin mie­le­no­soi­tuk­siin lä­hes asi­as­ta kuin asi­as­ta. Pie­net am­mat­tiyh­dis­tyk­set jou­tu­vat pi­tä­mään ag­res­sii­vi­ses­ti puo­li­aan tul­lak­seen kuul­luik­si. Työ­nan­ta­jien ja työn­te­ki­jöi­den vas­tak­kai­na­set­te­lu on jyrk­kä.

– Olen ai­na sa­no­nut, et­tä ei rans­ka­lai­sia tar­vit­se ra­kas­taa, mut­ta mie­len­kiin­toi­sia he ovat, Pe­täis­tö to­te­aa.

Kuvituskuva: Pixabay

EU:sta Pe­täis­tö toi­voi­si suo­ma­lais­ten muis­ta­van, et­tä se pe­rus­tet­tiin ai­ka­naan luo­maan rau­haa van­ho­jen rii­ta­pu­ka­rien, Rans­kan ja Sak­san vä­lil­le.

– Churc­hill kuu­lui­sas­sa pu­hees­saan sen sa­noi, et­tä nyt on ai­ka Eu­roo­pan man­te­reen yh­den­tyä, Pe­täis­tö muis­tut­taa.

Sa­moin käy­tän­nös­sä edel­leen tänä päi­vä­nä jo­kai­sen EU:n pää­tök­sen taak­se tar­vi­taan Sak­san ja Rans­kan sopu, tai asi­at ei­vät toi­mi. Pe­täis­tö jat­kaa, et­tä sa­moin kuin lii­ke-elä­mäs­sä, myös po­li­tii­kas­sa Suo­mi ko­kee Sak­san tu­tum­mak­si ja hel­pom­mak­si kuin Rans­kan. Hän toi­voo, et­tei Suo­mi kul­ki­si pää­tök­sen­te­os­sa Sak­san hel­mois­sa, vaan pys­tyi­si ope­roi­maan mo­lem­pien osa­puol­ten kans­sa.

Pe­täis­tö on kii­tol­li­nen, et­tä on saa­nut elä­mäs­sään op­pia tun­te­maan sy­väl­li­ses­ti kak­si maa­ta, Suo­men ja Rans­kan. Rans­ka­lai­set ovat tu­li­sie­lui­sia elä­mäs­tä nau­tis­ke­li­joi­ta, joi­den kans­sa suo­ma­lai­nen­kin voi op­pia kom­mu­ni­koi­maan.

Toi­mit­ta­ja: Pau­lii­na Vil­pak­ka