Tui­ja Saa­ri­nen

15. elo­kuu­ta vie­te­tään kan­sain­vä­lis­tä ren­tou­tu­mis­päi­vää. Mo­nen ke­sä­lo­ma on jo päät­ty­nyt, mut­ta lo­man hy­vää fii­lis­tä ja ren­tout­ta­via asi­oi­ta voi hy­vin siir­tää ar­keen.

– Ke­sä­lo­mas­ta kan­nat­taa ot­taa mu­kaan nii­tä hy­viä jut­tu­ja. Esi­mer­kik­si ar­jes­sa­kin voi he­rät­tää it­sen­sä me­ne­mäl­lä ulos ve­nyt­te­le­mään. Ja ai­na voi pa­la­ta muis­te­le­maan nii­tä lo­man par­haim­pia het­kiä. Ei lo­maa ole me­ne­tet­ty, kun se on ohi; se tu­lee si­nus­sa mu­ka­na, muis­tut­taa rau­ma­lai­nen ren­tou­tus­val­men­ta­ja An­na Pel­to­maa Hy­vin­Ren­to-yri­tyk­ses­tä.

Lo­man lop­pu­mi­ses­ta ja töi­den al­ka­mi­ses­ta saat­taa kui­ten­kin muo­dos­tua var­si­nai­nen mör­kö.

– Usein ru­ve­taan koh­kaa­maan, et­tä nyt se loma lop­puu, mikä vain pa­hen­taa ti­lan­net­ta. Mik­sei voi­si yh­tä hy­vin vaik­ka miet­tiä, mitä kaik­kea se työ mah­dol­lis­taa?

Ren­tou­tu­mi­seen ei voi an­taa yleis­pä­te­vää oh­jet­ta, sil­lä jo­kai­nen on yk­si­lö.

– Kaik­ki ei­vät ole sa­man­lai­sia ren­tou­tu­jia. Jos ih­mi­sen aja­tuk­set lauk­kaa­vat, ei me­di­taa­tio ole eh­kä se pa­ras ren­tou­tu­mis­kei­no. Sil­loin voi­si ko­keil­la esi­mer­kik­si ren­tout­ta­vaa kos­ke­tus­ta, ku­ten hie­ron­taa. Joku toi­nen taas ren­tou­tuu ää­ni­mal­jo­jen avul­la.

– Suo­ri­tet­ta ren­tou­tu­mi­ses­ta ei kan­na­ta teh­dä. Jos jos­tain ei tar­vit­se stres­sa­ta, se on ren­tou­tu­mi­nen.

Puitten latvojen tuijottaminen on yksi rentoutusvalmentaja Anna Peltomaan omista rentoutumiskeinoista. Pienetkin pysähdykset päivän mittaan voivat muuttaa olotilaa merkittävästi.

Pel­to­maa on poh­ja­kou­lu­tuk­sel­taan sai­raan­hoi­ta­ja. Li­säk­si hän on opis­kel­lut muun mu­as­sa klas­sis­ta hie­ron­taa ja ka­le­va­lais­ta jä­sen­kor­jaus­ta. Ren­tou­tus­val­men­ta­ja­na hän va­lit­see kul­le­kin asi­ak­kaal­le so­pi­vim­mat ren­tou­tus­kei­not.

Tun­ne­ti­lan muut­ta­mi­nen ren­tou­tu­neem­mak­si on usein har­joit­te­lun tu­los­ta.

– Mie­li­ku­va­har­joit­te­lun avul­la pys­ty­tään usein löy­tä­mään par­haat kei­not ren­tou­tua.

Pel­to­maa kan­nus­taa ole­maan valp­paa­na it­sen­sä suh­teen. Jos työs­sä on jat­ku­vas­ti kii­reen tun­tu, on eh­kä hyvä py­säh­tyä miet­ti­mään, mis­tä se kum­pu­aa. On­ko kyse it­se it­sel­le luo­duis­ta odo­tuk­sis­ta? Voi­si­ko osan töis­tä jät­tää seu­raa­vaan päi­vään? Voit­ko ken­ties vai­kut­taa työn mää­rään?

– On tär­ke­ää tar­kas­tel­la omaa ar­kea. Se, et­tä py­säh­tyy miet­ti­mään, on jo pal­jon. Ren­tou­tu­nut mie­li on luo­vem­pi ja avoi­mem­pi uu­sil­le asi­oil­le, ja se jak­saa kiin­nos­tua ym­pä­ris­tös­tä enem­män.

Pie­net­kin py­säh­dyk­set päi­vän mit­taan hyö­dyt­tä­vät. Olo­ti­la saat­taa mer­kit­tä­väs­ti­kin muut­tua, kun ot­taa it­sel­leen het­ken sil­mät kiin­ni tai hen­git­te­lee sy­vään.

– On hyvä, et­tä pa­lau­tu­mis­ta ta­pah­tuu koko ajan. Jos stres­si­käy­rä nou­see suo­ra­vii­vai­ses­ti ylös­päin koko päi­vän, jou­du­taan hel­pos­ti jak­sa­mi­sen ää­ri­ra­joil­le.

Al­ko­ho­li ei ole kui­ten­kaan hyvä ren­tou­tu­mis­kei­no.

– Elä­mäs­tä kuu­luu tie­ten­kin myös naut­tia, ja la­sil­li­nen vii­niä sil­loin täl­löin on ihan ok. Pa­laut­ta­vaa se ei kui­ten­kaan ole.

Mo­nel­le tut­tu flow-ti­la­kin saat­taa joh­taa vä­sy­mi­seen.

– Flow-ti­las­sa saat­taa vie­räh­tää yh­täk­kiä kah­dek­san tun­ti­a­kin il­man tau­ko­ja. Se tun­tuu eh­kä hy­väl­tä, mut­ta on hyvä ope­tel­la aset­ta­maan it­sel­leen ra­jo­ja.

Mi­ten ren­tou­tus­val­men­ta­ja it­se ren­tou­tuu?

– Ra­kas­tan il­ta­kä­ve­ly­jä var­sin­kin ke­säl­lä. Kat­se­len vil­ja­pel­to­ja ja pi­dän huo­len sii­tä, et­tei as­kel läh­de lauk­kaa­maan. Sil­lä­kin on mer­ki­tys­tä, mil­lä vauh­dil­la liik­kuu, vies­tii­kö ke­hol­le, et­tei ole kii­ret­tä. Ja su­per­tai­to­ni on tui­jot­taa puit­ten lat­vo­ja, hy­myi­lee Pel­to­maa.