Pori-Seura julistaa kapinan valeporilaisia vastaan
Maamme toiseksi vanhin kotiseutuyhdistys, vuonna 1901 perustettu Pori-Seura ry ilmaisee järkytyksensä ja syvän paheksuntansa markkinoille ilmaantuneita valeporilaisia vastaan.
Oikea porilainen tehdään kahdesta paahdetusta leipäsiivusta, makkarasta, raa’asta sipulista, kurkkusalaatista, sinapista ja ketsupista. Oikean porilaisen leipänä käytetään Porissa paahtoleipää.
Kauppojen einestiskeille on ilmaantunut kuitenkin valeporilaisia, joissa makkaralaatu on väärä, paahtoleivän sijaan makkara (väärä makkaralaatu) on tungettu väkivaltaisesti sämpylän sisälle ja tuote on edelleen pilattu sulatejuustosiivulla. Tuotetta markkinoidaan Atria Wilhelm porilaisena.
Vielä iljettävämpi uutuus on tuote, jossa makkara on kahden kauraleipäpalan välissä. Tätä tuotetta markkinoidaan nimellä Oululainen Reissumies Porilainen. Tämän kammottavan, sinappi- ja ketsuppimajoneesia sisältävän tuotteen kehittäjälle Pori-Seura esittää rangaistusta, jossa syyllinen laitetaan ”Pärekorrii ja veretää pitki Pori torrii”.
Poriseura toteaa tiedotteessaan, että valeporilaisilmiö on ulottunut valitettavasti myös kansainväliseksi. Ruotsin Lidl on jopa julkaissut miten valmistetaan aito suomalainen ”Björneborgare”
https://www.youtube.com/watch?v=fHdbzeFefuY.Valitettavasti tässäkin tapauksessa makkara on väärä (lauantaimakkara) ja se valmistetaan sämpylän väliin. Myös suoranainen uittaminen ketsupissa on ylimitoitettua. Suomen lipun käyttö tuotteen koristeena on suoranaista lipun häpäisyä.
Pori-Seura vetoaa valeporilaisten valmistajiin ja niitä myyviin vähittäiskauppoihin, että nämä eivät häpäisisi onnettomilla tuotteillaan oikean porilaisen perinteitä.
Pori-Seura ei ole toistaiseksi hakenut oikealle porilaiselle EU:n nimisuojaa. Seura haluaa oikean porilaisen pysyvän kansallisena omaisuutena ja voimavarana, joka ei ole valmistukseltaan sidottu nimensä kotipaikkaan.
Maamme toiseksi vanhin kotiseutuyhdistys, Pori–Seura, perustettiin 29. toukokuuta 1901. Alussa yhdistyksen nimi oli Porin Kotiseutuyhdistys – Björneborgs Hembygdsförening, mutta vuonna 1957 nimi muutettiin Pori–Seuraksi. Kuvassa Pori-Seuran hallitus vuonna 2024. Seura suhtautuu vakavasti porilaisen valmistustapaan ja alkuperään.
Kuva Studio 1851, Pori
Oikean porilaisen historia ja resepti on talletettu Satakunnan museon kokoelmiin:
Porilainen tehdään kahdesta paahdetusta leipäsiivusta, makkarasta, raa’asta sipulista, kurkkusalaatista, sinapista ja ketsupista. Se kehitettiin Porissa pidetyssä tapaamisessa vuonna 1958 Satakunnan Osuusteurastamon (SOT) ja Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan Ylioppilastuki ry:n toimesta.
Porilaista kehittämässä olivat Ylioppilastuki ry:n toiminnanjohtaja Petrus Koistinen, C-talon ravintolan johtaja Harald Sundberg, SOT:n Jukka Salminen ja Yrjö Kokko. Viimeksi mainittu ideoi myös porilaisen nimen. Osuusteurastamon lihamestari Joel Väärti kehitti porilaista varten oman Metsästäjä-makkaran. Porilaista myi yksinoikeudella Helsingissä Ylioppilastuki ry kioskissa, joka sijaitsi Uuden ja Vanhan Ylioppilastalon välissä.
Porilaisen resepti
2 viipaletta paahtoleipää
1 viipale jahtimakkaraa
pieneksi hakattua sipulia
sinappia
Paahda paahtoleipäviipaleet grillissä. Leikkaa makkarasta noin 1,5 cm paksu viipale, ja grillaa se hyvin molemmilta puolilta. Kokoa porilainen: laita makkaraviipale, sipulisilppu ja sinappi leipien väliin.
Satakuntalainen Osakunta
Satakuntalainen Osakunta perustettiin pääkaupungissa opiskelevien satakuntalaisten yhteisöksi jo 1600-luvulla. Turun Akatemia katsoi opiskelijoidensa tarvitsevan valvontaa, joten heidät jaettiin kotimaakuntiensa perusteella vastuuprofessorin eli inspehtorin valvomiin ryhmiin. Osakunnista muodostui vuosisatojen varrella tärkeitä maakuntahengen vaalijoita.
Erityisesti 1900-luvun alkupuolella Satakuntalaisessa Osakunnassa syntyi monia maakuntaa hyödyttäviä hankkeita, merkittävimpänä Satalinnan keuhkotautiparantolan perustaminen. Helsingin opiskelijapiirien ja satakuntalaisten toimijoiden välinen yhteistyö on poikinut yllättäviäkin menestystarinoita, muun muassa grilliherkku porilaisen

