Rakkaus houkutti Aimo Koskisen Harjavaltaan
Aimo Koskinen haluaa esittäytyä satakuntalaisille pitämällä yleisöluennon Harjavalta-salissa.
Sanna Jääskeläinen
"Jos kiinnostuit, soita." Näin ytimekkäästi luki tuolloin Vantaalla asuneen Aimo Koskisen profiilissa 55+-ikäisten deittisivulla. Harjavaltalainen, koulutusalan kanslistin töistä eläkkeelle jäänyt Pirjo Kiiski ei epäröinyt, vaan soitti. Näin alkoi pitkien puheluiden sarja. Koskinen ajoi ympäri maata ja ajaessa oli hyvä jutella.
Nyt, noin vuotta myöhemmin, asuu harjavaltalaisessa rivitalossa onnellinen pariskunta. Molempia kiinnostavat muun muassa ravintoon ja terveyteen liittyvät aiheet, yhteistä kotia koristavat niin Pirjon taide ja käsityöt kuin Aimon ravipalkinnot. Keskustelu jatkuu eloisana ja toinen täydentää toista.
Miksi marraskuun lopussa 80 vuotta täyttävä Aimo Koskinen vielä vuosi sitten ajoi autollaan ympäri Suomea? Hän kävi tapaamassa asiakkaitaan, sillä Koskinen on pitkän linjan parantaja. Repertuaarinsa on laaja.
– Olen hoitanut muun muassa migreeniä, iskiasta, tinnitusta, kilpirauhassairauksia, fibromyalgiaa ja kihtiä. Ihmisten lisäksi hoidan koiria ja hevosia akupunktiolla ja olen myös luennoinut hevosten hoidosta, Aimo sanoo.
– Olen pitänyt matkoistani päiväkirjaa, kaikki on ylhäällä, hän kertoo ja samalla Pirjo esittelee näyttävää päiväkirjojen pinoa.
Harjavaltaan muuttaessaan Aimo Koskinen päätti lopettaa matkatyöt, osa hoidettavista tosin saapuu nyt Harjavaltaan hänen luokseen. Koskinen ei kuitenkaan halua laittaa vielä kynttilää vakan alle. Hän aikoo esittäytyä uuden kotikaupunkinsa asukkaille pitämällä yleisöluennon Harjavalta-salissa perjantaina 9. lokakuuta alkaen kello 18. Luennon aiheena ovat hermosto- ja aivoperäiset sairaudet. Luennolle on vapaa pääsy ja sen lopussa on aikaa yleisökysymyksille.
Aimo Koskinen syntyi Pertunmaalla kahdeksanlapsisen perheen keskivaiheille. Maanviljelijä-isä oli taiteellinen ja älykäs – Aimolle tärkeä esikuva. Kun isä menehtyi nuoren poikansa syliin, syttyi tällä halu tietää lisää ihmisen terveydestä, erityisesti aivoista ja hermoista. Tuolloin Aimo työskenteli Lapissa, hän kertoo olleensa tuohon aikaan mukana luomassa Suomen Ladun Kiilopään eräkeskusta. Tiedonhalu vei kuitenkin mukanaan ja hän päätti lähteä opiskelemaan Tampereelle: ensin lääketiedettä, mutta päätyi lopulta kirjastoalalle.
– Kirjastovirka synnytti suuren uteliaisuuden, johon oli helppo vastata, kun kaikki kirjat olivat käsillä, hän kertoo.
Alkoi elämänmittainen oppiminen.
– Isäni slogan oli: Jos jotain teet, tee hyvää. Sen mukaan olen halunnut toimia. Isä oli hevosmies ja myös se periytyi. Olen valmentanut ja ohjastanut ravihevosia, Aimo kertoo.
Harjavalta on jo lyhyessä ajassa tehnyt Koskiseen vaikutuksen.
– Tykkään tästä paikasta! Täällä on kätkettyjä helmiä, esimerkiksi Emil Cedercreutzin museo, ei missään ole sen vertaista. Olen kiinnostunut Harjavallan kehittämistyöstä.
Luennolleen hän toivottaa kaikki terveydestä kiinnostuneet tervetulleiksi.
– Puhun esimerkiksi suolistotulehduksista ja iskiaksesta, joiden esiintyminen on lisääntynyt huomattavasti väestössämme. Samoin esimerkiksi kilpirauhassairaudet ovat tuleva kansansairautemme, hän vinkkaa luennostaan.
– Kannustan ihmisiä ottamaan itse selvää terveydestä ja sairauksien luenteesta. Lupasin jo lopettaa työt, mutta haluan kuitenkin auttaa ihmisiä.
Uutena harrastuksena Koskisella on tekoälyn kanssa väittely.
– Käymme debattia päivittäin, laitan tekoälylle hanttiin ja lopetan vasta, kun se myöntää minun olevan oikeassa, hän nauraa.
– Niin se on, että tinkimättömyys palkitaan. Mutta tekoälyn kanssa täytyy muistaa, että se on hyvä renki, mutta huono isäntä.

