Raumalaiselle Tarjalle maalis- ja huhtikuu ovat raskainta aikaa vuodesta – Tiedekään ei osaa selittää kevätmasennusilmiötä
Kevätmasennus on tuntemattomampi ja monimutkaisempi ilmiö kuin kaamosmasennus.
Tuija Saarinen
T.S. Eliotin tunnetun runon ensimmäinen rivi kuvaa hyvin kevätmasennuksesta kärsivän tuntemuksia. Huhtikuu on monelle kuukausista julmin, mutta miksi, se on tieteellekin epäselvää. Yleensä valo piristää, ja esimerkiksi kaamosmasennuksesta kärsivä saa kirkasvalohoidosta apua oireisiinsa.
Raumalaiselle Tarjalle, 50, (nimi muutettu) maalis- ja huhtikuu ovat raskainta aikaa vuodesta.
– Keväällä minusta tulee itkuinen ja ahdistunut. Olo on mennyt välillä niin huonoksi, että olen joutunut osastolle. Kesällä helpottaa.
Kontrasti muihin, keväällä piristyviin pahentaa masentuneen oloa.
– Tuntuu, että minunkin pitäisi pystyä iloitsemaan jokaisesta krookuksesta ja leskenlehdestä. Mutta useimmiten ahdistus on niin suuri, etten pysty edes lähtemään kotoa.
Tarjalla on diagnosoitu keskivaikea masennus. Se oireilee hieman lievemmin muina vuodenaikoina.
"Yleensä kevätmasennuksesta kärsivillä on taustalla jo ennestään masennusta tai ahdistuneisuutta", toteaa Satakunnan hyvinvointialueen aikuispsykiatrian vastuuyksikön ylilääkäri Ulla Saxén.
Sanna Jääskeläinen
Satakunnan hyvinvointialueen aikuispsykiatrian vastuuyksikön ylilääkäri Ulla Saxén tunnistaa kevätmasennuksen ilmiönä, ja toteaa, että yleensä siitä kärsivillä on juuri ennestään masennusta tai ahdistuneisuutta.
– Tällöin masennus syvenee keväällä. Se on laajempi kokonaisuus. En ole tavannut ketään, joka tulisi pelkästään kevätmasennuksen takia vastaanotolle.
Kevätväsymystä Saxén pitää osittain myyttinä, joka juontaa juurensa kauas menneisyyteen.
– Silloin, kun elettiin puutteellisemmissa olosuhteissa, ja ravinto saattoi olla talvella hyvinkin niukkaa, oli tosiasia, että keväällä ihmisten ravitsemustila ja vitamiinitasot olivat selkeästi matalia. Se ilmeni kevätväsymyksenä. Tänä päivänä syyt kevätväsymykseen voivat olla hyvinkin erilaisia eri ihmisillä.
– Voi sanoa, että osa ihmisistä on väsyneitä keväällä, osa pimeään aikaan.
Lääkäriin on hakeuduttava jos masennus- tai väsymysoireet kestävät pitempään ja ne vaikuttavat arjesta selviytymiseen.
Kevätmasennusilmiö ei näy Satasairaalan aikuispsykiatrian poliklinikalla mitenkään erityisesti, vaan kaikenlaisia sairauksia ja häiriöitä hoidetaan tasaisesti ympäri vuoden.
– Ehkä kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla on keväisin enemmän vauhdikkuutta, mutta mistään massailmiöstä ei tässäkään ole kyse, toteaa Saxén.
Lääketieteen ammattikirjallisuudesta on professori, neurologian erikoislääkäri Markku Partisen mukaan vaikea löytää tietoa kevätmasennuksesta tai -väsymyksestä.
– Ehdottomasti aihetta tulisi tutkia enemmän, varsinkin kun tiedetään kevään suuret itsemurhaluvut. Kevät on myös lopputenttien ja päättötodistusten aikaa, ja jos on väsynyt, saa huonompia arvosanoja, mikä taas vaikuttaa koko tulevaisuuteen.
Partinen on itse ollut mukana useassa kevätmasennusta ja -väsymystä tutkivassa tutkimuksessa. Yksi tehtiin lukioikäisillä nuorilla.
– Halusimme testata mielenkiintoista hypoteesia, jonka mukaan kevätmasennuksella ja siitepölyllä olisi korrelaatio. Löysimmekin tilastollisesti merkitsevän yhteyden sen suhteen, että niillä, joilla oli allergiaoireita ja allergista nuhaa esiintyi enemmän kevätväsymystä kuin niillä, joilla ei ollut allergista nuhaa. Tiedetään, että pähkinäpensaan ja lepän siitepölyt ovat sellaisia, jotka eniten aiheuttavat väsymysoireita. Ne kukkivat Suomessa maalis-huhtikuussa ja kaukokulkeumaa tulee jo aiemminkin.
Partinen tutkisi mielellään siitepölyteoriaa tarkemmin.
– Yhteistyössä voisivat olla meteorologit sekä ilmasto- ja siitepölytutkijat. Jos teoria saataisiin todistettua kaksoissokkotutkimuksilla, niin antihistamiinien käyttöä keväisin kevätmasennuksen hoitoon voisi paremmin perustella.
