Sukanvetolaitteesta katseohjattuun tietokoneeseen – Satakunnan apuvälinelainaamot ja Maakunnallinen apuvälinekeskus auttavat selviytymään arjessa
Apuvälinelainaamojen lainatuimpia apuvälineitä ovat kyynärsauvat ja rollaattorit.
Tuija Saarinen
Lonkkaleikkaus, murtuma tai ikääntymisen mukanaan tuomat liikkumisen haasteet. Siinä esimerkkejä tilanteista, joissa arkea helpottava apuväline on tervetullut. Terveyskeskusten yhteydessä toimivat apuvälinelainaamot ympäri Satakuntaa ja Porissa toimintaa koordinoiva Maakunnallinen apuvälinekeskus tarjoavat lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluja, jotka auttavat selviytymään arjessa.
– Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelu on tarkoitettu henkilöille, joiden toimintakyky on heikentynyt vamman, sairauden tai kehitysviivästymän vuoksi ja itsenäinen ja omatoiminen selviytyminen päivittäisissä toiminnoissa on heikentynyt. Apuvälinepalvelu on asiakkaalle maksutonta, kertoo osastonhoitaja Tuula Vahtera Maakunnallisesta apuvälinekeskuksesta.
Ympäri maakuntaa sijaitsevat apuvälinelainaamot lainaavat niin kutsuttuja perusapuvälineitä, joita ovat esimerkiksi kyynärsauvat, rollaattorit, kuljetuspyörätuolit, suihkutuolit ja wc-istuimen korottajat. Niiden saamiseen ei lähtökohtaisesti tarvita lähetettä. Tarve on kuitenkin osoitettava.
– Apuvälineen luovutuspäätös tehdään paikan päällä asiantuntija-arvioinnin perusteella.
Maakunnallinen apuvälinekeskus vastaa vaativammista ja kalliimmista apuvälineistä. Niitä ovat esimerkiksi sähköpyörätuolit, sähkömopot, sähkösängyt ja painehaavapatjat. Ne vaativat aina lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön lähetteen tai suosituksen.
Apuvälineiden skaala on valtava aina kävelykepistä ja sukanvetolaitteesta huipputeknologiaa edustavaan katseohjattuun tietokoneeseen. Palvelun kohdalla ei ole kuitenkaan kyse mistään ”shopping centeristä”.
– Kaikki lähtee asiakkaan tarpeesta, eli siitä, että on olemassa jokin toimintakyvyn rajoite, jota yritetään kompensoida apuvälineellä. Lähdemme liikkeelle aina perustasolta, ja mikäli sieltä ei löydy riittävää apua, etenemme kohti vaativampaa tasoa. Esimerkiksi pyörätuolinkäyttäjä ei automaattisesti saa sähköpyörätuolia, jos hän pystyy toimimaan manuaalisella pyörätuolilla.
Maakunnallisessa apuvälinekeskuksessa työskentelee yli 30 eri alan ammattilaista.
– Meillä on esimerkiksi terapeutteja, jotka ovat erikoistuneet istumiseen, kommunikointiin tai ympäristönhallintaan. On myös muun muassa sähköisiin liikkumisvälineisiin erikoistunut asiantuntija. Yksi terapeutti vastaa lasten apuvälineistä, ja sähköturvallisuudesta pitävät huolta puolestaan tekniset ammattihenkilöt.
Yhteistoiminta alueen lainaamojen kanssa toimii sujuvasti yhteisen sähköisen järjestelmän ansiosta.
Yleisimpiä lainattavia perusapuvälineitä ovat kyynärsauvat, rollaattorit, kuljetuspyörätuolit ja suihkutuolit. Vaativista apuvälineistä lainataan eniten painehaavapatjoja.
Yksi suurimpia asiakasryhmiä ovat ikäihmiset.
– Suurten ikäluokkien ikääntyminen ja hoitokäytäntöjen muuttuminen näkyvät meillä selvästi. Kun ihmisiä pyritään hoitamaan mahdollisimman pitkälle omaan kotiin, on entistä suurempi tarve erilaisille arkea helpottaville apuvälineille.
Vahteralla on ikäihmisille voimakas viesti.
– Ikäihmisiä kannattaa kannustaa ottamaan ajoissa liikkumisen apuväline käyttöön. Kokemuksesta tiedän, että kynnys voi olla todella korkea. Tärkeintä on kuitenkin, että iäkkäät ihmiset liikkuvat, eivätkä jää vaan kotiin. Esimerkiksi rollaattori pitää yllä liikkuvuutta, laajentaa elinpiiriä ja tekee elämän sosiaalisemmaksi, tähdentää Vahtera.
Apuvälinelainaamojen aukioloajat löytyvät Satakunnan hyvinvointialueen nettisivuilta osoitteesta satakunnanhyvinvointialue.fi/palvelut/sairaala/apuvalinepalvelut/

